Ei lopu sikäli, että korot tuskin ovat kääntymässä nousu-uralle vielä pitkään aikaan. Iloon ei silti ole aihetta, sillä matalat korot kertovat talouden kasvun takkuamisesta. Ja vaikka asuntolainaa voi saada edullisesti, palkankorotukset vastaavasti jäänevät niukoiksi, muistuttaa Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen.
Tapiolan talousennusteen mukaan Suomen talouden tuotanto supistuisi tänä vuonna 1,5 prosenttia. Mitä tällainen supistuminen tarkoittaa käytännössä?
”Se olisi pieni notkahdus – edellisessä taantumassa kolmisen vuotta sitten Suomen talous sukelsi noin 9 prosenttia.
Olosuhteet kuitenkin muuttuvat nopeasti, eikä kukaan tiedä, miten syvälle tällä kertaa lopulta mennään. Rahoitusmarkkinoiden välityksellä niin euromaiden velkakriisit kuin Kiinan ja Yhdysvaltainkin tilanne vaikuttavat Suomeen.”
Mitä erityisesti meitä koskettavaa on tapahtumassa Kiinassa?
”Kiinan talous on nykyään meille Yhdysvaltojenkin taloutta tärkeämpi, ja Kiinan talousnäkymät ovat tällä hetkellä iso kysymysmerkki.
Kiinan kiinteistö- ja asuntohinnat ovat nousseet kovaa vauhtia, ja nyt on nähty ensimmäisiä merkkejä asuntomarkkinoiden hiljenemisestä. Rakentaminen on ollut olennainen osa Kiinan kasvua, ja jos se alkaa hiipua, vaikutukset heijastuvat teollisuusmaiden vientiin, raaka-aineiden hintoihin ja rahoitusmarkkinoihin.
Kiinan kasvu saattaa olla hidastumassa enemmänkin kuin on arvioitu.”
Plussalla Kiinan talouskasvu kaiketi pysyy?
”Pysyy, mutta esimerkiksi 5 prosentin kasvu olisi kiinalaisittain hyvin vähäistä.”
Mikä on yleiskuvasi Suomen lähivuosien taloustilanteesta?
”Suomen talouden lähivuosien näkymä on valitettavan haastava. Työvoima vähenee, joten jos halutaan säilyttää talouden tähänastinen kasvuvauhti, tuottavuutta on lisättävä. Se edellyttää investointeja ja teknologisia innovaatioita, mutta niitä on nähty aika vähän. Talouden kasvu on niin hidasta, että se ei riitä korjaamaan rakenteellisia ongelmia.”
Mitä tehdä?
”Paljolti niitä toimia, joista julkisuudessa on keskusteltukin. Muun muassa työuria pitäisi pidentää ja mieluiten sekä alku- että loppupäästä.
Jotta syntyisi työpaikkoja, myös verotus ja yrittämisen kannustimet ovat erittäin tärkeitä.”
Tarvittaisiinko niihin jotain aivan uusia ideoita?
”Ainakin meidän tulisi kyetä miettimään niitä luovasti, sillä valtiot käyvät kovaa kilpailua investoinneista.”
Millaisia veroratkaisuja meillä pitäisi nykyisessä taloustilanteessa tehdä?
”Ainakin merkittävistä veronkorotuksista tulisi ehdottomasti pidättäytyä, vaikka valtiontalouden tasapainottaminen ilman niitä on vaikeaa.
Veronkorotuksilla on todettu olevan pitkäkestoisia vaikutuksia talouteen. Mieluummin olisi leikattava menoja.”
Eivätkö menoleikkaukset taantumaoloissa syvennä syöksykierrettä?
”Taloustieteen oppien mukaan nyt ei tosiaan pitäisi leikata.
Edellisestä taantumasta on kuitenkin niin lyhyt aika, että valtiontalous ei ole ehtinyt korjaantua. Pelivaraa ei enää ole, ja Suomessakin joudutaan valitsemaan huonoista vaihtoehdoista. Muuten riskinä on, että Suomi menettää luottamuksensa markkinoilla ja rahoituskustannukset nousevat reippaasti. Tilanne pahenisi entisestään.”
Minkätyyppiset veroratkaisut edesauttaisivat talouden uudistumista?
”Muun muassa sellaiset, jotka keventäisivät yritysten verotaakkaa laajasti – työvoimaan liittyvät välilliset verot ja energiaverot mukaan lukien. Suomalaisten yritysten kustannuksia suhteessa kilpailijoiden kustannuksiin ei saa kasvattaa.”
Miten suomalainen palkansaaja ja kuluttaja voisi varautua talouden tulevien vuosien muutoksiin?
”Kannattaa realistisesti miettiä omia tulevaisuudennäkymiään, esimerkiksi omia työllisyysnäkymiä ja tulokehitystä. Investointeja tai isoja hankintoja harkitessa kannattaa ottaa huomioon myös, että vaikka matala korkotaso on edullinen lainanottajalle, todennäköisesti palkankorotuksetkin jäävät matalan koron oloissa pieniksi.
Valtaosalla suomalaisista menee edelleen hyvin, mutta osaa työttömyyden lisääntyminen koskettaa jossain vaiheessa. Myöskään suomalaisten kotitalouksien velkataakka ei ole jakautunut tasaisesti. Osa velallisista joutuu vaikeuksiin, jos työpaikan menetys osuus kohdalle.”
Tapiola ennustaa työttömyyden kasvavan 8,5 prosenttiin. Se on ”vain” saman verran kuin viime taantumassa finanssikriisin jälkeen. Viime vuonna työttömyysaste pyöri noin 7 prosentissa, joten lisäys ei olosuhteisiin nähden tunnu kovin suurelta.
”Viime kerralla työttömyys olisi lisääntynyt huomattavasti enemmän, jos yritykset olisivat sanoneet irti työntekijät, jotka sen sijaan pidettiin ’työvoimareservissä’ lomautusten ja muiden joustokeinojen avulla.
Jos tämänkertainen taantuma syvenee, vieläkö yritykset toimivat samoin vai alkavatko ne vähentää väkeä ja siten varautua talouden pidempään hitaan kasvun kauteen? Emme tiedä.
Toisaalta työvoiman väheneminen painaa vaa’assa toiseen suuntaan.”
Korot ovat olleet pohjilla jo pitkään. Vieläkö ne laskevat nykyisestä (tammikuun alkupuolella 12 kk euribor oli noin 1,9 %)?
”Arvioimme, että 12 kuukauden euribor liikkuu tänä vuonna 1,5 ja 2 prosentin välillä. Hyvin matalien korkojen jakso jatkuu ensi vuonna, eikä muutosta ole luvassa pidemmälläkään aikavälillä.”
Matalat korot ilahduttavat asuntovelallisia, mutta talouden tilasta ne eivät kerro hyvää. Lisäksi säästäjä ei saa puristettua korkotuottoa oikein mistään. Mutta jos taloudessa pyyhkii huonosti, eivätkö osakkeetkin voi vielä rytistä alas?
”Suomalaiset osakkeet halpenivat jo viime vuonna keskimäärin 30 prosenttia.
Nyt ollaan tavallaan vedenjakajalla: jos edessä on talouden pieni notkahdus ja ensi vuonna talouskasvu nousee plussalle, tänä keväänä voisi olla jo hyvä hetki harkita riskillisiä sijoituksia. Jos taas talouskehitys jatkuu heikkona, osakkeet saattavat tulla alas vielä 30 prosenttia lisää.
Suomalaisia osakkeita uskaltaa kuitenkin jo nykyhinnoilla ostaa, jos varautuu sijoittamaan 10-15 vuoden aikajänteellä.”
Ulla Simola
Kuva: Istockphoto.com