Laitinen-Laiho

Taidetta janoavalle syyskausi käynnistyi kiehtovasti Kiasmassa avautuneella sveitsiläisen taiteilijan Pipilotti Ristin spektaakkelimaisilla taideteoksilla.

Rist vapauttaa katsojien aistitilaa makuuttamalla heitä lattialla tyynyjen pehmentämänä. Näyttelyssä on isoja videoskreenejä sekä katossa että seinillä. Teokset kuvaavat vahvasti, mutta kauniisti keveyttä, iloa ja seksuaalisuutta. Teosten katselulle on yksinkertaisesti antauduttava, jotta katselukokemuksesta saa kaiken irti. Kieltämättä katseleminen makuulla rentouttaa vielä enemmän.


Leevi Haapala Kiasmasta, minä, taiteilija Pippilotti Rist, illan emäntä Elle-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja Pertti Lähteenmäki Taidemuseo Emmasta.

Taidemarkkinoiden lainsäädäntö kuntoon

Kävin eduskunnassa puhumassa jälleen taidemarkkinoiden lainsäädännön vanhakantaisuudesta ja suurista muutostarpeista. Ajankohta vaikuttaisi olevan nyt valmis, koska monet kansanedustajat tuntuvat olevan aiheelle myötämielisiä. Toivomus olisikin, että pian saisimme lainsäädännön, joka on tältä vuosituhannelta ja niin, että se olisi tasavertainen myös taidemarkkinoilla toimiville ammattilaisille.

Arktista hysteriaa Taidehallissa

Eduskunnan jälkeen menin katsomaan uudistuneeseen Taidehalliin Arktinen hysteria –näyttelyä. En ehtinyt nähdä tätä paljon kehuttua näyttelyä aikanaan New Yorkissa. New Yorkissa paikalliset ottivat näyttelyn hyvin vastaan.

Markus Copperin Kursk oli esillä aina yhtä upean pelottavana, vaikka se ei ihan toimintakunnossa ollutkaan. Pekka Jylhän eläinaiheisia installaatioita oli kiva katsoa, samoin Stiina Saariston lyijykynäteoksia ja Anni Rapinojan luontomateriaaleista tehtyjä haute couturea. En tiedä mitä epäpuhtauksia Taidehallin ilmassa oli, mutta aivastelin yhtä mittaa ja näyttely tuli nopeasti katsastettua hienoista teoksista huolimatta.


Anni Rapinoja: Luonnon garderobi, 2005-2009, suovillaa järviruohoa. "Sen mitä teemme luonnolle, teemme itsellemme."


Anni Rapinoja: Luonnon garderobi, 2005-2009, suovillaa järviruohoa. "Sen mitä teemme luonnolle, teemme itsellemme."


Pekka Jylhä: Syntipukki 2008, täytetty vuohi, kangas ja ilmapumppu.


Stiina Saaristo: Bunny's Revenge, 2006-2007, lyijykynä paperille.

Galleriakierroksella Helsingissä

Taidehallissa törmäsin erääseen tuttavaani, joka kertoi Galerie Oljemarkin Heli Huotalan näyttelystä, joka kannattaisi katsastaa. Sinne siis.

Oljemarkissa oleva Huotalan näyttely (4.lokakuuta asti) oli mukava. Hinnatkin ovat kohdallaan (siinä 500 - 2 500 euron välillä), joten ostoksia suunnittelevan kannattaa katsastaa teokset.


Heli Huotala: Kaiken yläpuolella, 2008, 120x90, öljymaalaus kankaalle. Kuva Galerie Oljemark.


Heli Huotala: Uuteen alkuun, 2008, 50x40, öljymaalaus kankaalle. Kuva Galerie Oljemark.

Oljemarkin jälkeen kävin vielä TM-galleriassa katsomassa Ismo Hyvärisen näyttelyn. Hyvärinen maalaa isokokoisia öljymaalauksia kankaalle. Lisää tietoa taiteilijasta taiteilijan verkkosivuilla.


Ismo Hyvärinen

Seuraavaksi lähdin tapaamaan tukholmalaista taidekauppiasta Eero Solinia Gallerie Aspikseen Bulevardille.

Solin esitteli kahta söpöä Renoirin grafiikkavedosta. Näiden hinnat ovat siinä
6 500 dollarin tuntumassa eli noin reilun 5 000 euron korvissa. Eero Solin on yksi Suomen etevimmistä kansainvälisen arvotaiteen asiantuntijoista. Toinen Renoireista on noin vuodelta 1900 Le Fleuve Scamandre, harvinainen Vollardin kustantama etsaus. Toinen on litografia vuodelta 1904 Femme au cep de vigne. Molemmat työt ovat signeerattuja.


Kansainvälisen taiteen välittäjä ja taiteen keräilijä Eero Solin Galleria Aspiksesta esittelee Renoirin grafiikkaa.


Renoir

Renoirien jälkeen katsastin vielä Galleria 4-kuudessa Uudenmaankadulla Kata Kärkkäisen maalauksia.

Kärkkäinen on selvästi monipuolinen lahjakkuus. Maalaukset ovat mielenkiintoisia ja moniulotteisia. Lisää vaan työtunteja, niin eiköhän Kärkkäinen tältäkin luovuuden alalta löydä oman erikoistuneen tunnistettavan tyylinsä.

Maalauksia on hankittu paljon myös yksityiskokoelmiin. Hinnat ovat noin 1 500 euron paikkeilla.


Kata Kärkkäinen


Kata Kärkkäinen