Veronmaksajat-sivulle

Näköislehti

Tuorein numero, arkisto ja haku

TT0314

Voit lukea ja hakea Taloustaidon artikkeleita näköislehdestä, joka sisältää aiempien lehtien arkiston. Näköislehteen pääset Taloustaito.fi -palvelun etusivulta. Näköislehden lukeminen edellyttää Veronmaksajien jäsenyyttä tai lehden tilausta. Etusivulle 

Tutustu Taloustaidon tablettilehteen

Näytelehti 

Tutustu Taloustaidon näytenumeroon

Seuraava Taloustaito

Seuraava Taloustaito ilmestyy 
16. huhtikuuta.

13.4.2010

Johdatus tontin ostajan byrokratiasulkeisiin

(kuluttaja) Lainhuuto, lohkomistoimitus, rasitustodistus, rekisteriote…

Kun tontin ostaja on löytänyt mieleisensä tontin, hänen on otettava selvää monista virallisista asiakirjoista sekä menettelyistä ennen tonttikauppaa ja kaupan jälkeen.

Tontti hankitaan rakentamista varten. Sen, saako tontille rakentaa, saa selville tutustumalla verkossa tai virastossa kunnan kaavoituksiin, rakennusjärjestykseen ja rakentamisohjeisiin. Jos tontilla jo on rakennuksia, ne kuuluvat kiinteistöön, jos ne kuuluvat kiinteistön omistajalle.

”Kaavoitus- ja rakentamistietojen lisäksi tonttikaupassa tärkeitä ovat kiinteistötietojärjestelmästä saatavat otteet. Myyjän tai kiinteistönvälittäjän on esitettävä ne ostajalle, mutta ostaja voi ne itsekin hankkia esimerkiksi maanmittaustoimistosta tai kunnasta. Otteiden tuoreus on tärkeää”, Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Sakari Haulos jäsentää.

Otteista lainhuutotodistus kertoo kiinteistön omistajan, jolla on oikeus myydä tontti. Rasitustodistus paljastaa mahdolliset kiinnitykset ja niiden panttiasiakirjat. Jos panttikirjat ovat myyjän velkojan velkojen vakuutena, kauppaneuvotteluihin on otettava myös myyjän pankki. Panttikirjat luovutetaan yleensä ostajalle, kun hän maksaa kauppahinnan, ja ostaja voi käyttää panttikirjoja oman lainansa vakuutena.

Kiinteistörekisteriote näyttää tontin pinta-alan ja mahdolliset oikeudet yhteisiin maa- tai vesialueisiin. Otteesta näkee myös mahdolliset kiinteistön rasitteet, kuten tien tai johtojen käyttöoikeudet.

Kiinteistörekisterikartasta selviävät kiinteistön sijainti ja rajat. Tieto voi kuitenkin olla epätarkkaa. Jos haluaa tietää kiinteistön rajat tarkkaan, voi joutua perehtymään jopa 250 vuotta vanhoihin kiinteistötoimituksiin ja rajapyykkeihin.

Tontti syntyy kaavoituksessa

Yleiskielessä tontti on maa-alue, jolle on tarkoitus rakentaa. Sakari Haulos huomauttaa, että oikeudellisesti tontti on asemakaavarakentamisen käsite.  Asemakaavassa kunta jakaa maat rakennuskortteleihin ja yleisiin alueisiin. Rakennuskortteli taas jaetaan kaavassa suunniteltuihin tontteihin.

Kaavatontti on ennen rakentamista lohkottava omaksi kiinteistökseen ja merkittävä kiinteistörekisteriin. Koko tontin ja mahdollisten kiinnitysten on oltava samalla omistajalla. Tällöin tontin lohkomisessa syntyy rekisteritontti, jonka jälkeen sille voi rakentaa kaavan mukaisesti.

Myös asemakaava-alueen ulkopuolista maata voidaan ostaa rakentamiseen.

Jos kaupassa on myyty määräala, lainhuudon jälkeen se lohkotaan kauppasopimuksen mukaisesti, ja määräalasta muodostetaan itsenäinen kiinteistö. Lohkomisen tekevät maanmittaustoimistojen toimitusinsinöörit tai noin 80 ison kunnan asemakaava-alueella kunnan kiinteistöinsinööri.

Tärkeä kaupanvahvistaja

Kiinteän omaisuuden luovutuksista ja kauppahinnoista saa tietoa Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. Se perustuu kaupanvahvistajan ilmoituksiin.

Kiinteistökaupan vahvistuksessa kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien tai heidän asiamiestensä on oltava läsnä. Luovutuskirja on tyypillisesti kauppasopimus tai lahjakirja. Kaupanvahvistaja perii ostajalta 77 euroa luovutukselta ja mahdolliset matkakulut.

Kaupanvahvistuksen voi tehdä vain julkinen kaupanvahvistaja, joka on virkamies tai käräjäoikeuden määräämä henkilö. Hän tarkistaa osapuolten henkilöllisyyden ja luovutuksen pätevyyden sekä todistaa luovutuksen. Ilman kaupanvahvistusta ostaja ei saa lainhuutoa kiinteistöön.

Kun luovutuksen osapuolet ovat allekirjoittaneet luovutuskirjan, kaupanvahvistaja merkitsee todistuslausumansa jokaiseen luovutuskirjaan. Todistuksesta pitää ilmetä luovutuskirjan allekirjoittajien nimet sekä luovutuskirjan vahvistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistaja allekirjoittaa todistuksen. Ilman todistuslausumaa ostaja ei saa lainhuutoa kiinteistöön.

Kaupan allekirjoituksen jälkeen voi alkaa suunnitella rakentamista. Rakentamiseen on kirjallisesti haettava lupa kunnan rakennusvalvonnasta.

Kaupan jälkeen lainhuuto

Kiinteistökaupan jälkeen ostajan on hankittava tontilleen lainhuuto, omistusoikeuden kirjaaminen.

Lainhuutohakemukseen on liitettävä maksukuitti varainsiirtoverosta, joka on neljä prosenttia kauppahinnasta.
Tämän vuoden alusta alkaen kiinteistöjen kirjaamisasiat – kuten lainhuudot (65 euroa) ja kiinnitykset (30-44 euroa) – on pitänyt hakea siitä maanmittaustoimistosta, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee. Aiemmin kirjaamisviranomaisena toimi kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeus.

Maanmittaustoimistot kirjaavat tiedot lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Se on kiinteistötietojärjestelmään kuuluva kirjaamisasioiden julkinen perusrekisteri. Rekisteröintivelvollisuus on aina ostajalla. Myös vuokra- tai käyttöoikeuden rakentamista varten saaneella on vastaava velvollisuus.

Jos kiinteistöä aiotaan käyttää lainan vakuutena, kiinteistöön on haettava kiinnitystä. Kiinnityshakemuksen voi jättää samanaikaisesti lainhuutohakemuksen kanssa. Jos myyjä on aikanaan hakenut kiinnityksiä, ostaja voi hyödyntää niitä.

Lainhuudatus on kiinteistöoikeudellisesti tärkeä. Jos huijari myy saman kiinteistön kahdelle ostajalle, kiinteistö voi jäädä myöhemmälle ostajalle, jos ensimmäinen ostaja ei ole hakenut lainhuutoa eikä myöhempi ostaja ole tiennyt aiemmasta luovutuksesta. Myös monissa muissa tilanteissa lainhuuto suojaa.

Lisäksi kiinteistöä koskevat ilmoitukset maankäytön suunnittelusta ja muut viralliset tiedonannot toimitetaan sille, jolla on lainhuuto.

Lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa kiinteistön tai määräalan kauppakirjan allekirjoittamisesta. Lainhuudon antaman oikeudellisen suojan vuoksi sitä kannattaa hakea mahdollisimman nopeasti.

Valtio rankaisee lainhuudatuksen laiminlyönnistä korottamalla varainsiirtoveroa. Vero nousee 20 prosentilla puolen vuoden välein, kuitenkin korkeintaan kaksinkertaiseksi.

Hannu Kaskinen

Internetlähteet: www.oikeus.fi > kiinteistöasiat, www.kirjaamisasiat.fi
 

 

Plus 7
Minus 0

Kommentit:

Kommentit: 1 - 1 / 1 Sivu: 1 / 1 1
pate 67 | 2.3.2012 20:47
kannattaisi päivittää tietonsa, ovat monet vanhoja eivätkä enää pidä paikkaansa...
: *
: *
Tarkistusluku
=