Kaikista niistä remonteista, jotka haittaavat asunnossa asumista, voi saada alennusta vuokraan. Silti mitään selvää ohjenuoraa vuokranalennuksen määrästä ei ole, vaan se on aina neuvoteltava erikseen vuokranantajan kanssa.
Suomessa on taloyhtiöissä menossa melkoinen remonttibuumi. Lähivuosina on odotettavissa, että tahti sen kuin kiihtyy.
”Meillä on sotien jälkeen rakennettu valtavan paljon taloja ja nämä alkavat olla eläkeiässä ja kuntoremontin tarpeessa. Siinä sivussa myös esimerkiksi 1970-luvulla rakennetut talot ovat remontti-iässä”, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.
Varsinainen remonttipiikki on vasta tuloillaan. ”Meillekin tulee säännöllisesti yhteydenottoja esimerkiksi putkiremonteista, mutta ei vielä kaoottisessa määrin. Remonttien määrän nousua on havaittavissa siinäkin mielessä, että aiempaa enemmän kysytään, mistä löytyisi tilapäinen vuokra-asunto puoleksi vuodeksi”, Viita kuvailee.
Vuokranalennus pitää neuvotella
Vuokralainen voi saada vuokranalennusta kaikista niistä remonteista, jotka vaikuttavat asunnossa asumiseen.
”Vuokralainen on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hän on ostanut paketin nimeltä asunto tietyssä arvossa ja tietyssä kunnossa. Kun kunto muuttuu, sen on yhtä lailla vuokrankorotuksen kuin myös alennuksen peruste. Kun remontti haittaa asumista, se on vuokran alentamisen peruste”, Viita täsmentää.
Lakiin ei ole kirjattu mitään prosentteja tai euroja, kuinka paljon vuokranalennusta mistäkin remontista voi saada. Tilanteet katsotaan aina tapauksittain sen mukaan, mikä on asumiselle remontista koituva muutos ja haitta.
”Vuokranalennus remontin johdosta on aina neuvoteltava vuokranantajan ja vuokralaisen välillä yhtä lailla kuin vuokrankorotuskin”, Viita opastaa.
Laissa on silti mainittu vuokralaisen oikeudesta saada remontin ajalta alennusta vuokraan, mutta alennuksen määrä on neuvottelukysymys. Joissakin tilanteissa vuokralainen voi saada jopa kokonaan vapautuksen vuokrasta remontin ajaksi.
|
Kuinka paljon vuokranalennusta voi saada?
■ Seinien maalaus 10-15 prosenttia
■ Keittiö- ja kylpyhuoneremontit 50 prosentista ylöspäin
■ Julkisivuremontti 10 prosentista ylöspäin
■ Kun asunnossa ei voi asua 100 prosenttia
tavanomaisesti (esimerkiksi putkiremontti)
Prosentit ovat suuntaa antavia, ja vuokranalennuksen määrästä on aina neuvoteltava vuokranantajan ja vuokralaisen kesken.
Vuokranalennusta ei saa:
■ Huoltotoimenpiteet, esimerkiksi hanojen tai kahvojen vaihto. Osa pienistä remonteista.
|
Alennuksen haitari on leveä
Taloyhtiön osakkaalle on haastava tilanne, kun vuokralainen vaatii vuokraan alennusta samanaikaisesti, kun taloyhtiö haluaa nostaa vastiketta remontin rahoitukseen.
”Tämä on se ongelma, miksi vuokranantaja ei hevillä innostu neuvottelemaan vuokranalennuksesta. Pidetään ikenet irvessä kiinni vuokran määrästä ja todetaan, että kyllähän sinä siellä asunnossa asua voit ja et kai sinä nyt vuokranalennusta halua”, Viita sanoo.
Useimmat vuokranantajat ymmärtävät Viidan mukaan perusteet vuokranalennukseen tutustuttuaan lakiin ja neuvoteltuaan vuokralaisen kanssa.
Vuokran alentamisen hintahaitari on remontista riippuen hyvinkin laaja: kymmenestä prosentista aina koko vuokrasta vapauttamiseen.
Viita pystyy antamaan osviittaa vuokranalennuksesta vain suuntaa antavasti. ”Esimerkiksi jos kyseessä on julkisivuremontti erityisesti kesäaikaan, jolloin huoneisto on pois käytöstä, vaihteluväli on huoneiston mallista ja ikkunoiden peittämisestä riippuen noin 10-30 prosenttia. Joissakin tilanteissa vuokranalennus voi jopa ylittää 30 prosenttia.”
”Jos kyse on seinien maalauksesta, vuokranalennus liikkuu 10-15 prosentissa. Keittiö- ja kylpyhuoneremonteissa, joiden aikana vettä ei saa, alennus on 50 prosentista ylöspäin. Kokonaan vapautuksen vuokrasta voi neuvotella silloin, kun asunnossa ei voi asua tavanomaisesti”, Viita summaa.
Sen sijaan osa pienistä remonteista, joista laki edellyttää ilmoittamista 14 vuorokautta etukäteen, on sellaisia joissa ei kannata edes neuvotella vuokranalennuksesta. Tällaisia ovat myös erilaiset huoltotoimenpiteet, esimerkiksi hanojen vaihdot.
Myös sillä on merkitystä vuokranalennuksen määrään, miten vuokranantaja ja taloyhtiö pystyvät järjestämään tukitoimia remontin aikana, esimerkiksi suihkukontteja ja vessatiloja.
Vuokralaisen ylimääräiset asuntokulut väliaikaisessa vuokra-asunnossa puolestaan pitäisi saada katetuksi sillä, että hän vapautuu asuntonsa vuokran maksusta.
Tiedottaminen ontuu usein
Remonteista tiedottaminen on Viidan mukaan usein retuperällä varsinkin niissä tilanteissa, joissa remontin aikataulu venyy.
”Keskeistä on ensinnäkin se, miten hyvin remontissa pysytään aikataulussa ja mitä se tarkoittaa missäkin huoneistossa. Arjen hoitumisen kannalta tiedottaminen remontin etenemisestä on todella tärkeää: on esimerkiksi aivan eri asia laittaa lapsia kouluun väliaikaisesta asunnosta kuin omasta kodista.”
Kun remontti valmistuu ja asunto on sen jäljiltä ehommassa kunnossa, vuokralaista saattaa usein odottaa vuokrankorotus. ”Vuokran korotuksen määrä on jälleen neuvotteluasia, sillä harvassa vuokrasopimuksessa on osattu ottaa huomioon pitkänkin ajan päähän ulottuvat peruskorjauksien korotusperusteet”, Viita huomauttaa.
Kiistat lisääntymässä
Vuokranalennus ja sen määrä on yksi yleisimmistä kiistanaiheista vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Kuluttajariitalautakunnassa ovat Viidan mukaan selvästi lisääntymässä kiistat siitä, mikä on oikea vuokranalennuksen määrä. Toisinaan kiistoja päätyy käräjäoikeuteen saakka.
”En osaa sanoa, kuinka paljon näitä tapauksia käräjäoikeuteen menee, mutta toivon että mahdollisimman vähän, sillä alennus tulee kovin kalliiksi, jos siitä joutuu käräjäoikeudessa riitelemään”, Viita huomauttaa.
”Vuokranantajista aika harva on elänyt remontin keskellä, ja jos tuntuu siltä, että vuokralainen pyytää kohtuuttomia, kannattaisi sopia vierailu huoneistoon, jolloin voi nähdä, mitä arki siellä remontin keskellä on”, Viita vinkkaa.
Vuokranantajien asenteet vuokranalennukseen vaihtelevat. ”Kolmannes ymmärtää asian erinomaisesti, kolmannes hoitaa sen pakon edestä ja kolmannes on päätynyt vuokranantajaksi ja kokee kaiken kovin haastavaksi ja katsoo vuokrasuhteen hyväksi silloin, kun vuokralainen ei ota yhteyttä ollenkaan", Viita summaa.
Riitta Rimmi
Kuva: Istockphoto.com