(asunto) No ei sentään. Natura-alueella sijaitsevaa kesämökkiä saa korjata ja sen voi rakentaa vaikka uusiksi, kunhan luontoarvot eivät vaarannu. Naturaa enemmän lupiin vaikuttavatkin kuntien rakennusmääräykset.

Taloustaidon toimitukseen soitti kesämökinomistaja Juvalta. Naapurin kanssa oli istuttu kahvipöydässä ja keskusteltu luonnonsuojeluasioista. Kummankin tontti näytti kartalla jäävän juuri Natura 2000 -verkoston sisäpuolelle, mikä tuntui hankalalta. Miehillä kun oli sellainen käsitys, että uutta mökkiä ei saisi ikinä rakentaa, mutta vanhaa saisi sentään laajentaa ja korjata.

Soittajaa huolestutti kovasti. Rakennuksiahan ei voisi remontoida loputtomiin, vaan jossakin vaiheessa olisi pakko rakentaa uutta, kun saunan hirretkin olivat jo 200 vuotta vanhat.

Myös perillisiä pitäisi ajatella. Mikä arvo olisi tontilla, jolla ei saisi vapaasti rakentaa eikä korjata? Mökinomistaja räknäsi, että vaikka ranta olisi hyvä, mutta rakennusoikeudesta ei puhettakaan, arvo kutistuisi kymmenesosaan normaalista.

Biologi Arto Ustinov Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (Ely-keskus) vahvistaa, että Juvan mies ja hänen naapurinsa eivät suinkaan pähkäile Natura-asioita yksin.

”Kun puhutaan maankäytön suunnittelusta, ihmiset ajattelevat helposti, että kaikki on kielletty. Jos haluaa rakentaa uutta, ei saa. Jos pitäisi korjata vanhaa, ei saa. Jos tahtoo laittaa laiturin, ei saa. Mutta kun asiat selvitetään, huoli on usein ollutkin turha.”

Muita suojeluohjelmia monimuotoisempi

Natura-ohjelma ei estä jo olemassa olevan kesämökin korjaamista.

”Sitä saa aina remontoida. Meillä Uudenmaan Natura-alueilla ei kovin monta mökkiä kylläkään ole”, sanoo ylitarkastaja Kirsi Hellas Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Natura-järjestelmä on huomattavasti vaihtelevampi kuin muut Suomen luonnon suojeluohjelmat. Siksi ei ole olemassa selvää, koko maan kattavaa luetteloa siitä, mitä ohjelmaan kuuluvalla alueella on lupa tehdä ja mitä ei. On niin monia eri perusteita, miksi paikkoja on valittu mukaan.

”Siksi myös suojelun tasoja ja keinoja on paljon”, Hellas huomauttaa.

Sellaista saa tehdä, mikä ei vaaranna niitä suojeluarvoja, joiden vuoksi alue on Naturassa. Esimerkiksi harjuseuduilta, joiden maaperää suojellaan, ei saa ottaa maa-aineksia. Sielläkin on silti lupa rakentaa ja hoitaa metsää.

On mökkisaaria, jotka eivät sisälly Naturaan, mutta läheiset vesialueet kylläkin. Siksi jätevesistä on saarillakin huolehdittava niin, ettei vesistö pilaannu.

Kalastusta Natura rajoittaa jonkin verran. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on osassa Saimaata kielletty sellaiset verkot, joihin norpat voisivat tarttua. Samasta syystä muun muassa kalatäkyisillä koukuilla pyytäminen on kielletty.

Tietyissä osissa Saimaata ei saa kalastaa verkoilla huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Rajoitukset koskevat vain niitä alueita, joiden osakaskuntien kanssa asiasta on sovittu. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että rajoitus pilaa koko mökkikesän.

”Kyse on vain verkkojen käytön rajoituksista. Voihan sitä kalastaa vaikka katiskalla! Mutta mökkiläiset haluavat aloittaa verkkokautensa juuri tiettynä päivänä kesäkuussa", Arto Ustinov toteaa.

Ennen kauppoja kannattaa selvittää

Saimaalla on toki paikkoja, joissa rakennusoikeutta rajoitetaan norppien pesinnän vuoksi, mutta siellä tai muuallakaan Natura ei välttämättä edes vaikuta tontin käyttöön. Sen sijaan maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kaavoitus vaikuttavat. Samoin juuri se, onko rakennusoikeutta.

Suomen metsissä ja rannoilla on kokonaan ilman lupaa rakennettuja mökkejä ja muita rakennuksia. Jos tontille on rakentanut jotakin joskus, ei ole automaattisesti oikeutta rakentaa lisää.

Olipa alue Naturaa tai ei, luvan kanssa rakennettujen mökkien sisäpuolelta saa remontoida esimerkiksi pintarakenteet. Täydellinen peruskorjaus vaatii rakennusluvan. Jos ulkopuolelle aikoo tehdä vaikka terassin, luvan saanti riippuu sijaintikunnan rakennusjärjestyksestä.

Natura-asioita aprikoivan kesämökin omistajan Hellas ohjaisi ensimmäiseksi kunnan rakennustarkastajan puheille. Hän tuntee suojeluun liittyvät asiat ja tietää, missä suojelualueet sijaitsevat. Hän voi myös tarkistaa rakennuskaavan.

”Voi mennä kysymään kunnasta, että aion tehdä näin, tarvitsenko lupia.”

Neuvoja saa myös alueellisesta Ely-keskuksesta luonnonsuojelupuolelta. Siellä tiedetään suojeluperusteet ja osataan sanoa, mikä heikentäisi niitä.

Järkevä mökinostaja selvittää ennen kaupantekoa, mitä lähettyville on suunniteltu. Maankäyttösuunnitelmista, jotka saa kunnan kaavoittajilta ja usein myös internetistä, näkee luonnonsuojelualueet.

Kannattaa katsoa myös, kuuluvatko vesialueet Naturaan. Jos haluaa ruovikoituneelle rannalle hiekkaa ja laiturin, mutta vesistö onkin suojeltu, on turha kiukuta.

”Ostajan kuuluu tarkistaa paikka. Sitten haetaan poikkeuslupia. Jotkut kokeilevat järjestelmää tahallaan”, Kirsi Hellas toteaa.

Naturaa osataan käyttää myös hyväksi. Kun ei haluta tietä naapuriin, etsitään Naturasta perusteet. Natura-alueella tai sen liepeillä sijaitsevien mökkien arvosta Hellas ei olisi huolissaan.

”Ennemmin arvo nousee kuin laskee. Naapuriin kun ei tule uutta lähiötä, vaan luonto säilyy.”

Juvalaisen harmi epäselvästä kartasta

Entä miten kävi juvalaiselle mökinomistajalle?

Vierailu kunnan rakennustarkastajan luo paljasti, että hänellä ei olekaan mitään hätää. Tarkemmin katsottuna tontti jää koko Natura-rajauksen ulkopuolelle. Mökinomistajalla ja naapurilla oli ollut epäselvä kartta.

Miehellä on oikeus rakentaa uusi sauna, kun vanha on purettu pois ja purkuilmoitus tehty. Samalla tavalla voi uusia vaikka koko mökin, kunhan noudattaa rantayleiskaavan ja rakennusjärjestyksen määräyksiä. Vajankin saa rakentaa toimenpideluvalla ja jätevesikaivot uusia.

”Jos paikkaan ei saisi lainkaan rakentaa, kaavassa olisi siitä merkintä. Ja jos Naturan takia pitäisi purkaa jotakin, valtio maksaisi korvausta”, Juvan rakennustarkastaja Leo Lindström selventää.

Mikä Natura?

■ Natura 2000 -verkosto on laaja, Euroopan unionin jäsenvaltioltaan edellyttämä suojelualueiden kokonaisuus. Ohjelman kulmakivet ovat EU:n lintu- ja luontodirektiivit.

■ Lintudirektiivin perusteella mukaan on valittu alueita, jotka ovat direktiivin liitteessä mainittujen lintulajien tärkeitä elinympäristöjä. Luontodirektiivin perusteella suojellaan erilaisia luontotyyppejä, kuten metsiä, soita ja rantoja.

■ Suomessa tiukimmin suojeltuja alueita ovat kansallis- ja luonnonpuistot, joista monet kuuluvat myös Naturaan. On muitakin luonnonsuojelualueita, joista osa kuuluu samalla sekä Naturaan että muihin suojeluohjelmiin.

■ Suomessa alueelliset Ely-keskukset valvovat, että Naturaa myös toteutetaan.

Hanna Lehto-Isokoski

Kuvat: Istockphoto.com