Taideteoksen hinnan suurpiirteinen arviointi on nykypäivänä helppoa ja yksinkertaista. Siihen riittää googlettaminen.

Jotta taiteilijan tuotannolla olisi jälleenmyyntiarvoa, pitää taiteilijan olla suosittu tai vähintään tunnettu, ja sen tiedon löytää tutkimalla hakuosumien määrää internetistä.

Hakuosumien määrää on alettu käyttää yhtenä hintaindikaattorina myös muun muassa taidemarkkinoita käsittelevissä tutkimuksissa. Esimerkiksi Washington State Universityn tutkijoiden Vicki A. McCrackenin ja Arzu Aysin Tekindorin tuore tutkimus osoitti, että maailmakuulujen taiteilijoiden osumien kasvu yhdellä prosentilla googlessa, nosti näiden taiteilijoiden huutokaupattujen teosten hintoja 38 prosentilla.

Suurin osa taideteoksista on vanhenevia sisustusesineitä, siinä missä monet muutkin kodin tavarat. Omistaja ei ole enää kiinnostunut teoksistaan, kun ne vanhenevat ja muoti muuttuu.

Jos taideteoksen tekijä ei ole tiedossa, teoksesta puuttuu signeeraus eikä internetistä löydy tietoja, on teoksen arvo yleisesti ottaen korkeintaan pari sataa euroa eli käyttöarvon verran. Kaikista alhaisimmat hinnat taitavat löytyä tällä hetkellä 1940-1950-luvun maisemamaalauksista, joiden tekijä on tuntematon.

Oman etsivätyön jälkeen ammattilaisen pakeille

Kun tutkii omaa taideteostaan, pitäisi internetistä löytyä tarkempaa tietoa taiteilijan urasta, ja mihin hintaan teoksia on myyty jälkimarkkinoilla. Pelkkä taiteilijan nimi internetin keskustelupalstoilla ei ole riittävää.

Taiteilijasta tulisi löytyä ainakin näyttelytietoja ja muita henkilötietoja. Erinomaista on, jos netistä selviää, että taiteilijan teoksia on esimerkiksi huutokaupattu Bukowskilla tai Hagelstamilla tai taiteilijan nimi löytyy Suomen Taiteilijaseuran Kuvataiteilijamatrikkelista. Silloin on jatkoselvitykselle tilausta.

Tässä vaiheessa omistajan on hyvä selvittää kaikki teoksen ostoon ja omistussuhteisiin liittyvät taustatiedot, kuten kuka on omistanut teoksen aikaisemmin ja kuka on myynyt, milloin ja mihin hintaan.

Suositeltavaa on myös etsiä teokseen ja sen tekoaikaan liittyviä yksityiskohtia taiteilijan uraa ja tuotantoa käsittelevistä kirjoista. Näiden tietojen kanssa on seuraavaksi hyvä mennä taide- tai huutokauppiaan luo saamaan arvio teoksen hinnasta. Ammattilainen osaa arvioida, miten suosittu taiteilija on ja miten kiinnostus näkyy hintatasossa kullakin hetkellä. Näitä tietoja ei löydy netistä tai kirjallisuudesta.

Jos taiteilija on edelleen elossa, jälkimarkkinoiden hinnat ovat monesti melko alhaiset, koska vanhentuneet teokset kilpailevat taiteilijan tuoreiden töiden kanssa.  

TOP10 Teoksen hintaa nostattavat
1. Tunnettu ja kestosuosittu taiteilija on tehnyt teoksen.
2. Taiteilijasta löytyy paljon tietoa internetistä.
3. Teos on tekniikaltaan maalaus tai pronssiveistos.
4. Teoksen aihe on muodissa tai klassikko. Talouden suhdanteet heilauttavat jälkimarkkinoiden hintoja noin 20-50 prosenttia.
5. Teoksessa on signeeraus.
6. Aihe on taiteilijalle tyypillinen, ja se on taiteilijan suosituimmalta kaudelta.
7. Arvostettu taho on todennut teoksen aidoksi, ja tämä fakta on myös tarkistettu.
8. Teoksen kaikki taustat ovat tiedossa mm. näyttelyt, omistajat ja myyntihinnat.
9. Teos on ollut koko ajan tunnetun keräilijän tai keräilijöiden hallussa, ja taiteilija on aikoinaan myynyt teoksen keräilijälle, ei antanut lahjaksi. Lahjatyö tai vaihtokauppa laskee hintaa.
10. Teos on väreiltään miellyttävä ja runsas.

Keräilijä setvii taustat tarkasti

Rahoitusalan ammattilainen ja taiteen keräilijä Kimmo Lindberg tutkii huolellisesti kaikki hankkimansa taideteokset.

Tuorein hankinta on hämeenlinnalaisen Victorine Nordenswanin (1838-1872) maalaus Maria Magdalena, jonka Lindberg osti helsinkiläisestä Schulmanin Taideliikkeestä.

Kun Kimmo Lindberg ihastui teokseen, hän etsi Wikipediasta tiedot taiteilijasta ja osti aiheeseen liittyvän kirjan. Tämän jälkeen hän halusi taidekauppiaalta tarkennuksen hinnan määrittelylle.

Kauppias luonnehti maalausta korkeatasoiseksi, museotasoiseksi ja harvinaiseksi. Lisäksi teos on isokokoinen ja tunnetun taiteilijan tekemä. Victorine Nordenswan opiskeli aikanaan Tukholman kuninkaallisessa akatemiassa, mutta lahjakkaan naisen ura jäi lyhyeksi, kun taiteilija kuoli vain 34-vuotiaana tuberkuloosiin.

Lindbergiä viehättää erityisesti ruotsalainen nk. Dusseldorfin koulukunnan maalaustaide, koska se on samantasoista kuin suomalainen, mutta huomattavasti edullisempaa. Ruotsista löytyy taide- ja antiikkiaarteita niin paljon, että se laskee siellä hintaa ja kiinnostusta.

Pauliina Laitinen-Laiho
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija