Kansalaisten luottamus eläketurvan rahoitukseen heikkenee. Kriittisimmin rahoitukseen suhtautuvat ruuhkavuosiaan elävät nelikymppiset.

Työeläkesijoituksista suli viime vuonna reilu 7 miljardia euroa. Syyskuun lopussa työeläkevakuuttajien eli Telan jäsenyhteisöjen sijoitusten arvo oli 132,6 miljardia euroa.

Samaan aikaan Eläketurvakeskus muistuttaa eläkemaksujen ja -menojen nousupaineista, ja työssäkin pitäisi jaksaa pitempään.

Kansalaisen päässä pyörivät pankkien taantumaa kertaavat talouskatsaukset, yritysten ilmoitukset tulosvaroituksista ja Suomen vastuut Euroopan ongelmamaiden veloista. Valtiolla oli marraskuun lopussa velkaa 79 miljardia euroa. Vuoden 2015 lopussa lukeman ennakoidaan olevan jo 117 miljardia.

Iskeekö talousmyllerrys seuraavaksi eläkkeisiin?

”Suhtaudun tilanteeseen rauhallisesti. Riskipuskurit kestävät paineet”, toteaa suomalaisen työeläkejärjestelmän tuntija, johtaja Reijo Vanne Työeläkevakuuttajat TELAsta. TELA on lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien yksityisen ja julkisen alan työeläkevakuuttajien edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Telan jäsenyhteisöjen työeläkerahastosijoitusten arvo aleni kesäkuusta syyskuuhun 7,4 miljardia euroa. Sijoituskannan arvo oli tuolloin 132,6 miljardia euroa.

”Työeläkevaroista 35 prosenttia on valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjalainoissa, 29 prosenttia noteeratuissa pörssiosakkeissa, 11 prosenttia kiinteistösijoituksissa ja loput lainoissa, noteeraamattomissa osakkeissa ja hedge-rahastoissa. Varoista 36 prosenttia on sijoitettu Suomeen, 28 prosenttia muihin eurovaluutta-alueen maihin ja loput muihin maihin.”

Finanssivalvonnan (Fiva) syyskuisen katsauksen mukaan työeläkeyhtiöt ovat myyneet lähes kaikki Euroopan kriisivaltioiden sijoituksensa. Vanteen mukaan kriisimaiden valtioiden velkakirjoissa on rahaa kiinni enää noin miljardi euroa. Summa kuulostaa suurelta, mutta se on vain 0,7 prosenttia työeläkevaroista.

Vuonna 2011 työeläkeyhtiöiden sijoitukset jäänevät reaalisesti tappiolle noin seitsemän prosenttia. Vuosi 2012 saattaa sujua samalla uralla. ”Nykyinen vakavaraisuustilanne kestää tappiot. Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoituspuskuri on tällä hetkellä noin 16 miljardia euroa.”

”Alenevat tuotot heijastuvat tuleviin työeläkemaksuihin. Viiden vuoden nollatuotto ilman jatkona seuraavaa noususuhdannetta aiheuttaisi työeläkemaksuun yhden prosenttiyksikön korotuspaineen.”

Eläketurvakeskus laski syksyllä eläkesijoitusten reaalituotto-oletusta neljästä 3,5 prosenttiin. ”Nyt ollaan hitaammassa kasvussa kuin aikaisemmin arvioitiin. Tämä on puhdasta realismia. Mikään ei estä työeläkeyhtiöitä edelleen tavoittelemasta neljän prosentin tuottoja.”

Reijo Vanne näyttää kuvan, joka kertoo yksityisalojen työeläkesijoitusten tuotosta vuosina 1997-2011. Tuottoprosentit ovat olleet hyviä lukuun ottamatta 2000-luvun alkuvuosia ja vuotta 2008.

”Vuonna 2008 meno oli hurjaa. Pörssiosakkeiden kurssit romahtivat maailmalla muutamassa kuukaudessa 40-50 prosenttia. Ei sellaista kukaan osannut ennakoida. Työeläkesijoitusten arvo sukelsi Suomessa lähes 18 prosenttia.”

Poikkeuslaki pelasti tuotot

Työeläkejärjestelmä kuitenkin kesti, kiitos työeläkeyhtiöiden puskureiden ja vuonna 2008 säädetyn lain, jolla hallitus muutti eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevia säännöksiä. Muutoksen ansiosta eläkelaitosten ei tarvinnut myydä kotimaisia osakesijoituksiaan epäedullisessa markkinatilanteessa.

Vanne muistuttaa, että satoa korjattiin jo vuonna 2009, kun sijoitusten tuotto oli 14,6 prosenttia. Tuotto olisi jäänyt saamatta, jos osakesijoitukset olisi pitänyt myydä.

Lain voimassaoloa päätettiin jatkaa vuonna 2010 määräaikaisesti vuoden 2012 loppuun. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on esittänyt vuonna 2008 annettujen vakavaraisuushelpotusten korvaamista uudella tavalla määräytyvällä vakavaraisuuspuskurilla.

”Kaavailtu laki ei juuri muuttaisi tuotto- ja turvaavuustasoa nykyisestä. Laki vaatii riittävää riskipuskuria, joka suojaa, kun sijoitukset menevät alas, ja joka kasvaa, kun tullaan jälleen ylös”, Reijo Vanne yksinkertaistaa.

Työeläkemaksut noususuunnassa

Yksityisalojen työeläkevakuutusmaksu on tänä vuonna keskimäärin 22,8 prosenttia palkkasummasta. Vuosina 2013 ja 2014 maksut nousevat hieman.

Eläketurvakeskus laski syksyllä erilaisia vaihtoehtoja tulevien vuosien työeläkemaksusta. Optimistisessa laskelmassa maksut pysyvät ennallaan, peruslaskelma päätyy 26 prosenttiin ja pessimistinen 30 prosenttiin.

”Työeläkemaksu asettunee peruslaskelman mukaisesti 26 prosenttiin.”

Vuoden 2014 jälkeisten vuosien maksuista ei ole vielä päätetty mitään. Nykyinen useampaa vuotta koskenut sopimus maksuista on ollut poikkeuksellinen.

Reijo Vanne arvioi, että 26 prosentin maksutaso kattaisi yksityisaloilla 30 prosentin työeläkemenot suhteessa palkkasummaan. Vuonna 2010 yksityisten ja julkisten alojen työeläkemeno oli 25,6 prosenttia palkkasummasta. Työeläkkeitä maksettiin 19,4 miljardia euroa.

”Työeläkejärjestelmä kestää 25-26 prosentin maksutason. Laman aikaan 90-luvun alussa laskettiin, että työeläkemaksut saattaisivat jopa kaksinkertaistua 40 prosenttiin. Kun vertaa eri vuosikymmeninä tehtyjä laskelmia, huomaa, että keskitien laskelmat ovat lähes poikkeuksetta olleet suunnilleen oikeassa.”

Luottamus koetuksella

Talousongelmat heijastuvat suomalaisten eläkeasenteisiin. Telan marraskuussa julkaisema tutkimus kertoo, että ihmisten luottamus eläketurvan rahoituksen riittävyyteen on heikentynyt. Vastaajista 72 prosenttia oli epäilevällä kannalla. Erityisen kriittisiä ovat nelikymppiset.

”Epäilevien joukko on suuri, mutta toisaalta kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi näyttäytyy maana, jossa luotetaan enemmän paikalliseen eläkejärjestelmään kuin muualla. Kun ajat paranevat, luottamus työeläkejärjestelmään vahvistuu jälleen.”

Työeläkejärjestelmän rahoitus, työurien pidentäminen ja riittävän eläketurvan varmistaminen puhuttavat kevättalvella, kun työmarkkinajärjestöt laativat linjaustaan hallituksen maaliskuiseen kehysriihen. Hallitus sopii kehysriihessä alustavasti valtion tulevien vuosien menoista.

Eläkeikätavoitteet kunnianhimoisia

Suomalainen jää eläkkeelle 60,4-vuotiaana. Hallituksen tavoitteena on 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä.

Eläketurvakeskus puolestaan arvioi työuran pitenevän vajaalla vuodella vuoteen 2025 mennessä. Työhaluisia suomalaiset kuitenkin ovat. Yhä useampi haluaisi jatkaa työelämässä yli 63-vuotiaana.

”Hallituksen kahden vuoden tavoite on kunnianhimoinen. Laskelmat ennakoivat, että vanhuuseläkkeen alarajan nostaminen 63 vuodesta 65 vuoteen pidentää keskimääräistä työuraa puoli vuotta.”

Reijo Vanne on huolissaan työkyvyttömyyseläkkeistä. ”Eläkejärjestelmän tasapaino paranisi merkittävästi, jos työkyvyttömyyseläkkeelle jäätäisiin vähemmän. On kestämätöntä, että työuransa aloittaneista 40 prosenttia päättää uransa työkyvyttömyyseläkkeeseen.”

”Kyllä parikymppinenkin eläkkeensä aikanaan saa. Tavalla tai toisella eläkeikää on hinattava ylöspäin, vaikka jousto säilyisikin. Ei mikään järjestelmä kestä sitä, että ollaan 30 vuotta eläkkeellä ja saadaan mitään tekemättä kohtuullisesti rahaa.”

Kuka?

Nimi: Reijo Vanne

Tehtävä: Johtaja Reijo Vanne on työskennellyt kymmenen viime vuotta Työeläkevakuuttajat TELAssa. Hänen vastuualueitaan ovat kansantalous, eläkejärjestelmän talous, tutkimus ja kehittäminen. Vanne on työskennellyt aikaisemmin mm. valtiovarainministeriössä, Kelassa, Sitrassa ja Eläketurvakeskuksessa.

Työeläkejärjestelmä täyttää 50 vuotta vuonna 2012. Millaisia ajatuksia juhlavuosi herättää?

”Työeläkejärjestelmä on pysynyt pystyssä 50 vuotta. Joku pitää tätä lyhyenä ajanjaksona, mutta kyllä se on loppujen lopuksi pitkä aika. Vain harvat järjestelmät ovat säilyneet pääpiirteissään samanlaisena näin pitkään, ja täytyy muistaa, että monet asiat taloudessa ja yhteiskunnassa ovat nyt todella toisin kuin vuonna 1962.

Merkittävää on myös, että 1,5 miljoonaa henkilöä saa olennaisen osan toimeentulostaan työeläkejärjestelmästä. Tämä on melkein kolmasosa aikuisväestöstä eli kyse ei ole mistään pienestä joukosta.

Jos järjestelmään tehdään muutoksia, ne vaikuttavat isoon joukkoon kansalaisia. Tämän vuoksi työeläkejärjestelmä on pidettävä raiteillaan – mahdollisimman ennustettavana ja yllätyksettömänä.”

Minna Petäinen