(asiantuntija) Kansalaisia kannattaisi kannustaa osakesäästämiseen ja pitkäaikaiseen omistamiseen. Säästäjiä auttaisi alkuun pienikin täky, Pörssisäätiön tuleva toimitusjohtaja Sari Lounasmeri uskoo.

Sijoittajan kuluttajansuojaa hän täydentäisi vielä yhdellä uudella toimielimellä.

”Pienetkin porkkanat voisivat saada ihmisiä liikkeelle. Jos esimerkiksi 1 000-2 000 euron osingot olisivat sijoittajalle verovapaita, se olisi signaali: kannattaa aloittaa osakesäästäminen! Tärkeintä olisi juuri kannustaa alkuun ja pitkäjänteiseen säästämiseen, pitkäaikaiseen omistamiseen”, Sari Lounasmeri sanoo.

Hän aloittaa Pörssisäätiön toimitusjohtajana huhtikuun alussa. Pörssisäätiön tehtävä on osakesäästämisen ja suomalaisten arvopaperimarkkinoiden edistäminen.

Sari Lounasmeri uskoo, että juuri veroedut olisivat parhaita porkkanoita suomalaisten kannustamiseen. Nyt verotus näyttää olevan ennemminkin kiristymässä, mutta laki pitkäaikaissäästämiseen eli eläkesäästämiseen tarkoitetuista ps-tileistä (tileistä lisää s. 34) tuli voimaan tämän vuoden alusta. Ps-tilisäästämistä tuetaan veroedulla.

Ps-tilin varoja voi sijoittaa esimerkiksi talletuksiin tai sijoitusrahastoihin, mutta myös suoraan pörssiosakkeisiin. Pankit ja sijoituspalveluyritykset valmistelevat paraikaa säästäjille ”ps-tuotteita”. Niitä alkaa tulla markkinoille huhtikuun alusta.

Sari Lounasmeri odottaa tuotteita kiinnostuneena. ”Toivottavasti tuotteista ei tule kustannuksiltaan niin kalliita, että kulut syövät veroedun”, hän kuitenkin sanoo. Hän ei hätiköisi ps-tilin avaamisessa. ”Kun tuotteita alkaa ilmestyä, kannattaa varmaan jonkin aikaa seurailla, miten palveluntuottajien kilpailu vaikuttaa kustannuksiin.”

Joutilaana säästöt alkavat helposti sulaa

Muutenkin kannattaa miettiä, minkälainen säästämis- ja sijoittamistapa itselle sopii parhaiten. Verotuetussa eläkesäästämisessä varat ovat sidottuina pitkään. ”Ps-uudistuksessa on paljon hyvää, mutta säästämiseen ja sijoittamiseen pitäisi kannustaa, vaikka säästöjä olisi tarkoitus käyttää jo ennen eläkeaikaa.”

Sari Lounasmeri sanoo, että pelkkä pankkitili ei palvele pitkäjänteisesti isompaan tavoitteeseen, vaikkapa asunnon hankintaan, pyrkivää säästäjää. ”Talletuskorot ovat usein niin pieniä, että inflaation vuoksi säästöjen todellinen arvo pienenee.”

”Osakesijoittamisesta on saanut historiallisesti parhaat tuotot. Se sopii nimenomaan pitkäaikaiseen säästämiseen”, hän sanoo.

Hän haluaisi romuttaa mielikuvat osakesijoittamisesta ”varakkaiden keinotteluna”. ”Osakesäästäjät ovat enimmäkseen tavallisia ihmisiä, jotka tekevät tavallisia töitä tavallisissa ammateissa. Moni on sijoittanut osakkeisiin hyvinkin pieniä summia kerrallaan, mutta pitkän ajan kuluessa potti on voinut kasvaa.”

Myös pelkoja sijoittamisen vaikeudesta tulisi hälventää. ”Ei sijoittaminen välttämättä ole vaikeampaa kuin asunnonhankinta ja asuntolainan ottaminen.”

”Perustiedot pitäisi saada jo koulussa, mutta taloudenpitoa ja sijoittamista opetetaan liian vähän.”

Pörssisäätiö on tehnyt opettajien kanssa yhteistyötä ja toimittanut materiaalia opetuksessa hyödynnettäväksi. Useimmiten materiaalia on kyselty yhteiskuntaopin tunneille. ”Talousasioita kannattaisi varmasti käsitellä nykyistä enemmän myös muussa opetuksessa, esimerkiksi matematiikassa.”

Ei ole myöhäistä lähteä ostoksille

Talouden taantuman ja pörssikurssien rajun romahduksen voisi kuvitella pelästyttäneen piensijoittaja-osakesäästäjät, mutta tällä kertaa Suomessa on käynyt päinvastoin.

”Kun isot kansainväliset sijoittajat 2008 rupesivat myymään suomalaisia osakkeita, yksityiset sijoittajat alkoivat ostaa niitä – ja oikeaan aikaan, kun osakkeet olivat halpoja”, Sari Lounasmeri sanoo.

Viime vuonna kurssit nousivat nopeasti. Yleisesti ottaen ne eivät vielä ole romahdusta edeltävällä tasolla, mutta joko on myöhäistä ostaa osakkeita?

”Ei ole myöhäistä. Mutta jos on käsissä isompi summa, ei kaikkea kannata sijoittaa osakkeisiin eikä yhdellä kertaa, vaan hajauttaa ajallisesti.”

Perinteisesti on sanottu, että suhdanteiden ja kurssien aaltoilun vuoksi osakesäästäjän olisi hyvä varautua lähemmäs kymmenen vuoden sijoitusaikaan. Se pienentää sijoittajan riskiä. Pitäisikö aikaa varata nykyään enemmän?

”Ei siihen ole yhtä oikeaa vastausta. Sopiva aika riippuu säästäjän omasta tilanteesta ja tarpeista. Kymmenen vuotta on kuitenkin ihan hyvänpituinen jakso – yleensä siihen osuu jo sopivia hetkiä myös myydä osakkeita, jos tarvitsee rahaa”, Sari Lounasmeri sanoo.

Hän kertoo myyneensä suuren osan osakesalkustaan pari vuotta sitten. Oivallisella hetkellä siis, mutta hetki määräytyi hyvin käytännöllisestä syystä: rahaa tarvittiin, koska perhe ryhtyi rakentamaan omakotitaloa.

Sari Lounasmeri suhtautuu tyynesti synkkiin ennustuksiin, joiden mukaan ”on siirrytty hitaamman kasvun aikaan” ja osakesijoitusten tuotto on pysyvästi pienentynyt. ”Lopullisia muutoksia” on ennustettu ennenkin. ”Kunnes toisin todistetaan, en usko, että maailma on tässä suhteessa muuttunut.”

Talouden eri lohkot toki nousevat taantumasta eri tahtiin. ”En kuitenkaan osaa sanoa, kannattaisiko tällä hetkellä hankkia joidenkin tiettyjen toimialojen osakkeita. Turvallinen salkku on aina hyvin hajautettu ja sisältää erilaisia toimialoja.”

Pienessäkin pörssissä mahdollisuuksia

Helsingin pörssissä esimerkiksi perusteollisuuden ja teknologia-alan yrityksiä on runsaasti. Joitakin toimialoja taas edustaa vain muutama yritys. ”Olisi hienoa, jos yrityksiä olisi enemmän esimerkiksi terveydenhuoltoalalta, joka on keskimääräistä paremmin suhdanteita kestävä toimiala”, Sari Lounasmeri sanoo.

Hän painottaa, että oma pörssi – pienikin – on joka tapauksessa elintärkeä sekä suomalaisille sijoittajille että yrityksille, jotka saavat pörssistä pääomaa. Etenkin pienten ja listautuvien yritysten olisi usein vaikea taistella asemasta vieraiden maiden suurissa pörsseissä.

On epäilty, että jos Nokia lähtisi Helsingin pörssistä, koko pörssi nuupahtaisi. Tai että iso ja kansainvälinen Nasdaq, jonka osa pörssimme nykyään on, ei ehkä halua loputtomiin pyörittää toimintaa täällä.

”En usko, että pörssin kohtalo olisi yhden yrityksen (Nokian) lähdöstä kiinni”, Sari Lounasmeri arvelee.
Itse pörssitoimintaa pyörittävän yhtiön isossa koossa ja kansainvälisyydessä hän näkee sekä plussia että miinuksia. ”Kansainvälinen yhtiö ei luonnollisesti mieti toimintaansa ensisijaisesti suomalaisten lähtökohdista.

Toisaalta isolla yrityksellä on toimintansa kehittämiseen mahdollisuuksia, jotka voivat tuottaa kustannusetuja sijoittajille.”

Ovatko sijoittajat Helsingissä päässeet nauttimaan näistä eduista?

”En vielä ole juuri sitä huomannut. Pörssissä on kuitenkin meneillään paljon uudistuksia, joten potentiaalia on.”
Pörssin kustannuksiin sijoittaja ei voi vaikuttaa, mutta käyttämänsä osakevälittäjän valinnassa hänen kannattaa katsoa kuluja haukansilmin. Sari Lounasmeri sanoo, että perinteiset pankit ja nettivälittäjät painivat kustannuksissa eri sarjoissa. ”Nettivälittäjien kesken on syntynyt aika hyvääkin hintakilpailua.”

”Tosiasiassa ihmiset kuitenkin vertailevat ja kilpailuttavat palveluntuottajia edelleen melko vähän eivätkä mieti, että kuluista voi kertyä pitkän ajan kuluessa suuria summia.”

Myös itse pörssiyhtiöt voisivat edistää kansalaisten osakesäästämistä. Mutta kiinnostavatko yksityiset piensijoittajat isoja yhtiöitä?

”Suuriin yhtiöihin on tullut lisää pienomistajia. Uskon ja toivon, että se vaikuttaa yritysten sijoitusviestintään, joka on aiemmin painottunut isoihin yhteisösijoittajiin”, Sari Lounasmeri sanoo.

Yritysten nettisivut ovat yksityissijoittajille olennainen tietokanava. Pörssisäätiö on yhdessä Suomen Sijoitusanalyytikoiden ja Talouselämä-lehden kanssa ollut vuosittain järjestämässä kilpailua pörssiyhtiöiden parhaista sijoittajasivuista. Sari Lounasmerta ilahdutti, että viimeisin, tammikuussa ratkennut kisa tuntui kiinnostavan yritysten sijoittajaviestinnästä vastaavia enemmän kuin koskaan.

Kuluttajansuojaa voisi vielä täydentää

Yksityissijoittajan kuluttajansuojaa on viime vuosina paranneltu. Pari vuotta sitten tuli voimaan EU-direktiivi, joka säätelee, miten sijoitustuotteita ja -palveluja voidaan markkinoida yksityisille ihmisille, jotka eivät ole ammattisijoittajia.

Ongelmia sikiää silti – eritoten taantuman aikaan, kun monien sijoitusten arvo laskee. Sijoitusalan riitoja ratkotaan vuonna 2002 perustetussa Arvopaperilautakunnassa. Lautakunta ei anna tuomioita, vaan suosituksia, mutta toimijat ovat niitä noudattaneet.

Sari Lounasmeri on Arvopaperilautakunnan kokoonpanosta vastaavan johtokunnan jäsen. Hän pitää lautakuntaa keskeisenä osana sijoittajansuojaa.

Hänen mielestään tarvetta olisi kuitenkin myös uudelle, lautakunnan työtä täydentävälle toimielimelle.

"Arvopaperilautakunta ratkoo palveluntuottajan ja asiakkaan välisiä ongelmia, mutta liikkeeseenlaskijat (yhtiöt) ovat järjestelmän ulkopuolella.”

”Jos yhtiö vaikkapa sulautuu toiseen yhtiöön, järjestää osakeannin tai laskee liikkeeseen joukkovelkakirjalainan, mahdolliset näihin liittyvät sijoittajien ja yhtiön väliset kiistat joudutaan nykyään ratkomaan tuomioistuimessa. Niille olisi hyvä luoda jokin nopeampi väylä”, Sari Lounasmeri sanoo.

Kuka?

Nimi: Sari Lounasmeri
Tehtävä: Pörssisäätiön toimitusjohtaja (1.4. alkaen). On myös sijoittajariitoja ratkovan Arvopaperilautakunnan johtokunnan jäsen, arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamistyöryhmän jäsen sekä Osakesäästäjien Keskusliiton varapuheenjohtaja.

Millaisena sijoittajan pidät itseäsi?

”Perussijoittajana. Osakesalkku meni melkein kokonaan talon rakentamiseen, nyt alan taas pikkuhiljaa kerätä uutta.”

Mihin kiinnität huomiota, kun valitset osakkeita?

”Tällä hetkellä enimmäkseen osinkoon. Hyvästä yhtiöstä saa joka vuosi osinkoa, ja voin itse päättää, sijoitanko osinkorahat samaan yhtiöön vai muualle. Konkurssikypsä yhtiö ei voi maksaa osinkoa, joten osinko kertoo jotain myös yhtiön taloudellisesta tilasta.”

Sari Lounasmeren uusi työpaikka on upea, vanha Pörssitalo Helsingin keskustassa. Pörssitalon vuokratuloilla Pörssisäätiö rahoittaa toimintansa. Säätiö edistää osakesäästämistä muun muassa julkaisemalla yleistajuisia oppaita, järjestämällä pörssi-iltoja, teettämällä tutkimuksia ja jakamalla apurahoja. Säätiössä työskentelee neljä henkeä.

Ulla Simola