(asiantuntija) ”Yhteiskuntavastuullisuuden ei tarvitse merkitä uhrausta yrityksessä”, professori Minna Halme Aalto-yliopistosta sanoo. Päinvastoin, vastuullisuus voi parantaa yrityksen kilpailukykyä tai muodostaa jopa yrityksen koko liikeidean. Tällöin sitä ei siirretä sivuun taantumassakaan.

Kun talous ottaa takapakkia, yrityksen yhteiskuntavastuu saattaa olla ensimmäisenä vaarassa. Leikkuri louskaisee helposti hankkeista, joiden kustannuksia voidaan pitää yrityksessä ”ylimääräisenä” kuormana.
Tyypillinen esimerkki tällaisesta yhteiskuntavastuullisuudesta on yritysten harjoittama hyväntekeväisyys.

Mutta hyväntekeväisyys onkin yleensä yrityksen liiketoiminnasta irrallinen asia, ja siitä saatavaan hyötyyn on vaikea vaikuttaa. ”Mitä vahvemmin yhteiskuntavastuu on kytköksissä liiketoimintaan, sitä pienempi on riski, että vastuullisuustoimet vaikeina aikoina unohdetaan”, professori Minna Halme sanoo.

Yrityksen ei yksinkertaisesti kannata unohtaa niitä.

Kun yhteiskuntavastuu on yhdistetty liiketoimintaan, yritys pyrkii muuttamaan toimintatapojaan vastuullisuus ohjenuoranaan – vaikkapa kehittämään tuotantoaan ympäristön kuormitusta vähentävään suuntaan. Usein se merkitsee samalla säästöä yrityksen kustannuksissa.

Vielä tiukempi on bisneksen ja yhteiskuntavastuun liitto yrityksissä, joiden varsinainen liikeidea ja tulon lähde on jonkin sosiaalisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseksi kehitetty tuote tai palvelu.

Minna Halme mainitsee esimerkkeinä maailmalta kyläpuhelimet tai pienyrittäjille myönnettävät mikrolainat. Ne ovat kehitysmaissa köyhyyttä vähentäviä innovaatioita, mutta samalla kannattavaa liiketoimintaa.

Suomessa toimivasta ”vastuullisesta” palvelubisneksestä esimerkiksi käy pääkaupunkiseudulla toimiva autojen yhteiskäyttöpalvelu City Car Club.

Teollisuudesta esimerkkejä löytyy niin nuorista kuin vanhemmistakin pörssiyhtiöistä.

”Vacon valmistaa taajuusmuuttajia, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia sähkölaitteiden energiankäytön tehostamisessa. Kemiralla on yleisesti tunnetun vedenpuhdistusbisneksensä lisäksi esimerkiksi liiketoimintaa, jossa puhdistetaan kemiallisesti jätevesiä, jalostetaan niistä talteen otettuja kemikaaleja ja myydään ne uuteen käyttöön.”

”Tämäntyyppisiä materiaalien ja energiankäytön tehostamiseen tähtääviä liiketoimintamahdollisuuksia on paljon”, Minna Halme sanoo.

Niiden luulisi kiinnostavan myös sijoittajia.

”Vastuullisuuden ei tarvitse merkitä uhrausta yrityksessä”, Minna Halme sanoo. Pitkäjänteisyyttä se kuitenkin vaatii. Kuluja syntyy heti, tuottoa ehkä vasta myöhemmin.

Usein vastuullisuus parantaa yrityksen kilpailukykyä, mutta Minna Halmeen mielestä olisi lyhytnäköistä panostaa vastuullisuuteen vain silloin, kun kilpailuedut ovat suoraan nähtävissä. ”Silloin kiinnostavimmat innovaatiot saattavat jäädä syntymättä, monet uudenlaiset toimintatavat löytymättä ja uudet liiketoimintamahdollisuudet havaitsematta.”

Yhteiskunnalliset vaikutukset tutkittavina

Yrityksen yhteiskuntavastuussa on kolme peruselementtiä: toiminnan ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja taloudellinen kestävyys. ”Näitä pitäisi tarkastella yrityksen liiketoiminnassa yhtäaikaisesti siten, että millään niistä ei tuotettaisi haittaa, vaan päinvastoin myös jotain hyvää yhteiskunnalle”, Minna Halme sanoo.

Yhteiskuntavastuun merkitys on korostunut 2000-luvulla, kun talouden ja yritysten valta on globalisaatiossa kasvanut ja kansallisvaltioiden ja yhteiskunnallisten päättäjien valta vähentynyt.

Yrityksille vastuusta on tullut markkinointi- ja mainetekijä, jota ei enää voi sivuuttaa. Mutta onko yritysten vastuullisuudella myös yhteiskunnallisia vaikutuksia?

”Vaikutukset riippuvat vastuullisuuden toteuttamistavasta”, Minna Halme sanoo. Jos vastuullisuus on kytketty yrityksen liiketoimintaan, myös sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat nykytiedon valossa keskimäärin suuremmat kuin liiketoiminnasta irrallisen hyväntekeväisyyden.

”Vastuullisuuden kaikkien suorien ja epäsuorien yhteiskunnallisten vaikutusten tutkiminen on kuitenkin vaikeaa, ja kokonaisuutena niitä onkin tutkittu kovin vähän. Vasta aivan äskettäin käynnistettiin EU:n rahoittama hanke, jossa vaikutuksia aletaan ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti selvittää”, Minna Halme kertoo.

Suomessa etenkin valtion omistamia yrityksiä on paheksuttu yhteiskuntavastuun laistamisesta, kun työpaikkoja niistä häviää tai siirtyy ulkomaille. Onko valtion yhteiskuntavastuu suurempi kuin muiden omistajien?

"Valtio voi omistajana katsoa etuaan hieman laajemmin kuin sellainen sijoittaja, joka hakee vain mahdollisimman suurta tuottoa osakkeilleen. Valtionkaan ei silti pidä johtaa yritystään siten, että toiminta muuttuu kannattamattomaksi, eikä työpaikkoja pidä säilyttää väkisin pelkkien tukien varassa”, Minna Halme sanoo.

Uusi omistus uhkaa läpinäkyvyyttä

Vaikka globalisaation vuoksi yritysten yhteiskuntavastuu on entistä tärkeämpi, juuri globalisaatio tekee vastuullisuuden määrittelystä ja arvioinnista monessa suhteessa entistä hankalampaa.

Ei ole tahoa, joka säätäisi, mitä yhteiskuntavastuuseen kuuluu. Yleisiä kansainvälisiä ohjeita vastuullisuuden määrittelyyn on, mutta yhteiskuntavastuu elää ympäristönsä ja aikansa mukana.

Tällä hetkellä vastuullisuutta arvioidaan pitkälti länsimaisin periaattein. Mutta jos suomalainen yritys toimii Kiinassa tai kiinalainen Suomessa, mitä periaatteita noudatetaan?

”Ei ole mahdollista päättää, kenen arvot ovat oikeita ja kenen vääriä”, Minna Halme sanoo. ”Kansainväliset yleisperiaatteet ovat perusta, mutta osa vastuullisuuden tavoitteista tulee aina ympäröivästä yhteiskunnasta. On keskustelun tulosta, mitä kussakin yhteiskunnassa kulloinkin katsotaan yhteiskuntavastuuseen kuuluvan.”

Useassa maassa toimiva yritys voi siis joutua soveltamaan vastuullisuusperiaatteita käytäntöön hieman eri tavoin eri kulttuureissa.

Esimerkiksi paikallinen lainsäädäntö ja muu sääntely vaikuttaa: mitä vähemmän ympäröivä yhteiskunta asettaa yrityksille rajoja, sitä suurempi on yritysten yhteiskuntavastuun paino. Ja toisaalta: mitä vahvemmat lait ja sopimukset (kuten monissa länsimaissa), sitä enemmän muualta tuleva joutuu sopeutumaan uuden ympäristönsä arvoihin.

Silti Minna Halme on huolestunut siitä, mitä tapahtuu yhteiskuntavastuulle, kun aasialais- ja arabikulttuureista lähtöisin oleva omistus lisääntyy maailmassa.

”Tästä muutoksesta puhutaan yllättävän vähän siihen nähden, miten suuri vaikutus sillä saattaa olla ympäristökysymyksiin ja ihmisoikeuksiin. Yhteiskuntavastuun keskeinen piirre on läpinäkyvyys, jollaista näissä kulttuureissa ei tunneta.”

Jos ykköstavoite ei olekaan voitto

Velvoitteiden laiminlyöminen tai ”viherpesu” eli ympäristö- ja yhteiskuntavastuun väärinkäyttö muun muassa markkinoinnissa on tuttua meilläkin.

Toisaalta tällaisten tapausten esiin nouseminen todistaa valvonnasta. Sitä hoidetaan viranomaisten ja järjestöjen voimin – tunnuksin, merkein ja sertifioinnein, raportein, auditoinnein ja verifioinnein. ”Valvontaa siis on”, Minna Halme toteaa, ”mutta tekevätkö yritykset yhteiskuntavastuullisuudessaan parhaita mahdollisia asioita – se on eri juttu.”

Viime aikoina Minna Halme on nähnyt merkkejä uudenlaisen ajattelun itämisestä puhtaan bisneksen liepeillä.
”Yhteiskunnalliset yritykset ovat nouseva ilmiö. Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijaisena tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan yhteiskunnallista hyvää, mutta kannattavasti toimien”, Minna Halme selvittää.

”Me olemme kovin aivopestyjä siihen, että voitto on aina yrityksen ensisijainen tavoite. Nyt yhä useammat ihmiset tuntuvat epäilevän, tuottaako nykymuotoinen talous hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka talous kasvaa, lisääntyykö hyvinvointi?”

KUKA?

Nimi: Minna Halme
Tehtävä: Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa markkinoinnin ja johtamisen laitoksella. Tutkii kestävää kehitystä edistävää ja köyhyyttä vähentävää liiketoimintaa ja johtaa kauppakorkeakoulun ympäristö- ja yhteiskuntavastuun tutkimusryhmää.

Alasi tutkimus on vielä nuorta. Milloin päätit keskittyä yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuukysymyksiin?

”Kiinnostuin niistä jo gradua tehdessäni. Väitöskirjan aioin tehdä eettisestä yritysjohtamisesta, mutta en tuolloin (1990-luvun alussa) löytänyt yhtään yritystä, johon olisin päässyt sitä tekemään. Sen sijaan tein väitöskirjan ympäristöasioiden johtamisesta metsäteollisuudessa.

Ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan ’löytäminen’ tutkimuskohteeksi oli iso asia, joka tavallaan vasta muutti ekonomiopinnot itselleni tarkoituksellisiksi. Sitä ennen tuntui, että monet merkittävät asiat jäivät avoimiksi.”

Ovatko ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat alallasi ”naisten asioita”?

”Vaikea sanoa… Kaikki väitöskirjaohjaajani olivat miehiä, ja meidän 15 hengen tutkimusryhmässämme on hiukan enemmän miehiä kuin naisia. Yleisesti ottaen vastuullisuusasioiden parissa työskentelee ehkä enemmän naisia.”

Miten neuvoisit kuluttajaa, joka haluaisi suosia vastuullisten yritysten tuotteita?

”Kannattaa aloittaa tarkkailemalla erilaisten julkisten tahojen tuotteille myöntämiä merkkejä (reilu kauppa, luomu, joutsenmerkki, avainlippu jne.).

Lisää tietoa saa internetistä vaikkapa Kuluttajaliiton sivuilta. Jos lisäksi seuraa ulkomaisia sivustoja, eettisestä kuluttamisesta löytää niin paljon tietoa, että voi olla jo vaikea päättää, mihin kaikkeen kiinnittäisi huomiota.
Jokaisen pitää punnita, mitä asioita itse pitää tärkeinä. Sen jälkeen voisi aloittaa tärkeimmistä ja ottaa kulutuksessaan vähitellen huomioon yhä useampia hyviksi katsomiaan asioita.”