Monissa Saksan kaupungeissa on ympäristövyöhyke, jossa kaikissa autoissa on oltava tuulilasissa pakokaasujen päästötason kertova päästömerkki. Tämä koskee myös Saksaan matkaavia ulkomaisia autoja. Kaikkiin kaupunkeihin ei saastuttavimmilla autoilla ole asiaa.
Useisiin Saksan kaupunkeihin ei voi ajaa kuin hollitupaan. Jo yli 50 kaupungissa on ympäristövyöhykkeet, joissa autoilijoilta edellytetään auton tuulilasiin kiinnitettävää päästötarraa. Myös ulkomailta tulevien matkailijoiden autoissa tulee olla päästömerkki.
|

Päästömerkin väri kertoo auton saastuttavuudesta. Vihreä tarkoittaa vähiten saastuttavaa ajoneuvoa, punainen eniten ja keltainen siltä väliltä.
|
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monissa kaupungeissa on ajokieltoalueita niille ajoneuvoille, joilla vaadittua päästötarraa ei ole.
Auton pakokaasujen päästötasosta kertova päästötarra vaaditaan esimerkiksi Berliinissä, Stuttgartissa, Frankfurtissa, Düsseldorfissa, Kölnissä ja Leipzigissä. ”Päästömerkkiä vaativien kaupunkien lista on kasvanut joka vuosi”, sanoo matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen Autoliitosta.
Saksan kaupunkien ympäristövyöhykkeet saivat alkunsa vuonna 2008. Joka vuosi joukkoon on tullut lisää kaupunkeja ja päästörajoja on myös jatkuvasti tiukennettu. Kaikkein saastuttavimmilla autoilla ei ole asiaa kaupunkien ympäristövyöhykkeille.
Lista Saksan kaupungeista, joissa on otettu käyttöön ympäristövyöhyke, löytyy esimerkiksi Saksan ympäristöviraston verkkosivuilta.
Susanna Suokonautio-Hynninen kertoo, että saksalaisten kaupunkien käytäntö perustuu EU:n pienhiukkaspäästöjä rajoittavaan asetukseen. Monet muutkin Euroopan maat saattavat seurata pian perässä.
”Esimerkiksi Itävallassa on suunnitteilla vastaavanalainen systeemi kuin Saksassa. Ensiksi siellä kuitenkin seurataan Saksan kokemuksia päästömerkistä. Kaikkinensa kuitenkin päästörajoitukset Euroopassa tulevat varmasti yleistymään”, Suokonautio-Hynninen toteaa.
Monessa kaupungissa käy vain vihreä tarra
Kun autoilija on tulossa saksalaisen kaupungin ympäristövyöhykkeelle, siitä kertoo Umweltzone-liikennemerkki. Merkin kohdalta alkaa ajokielto, jos tuulilasissa ei ole vaaditun väristä päästömerkkiä. Näitä ovat punainen, keltainen ja vihreä merkki.
Umweltzone-liikennemerkin alle tai merkin kanssa samaan kilpeen on kiinnitetty lisäkilpi, joka kertoo millaisella päästötarralla varustetut autot saavat ajaa ympäristövyöhykkeelle. ”Jos lisäkilvessä ei ole kuin vihreän päästömerkin kuva, saavat merkin kohdalta alkavalle ympäristövyöhykkeelle ajaa vain autot, joissa on vihreä tarra tuulilasissa”, Suokonautio-Hynninen sanoo.
Kolme eriväristä päästömerkkiä kertovat auton pakokaasujen päästötason. Vihreä tarkoittaa vähiten saastuttavaa ajoneuvoa, punainen eniten ja keltainen siltä väliltä. Jos liikennemerkissä on esimerkiksi keltaisen tarran kuva, tarkoittaa se sitä, että ympäristövyöhykkeellä saavat ajaa sekä keltaisen että vihreän päästömerkin saaneet autot.
|

Kun autoilija on tulossa saksalaisen kaupungin ympäristövyöhykkeelle, siitä kertoo Umweltzone-liikennemerkki. Merkin kohdalta alkaa ajokielto, jos tuulilasissa ei ole vaaditun väristä päästömerkkiä.
|
”Jokainen kaupunki määrittelee ympäristövyöhykkeensä itse ja mikä tarra vaaditaan. Useisiin kaupunkeihin käy vain vihreä tarra, joka tarkoittaa tiukinta auton pakokaasujen päästörajoitusta”, Suokonautio-Hynninen kertoo.
Jos tarraa ei ole hankkinut autoonsa ja ajaa silti ympäristövyöhykkeelle, siitä voi seurata 40 euron sakko.
Moottoriteillä ei vaadita päästömerkkiä
Jos Eurooppaan autolla matkaava ajaa vain Saksan halki kauttakulkumatkalla, ei päästömerkkiä tarvitse hankkia, sillä Saksan moottoriteillä ei sitä vaadita.
”Jos pääkohde automatkalla on Saksa, tuolloin päästötarra kannattaa ehdottomasti hankkia”, Suokonautio-Hynninen opastaa.
Ajokiellosta ja ympäristömerkin hankkimisesta ovat lisäksi vapautettuja tietyt ajoneuvot. Näitä ovat moottoripyörät, kolmipyöräiset ajoneuvot, poliisin, palokunnan ja sairaskuljetuksien ajoneuvot sekä ajoneuvot, joita ajaa vaikeasti vammainen tai jossa kuljetetaan vaikeasti vammaista.
Todisteeksi vammasta hyväksytään EU:n vammaisen pysäköintilupa. Kun vammaisella on mukanaan tämä EU:ssa yhdenmukainen pysäköintilupa, joka oikeuttaa vammaisen pysäköimään invalidipysäköintipaikoille kaikissa EU-maissa, hänen ei tarvitse erikseen tehdä mitään kirjallista anomusta päästömerkin hankintavelvollisuudesta vapautumiseksi.
Hanki päästömerkki jo ennen matkaa
Ympäristötarroja Saksassa myyvät rekisteröintiviranomaiset, tekniset katsastusyhdistykset sekä noin 30 000 autokorjaamoa.
Luettelosta (kts. linkki yllä) valitaan etukirjaimen mukaan paikkakunta ja katsotaan sitten toimiston yhteystiedot.
Päästömerkin voi käydä ostamassa miltä tahansa paikkakunnalta, joka sattuu sopivasti matkan varrelle. Lyhyellä varoitusajalla Saksaan tulevia kehotetaan ostamaan tarra lähimmästä mahdollisesta ostopaikasta rajanylityksen jälkeen.
”Sama tarra, jonka ostat jostakin toimipisteestä Saksassa, käy tietenkin jokaisessa kaupungissa. Tarra on lisäksi voimassa niin kauan kuin auto on rekisterissä”, Suokonautio-Hynninen sanoo.
Ympäristötarra on järkevää ostaa etukäteen hyvissä ajoin jo ennen Saksan matkaa. Näin säästyy siltä, että joutuisi Saksassa etsiskelemään myyntipaikkoja. Tarran voi ostaa etukäteen netistä.
Tarran voi tilata joko internetin kautta tai tulostamalla ja postittamalla hakulomakkeen. Tarra maksaa 5-6 euroa sekä postituskulut.
”Jos tilaa tarran internetistä, tuolloin hakemuksen liitteeksi täytyy skannata kopio auton rekisteröintitodistuksesta. Siitä saksalaiset viranomaiset pystyvät lukemaan päästöluokituksen katsomalla auton ensirekisteröintipäivän”, Suokonautio-Hynninen toteaa.
Koska suomalaisissa autojen rekisteröintitodistuksissa ei ole europäästöluokitusta, auton päästöluokitus määräytyy sen ensirekisteröintipäivän mukaan. Jos tarran päättää ostaa vasta Saksassa paikan päältä, tuolloinkin tarvitaan rekisteröintitodistus.
Valtaosa suomalaisista bensiinikäyttöisistä autoista saa vihreän tarran, sillä edellytyksenä on että ensirekisteröinti on tapahtunut 1.1.1993 jälkeen. Jos auto on tätä vanhempi, saa vain joko keltaisen tai punaisen tarran.
Huomattavasti tiukempi tilanne on dieselautoilla. Vihreän tarran saa vain silloin, kun ensirekisteröinti on tapahtunut 1.1.2006 jälkeen. Näin ollen suurella joukolla suomalaisia dieselautoja ei ole asiaa Saksan tiukimmin säännellyille ympäristövyöhykkeille.
Riitta Rimmi