Tyypillinen mielikuva taiteen väärentäjästä on todennäköisesti rahanahne ja täysin moraaliton, mutta taitava taiteen tekijä. Toisinaan näin onkin. Tilaisuus ja stressaava taloustilanne luovat paineita hankkia nopeasti helppoa rahaa.
Väärentäjä saattaa kokea olevansa myös lahjakkaampi kuin mainetta saaneet taiteilijat ja valtaa pitävät, koulutetut taiteen tuntijat. Toinen vaihtoehto on, että hän kokee, ettei ole tarpeeksi hyvä taiteilijana ja vaihtaa tavallaan uraa kopioijaksi.
|
Rikosylikonstaapeli Juha Ristolainen ja Taloustaidon taidekolumnisti Pauliina Laitinen-Laiho esittelevät Helene Schjerfbeckin teoksesta tehtyä väärennöstä Vero2011 -tapahtumassa maaliskuussa.
Kuva: Patrik Lindström
|
Lähes kaikille väärentäjille on yhteistä se, että he ovat palaneet halusta kertoa olevansa juuri sen väärennöksen taustalla, jolla on onnistuttu huiputtamaan asiantuntijoita ja keräilijöitä. Väärentäjää motivoivat ahneus, kosto ja ennen kaikkea raha.
Monet väärentäjät tekevät ensimmäisen työnsä tavallaan kokeilumielessä ja jäävät riippuvuussuhteeseen ruvettuaan ansaitsemaan hyvin rahaa tunnettujen taiteilijoiden töiden väärentämisellä.
Väärennösten tekemisessä on kyse kaupunkilaisesta elämäntyylistä ja kipuamisesta sosiaalisessa hierarkiassa. Väärentäjät eivät ole todellisia kriminaaleja, mutta eivät he ole myöskään nuhteettomia herrasmiehiä. Itse en tiedä yhtään naispuolista väärentäjää!
”Täydestä meni”
Väärentäjiltä kuulee monenlaisia lausahduksia, ohessa muutama.
Kultakauden mestarin väärentäjä totesi seuraavasti: ”Maalaus meni täydestä läpi viideltä parhaalta asiantuntijalta. Sanoin, että se on väärennös. Eivät meinanneet uskoa ja sitten suuttuivat.”
Väärentäjän assistentti sanoi naurahtaen: ”Siellä terassilla auringonpaisteessa niitä pidettiin patinoitumassa. Päälle oli laitettu joka sortin tököttiä, jotta näyttivät vanhemmalta.”
Poliisi: ”Tutkinnassa roskikset ja parvekkeet ovat kiinnostavimpia paikkoja löytää salaisuuksia.”
Miksi väärentäjä on vaikea saada kiinni?
- Väärentäjiä ympäröi luotettava ja kunnioittava ilmapiiri, jolloin epäilykset eivät helposti kohdistu heihin.
- He ovat monesti yhteydessä rikosta tutkivaan poliisiin ja tarjoavat omaa apuaan.
- Usein heitä luonnehditaan synnynnäisiksi valehtelijoiksi.
- Rikosten kohteeksi joutuneet ovat haluttomia ilmiantamaan väärentäjiä.
- Heidän on helppo hankkia oikeusapua ja luotettavia todistajia.
Väärentäjä etsii taiteilijan tuotannosta ne aiheet, joita on helpointa väärentää. Usein ne eivät ole kalleimmalta kaudelta, jolta on paljon tietoa. Väärentäjä poimii aikakauden, jolta voisi ilmaantua aikaisemmin piilossa ollut työ.
Lisäksi väärentäjä yrittää välttää mahdollisimman paljon tarkkoja yksityiskohtia vaativia aiheita ja elementtejä.
Pauliina Laitinen-Laiho