Taideasiantuntija, filosofian tohtori Pauliina Laitinen-Laiho antaa hinta-arvioita Taloustaidon lukijoiden omistamista taideteoksista lehden verkkosivuilla. Mistä aloitat hinnan määrittelyn, kun arvioit teosta lukijan lähettämän kuvan perusteella?

”Aivan ensimmäiseksi selvitän, kuka teoksen on tehnyt. Kun olen tunnistanut taiteilijan, selvitän onko kyseessä ammattitaiteilija vai harrastaja ja tunnetaanko hänet valtakunnallisesti vai vain paikallisesti. Signeerauksen tutkiminen on tärkeää.

Seuraavaksi tutkin, onko taiteilijan teoksista muodostunut jälkimarkkinoilla hintarekisteriä. Esimerkiksi elävien taiteilijoiden teoksista ei rekisteritietoja välttämättä ole, mikäli niitä ei ole myyty jälkimarkkinoilla. Yleensä taiteilija säätelee itse teostensa hintatasoa, joten pitää tietää, miten hän hinnoittelee teoksensa.

Edesmenneiden taiteilijoiden teosten hintatietoja löytyy paremmin. Tosin, jos kyseessä on paikallisesti tunnettu tekijä, ei hintarekisteriä välttämättä ole.”

Mistä tunnistat taiteilijan signeerauksen ja mitä lähteitä käytät muiden tietojen selvittelyssä?

”Signeerauksen selvittelyssä käytän apuna muun muassa kuvataiteilijamatrikkelia, taidepörssiä ja Suomen taiteilijaseuran luetteloita ja arsnet.com -sivustoa. Internetin hakukoneista löytyy yllättävän paljon tietoa taiteiljoista. Lisäksi tutkin alan kirjallisuutta.”

Mitkä asiat vaikuttavat teoksen hintaan?

”Teoksen hintaan vaikuttavat tekijä, tekniikka, teoksen merkitys taiteilijan tuotannossa sekä teoksen kunto ja laatu. Myös aihe vaikuttaa. Jos kansallistaiteilijan maalaismaisemassa on ihmisiä ja elämiä, on teos yleensä arvokkaampi kuin pelkkä maisema. Nykytaiteessa hintaa kasvattaa teoksen iso koko.

Arviointi vaatii aikaa ja työ on tehtävä huolella. Kyseessä ovat teoksen omistajan ja/tai ostajan rahat ja tunteet. Teokset ovat omistajilleen rakkaita.”

Puhut teoksen hintahaarukasta. Mitä hintahaarukka tarkoittaa?

”Hintahaarukka muodostuu huutokauppa-, taidekauppa- ja keräilijähinnasta. Huutokauppahinta on edullisin, taidekauppiaan hintaa korottaa provisio ja korkein on keräilijähinta.”

Miten määrittelet hinnan, jos taiteilijasta ei löydy tietoja?

”Jos tietoja ei löydy, jää hinta väistämättä aika alas. Esimerkiksi tuntemattoman tekijän jälkimarkkinoiden maalaus voi jäädä 100-400 euroon ja grafiikanlehti 50-200 euroon.”

Mikä teoksen arvon määrittelyssä kiehtoo?

”Tämä muistuttaa salapoliisityötä. Mitä enemmän selvittelee asioita, sitä mielenkiintoisempia kuvioita tulee ilmi.

Arvioin jokunen aika sitten tunnetun taiteilijan teosta, jonka hintapyyntö ei ollut kohdallaan. Jokin teoksessa häiritsi. Ensin ajattelin, että kyseessä oli väärennös. Lopulta sain Interpolilta tiedon, että kyseinen teos oli varastettu museosta. Maalaus haluttiin myydä syrjäiseen Suomeen.

Taidemaailmassa kauppa on täynnä yllätyksiä eikä hinnoittelu ole yksinkertaista. Sekä yli- että alihinnoittelu tekevät hallaa teokselle ja taiteilijalle, siksi hinta-arvion on osuttava kohdalleen. Väärä hinta-arvio voi leimata teoksen epäilyttäväksi.”

Minna Petäinen

Lähetä kysymys taidesijoittamisesta >>