(asunto) Ukkonen jyrisee ja taivaalla tanssivat salamat. Salamaniskun aiheuttama ylijännite hajottaa sähkölaitteen hujauksessa. Ylijännitesuojaus suojaa kodin sähkölaitteita. Ukkossuojaus vähentää tulipalon uhkaa.

Kodit ovat täynnä ukkoselle herkkiä sähkövimpaimia. Modeemi, langaton tukiasema, pelikonsoli ja esimerkiksi taulutelevisio rikkoutuvat helposti salamaniskun aiheuttamasta ylijännitteestä. Myös sähkölämmitys tai esimerkiksi valvonta- ja hälytysjärjestelmä voivat vaurioitua ukkosella.

Ylijännite syntyy, kun salama iskee ilmajohtoon tai sen läheisyyteen. Johdossa syntyy ylijännitepiikki, joka etenee sähköverkossa. Ylijännitepiikki saattaa liikkua useita kilometrejä ja edetä suojaamattomassa rakennuksessa pahimmillaan useisiin laitteisiin. Maakaapeliin syntyy salaman aiheuttamia ylijännitepiikkejä harvemmin.

”Nykyaikaisissa sähkölaitteissa ja sähköjärjestelmissä on elektroniikkaa, jonka jännitekestoisuus on heikompi kuin vanhemmissa sähkölaitteissa ja -järjestelmissä. Siksi uudet sähkölaitteet ja järjestelmät hajoavat helpommin kuin vanhat”, toteaa tekninen johtaja Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta (STUL).

Herkimpiä ylijännitteen aiheuttamille vahingoille ovat etenkin laitteet, jotka liittyvät kahteen verkkoon. Esimerkiksi modeemi on yhteydessä sekä puhelinverkkoon että sähköverkkoon.

Ylijännite hajottaa tyypillisesti laitteiden verkkokortteja, tuhoaa muisteja ja saattaa sytyttää tulipalon.

Pientalon ylijännitesuojauksella suojataan sekä pistotulppaan liitettäviä että kiinteästi asennettuja laitteita (esim. lattialämmitys) sekä kodin koko sähköverkkoa. Myös puhelin- ja antenniverkko kannattaa suojata ylijännitteeltä.
Ylijännitesuoja rakennetaan kiinteistön sähkökeskukseen.

”Kun tietynsuuruinen ylijännitepiikki saapuu sähkökeskukseen, kytkin sulkeutuu ja estää ylijännitepiikin etenemisen rakennuksen sähköverkkoon. Purkaus johdetaan sähkökeskuksesta maahan.”

Laitesuoja edellyttää maadoitetun pistorasian

Kaupoissa myydään pistorasioihin laitettavia pistotulppaliitännäisiä laitesuojia. Tällaisen suojan suojausteho on varsin vaatimaton. Jos normaali salamapurkaus on teholtaan kymmeniä kiloampeereja, suojaa laitesuoja parilta kiloampeerilta.

”Laitesuojasta on hyötyä vain maadoitetussa pistorasiassa. Maadoittamattomassa pistorasiassa ei ole purkautumisreittiä ylijännitteelle”, Esa Tiainen huomauttaa.

Yleensä sähkökeskuksen ylijännitesuojaus tarjoaa riittävän suojan kodin sähkölaitteille ja
-järjestelmille. Laitesuoja antaa lisäsuojaa, jos rakennus on suuri ja kiinteistössä on pitkiä (10-20 m) sähköjohtoja.

Ylijännitesuojaus suojaa myös sähköverkossa varsin yleisesti esiintyviltä lyhytaikaisilta kytkentäylijännitteiltä. Ylijännitteitä aiheuttavat ukkosen lisäksi muuntajat ja erilaiset sähkökoneet kuten moottorit, hitsauskoneet ja hissit.

”Pienitehoiset ylijännitteet eivät vahingoita elektroniikkaa heti, vaan stressaavat laitteita pikkuhiljaa ja lyhentävät niiden käyttöikää.”

Salama sytyttää nopeasti

Salama sytyttää vuosittain pari kolme suurpaloa, rakennuspaloja syttyy vajaa sata. Vuonna 2008 Suomessa tapahtui noin 4 500 rakennuspalovahinkoa.

Eniten vahinkoja salamat aiheuttavat metsissä. Vuonna 2006 oli yli 6 000 maastopaloa, vuonna 2008 salama sytytti 3 000 maastopaloa.

”Palokorvaus on keskimäärin 25 000 euroa. Rakennuspaloissa korvaus on suurempi. Suurpalovahingoissa korvaukset nousevat yli 200 000 euroon. Salaman aiheuttamista rakennuspaloista maksetaan vuodessa vakuutuskorvauksia keskimäärin 5 miljoonaa euroa”, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta kertoo.

Minna Petäinen

Kirjaudu jäsenpalveluun ja lue koko artikkeli Taloustaidon näköislehdestä 6/2010.

Kuva: Istockphoto.com