Lähdin Teheraniin ruotsalaisen bisnesdelegaation mukana. Ruotsalaisilla on yleensä hyvät kansainväliset yhteydet, ja se tuli jälleen todistetuksi.
Tapasimme maan ylintä poliittista, hallinnollista ja taloudellista eliittiä, joten mahdollisuudet tarjota muun muassa maailmankuuluja Picasson, Monet’n ja van Goghin maalauksia tai Alberto Giacomettin veistoksia vaikutti hyvältä.
Koko viikon seurueeni allekirjoitti isoja sopimuksia, ja minä odotin vuoroani, jota ei koskaan tullut. Yllätysvastaukset olivat silti mehukkaita. Aina kun tarjosin Picassoja, sain kuulla, ettei taide kiinnosta, mutta olisiko minulla sen sijaan tarjota öljynporauslaitteita. Niistä on kova pula.
Teheranin modernin taiteen museo (Teheran Museum of Contemporary Art) oli todellinen yllätys. Museo oli täynnä koraanitaidetta. Mitä enemmän teoksia katsoin, sitä enemmän niistä innostuin. Samanlaisia teoksia, joita museossa oli esillä, on huutokaupattu vuonna 2007 esimerkiksi Christie’sin Dubain huutokaupassa Jumeirah Emirates Towers -hotellilla 5 000 – 50 000 euron hinnoilla.
Taiteen asema paljastaa hyvin paljon maan ilmapiiristä. Shaahitar Farah Pavlavin elämäkerran mukaan erityisesti Ranska otti 1960-1970-luvulla avosylin vastaan iranilaisia taiteilijoita.
Farah kertoo myös, miten , yksi Iranin kuuluisimmista ja kansainvälisesti palkituimmista taiteilijoista, tuli Teheraniin pitämään näyttelyä pitkät hiukset hulmuten. Poliisi otti hänet kiinni kadulla, tarkisti henkilöllisyyden ja ajoi taiteilijan pään kaljuksi. Shaahitar kuuli asiasta, ja kuningas erotti tämän jälkeen poliisilaitoksen päällikön, jonka käskystä tämä tapahtui.
Zenderoudin ansioluettelo on pitkä, ja hänen teoksiaan on edelleen myynnissä kansainvälisissä huutokauppataloissa. Monet 1970-luvun työt ovat hinnaltaan siinä 15 000 - 30 000 euron tuntumassa. Taiteilijan yhdistelee arabian ja farsin kirjaimia ja symboleita kalligrafimaisesti.
Hossain Zenderoudi
Shaahi-perhe ponnisteli 1970-luvulla saadakseen kansainvälisen laatukokoelman Teheranin modernin taiteen museoon. Museon kokoelmiin ostettiin muun muassa veistoksia Armanilta, Alexander Calderilta, Max Ernstilta, Henry Moorelta, Pablo Picassolta, Alberto Giacomettilta, Rene Magrittelta ja maalauksia esimerkiksi Georges Braguelta, David Hockenylta, Antoni Tapiekselta, Frank Stellalta ja Georgers Roualtultilta. Näiden taiteilijoiden teoksia, jokainen museo yritti tuohon aikaan saada kokoelmiinsa. Nyt suurin osa teoksista on ilmeisesti muualla. Kuulin, että ne olisivat jossain palatsissa Iranissa.
Visiitillä Teheranin modernin taiteen museossa.
Yleiskuvaa Teheranin modernin taiteen museosta.
Seyed Mohammad Ehsaei, Echo, 1988.
Seyed Mohammad Ehsaei, Points-Third Square, 1991.
Reza Mafei, Nimetön, 1975.
Donald Judd, Nimetön, 1966.
Amerikkalainen teos oli kummajainen, vaikkakin ihastuttavaa nähdä, kaiken iranilaistaiteen keskellä.
Ahmad Mohammadpur, And those who disbelieve would almost smite you with their eyes, 2010.
Ali Tan, Iman Ali, 2006.
Kuvassa Teheranin modernin taiteen opas.
Abolghasem Atighechi, The Soul & The World, 2010.
Iranilaiseen nykytaiteeseen en ehtinyt saada kunnon kontaktia tällä matkalla, se jääköön seuraavaan kertaan. Minua kiinnostavat erituisesti iranilaistaiteilijoiden Rokny Haerizadehin, Hossein Khosrojerdin ja Shirin Neshatin tuotanto.
Täytyy todeta, että jäin koukkuun tuohon mystiseen ja sensuelliin kaiken peittävään kulttuuriin.
Iranista Suomeen - Tuoreet kiinnostavat näyttelyvinkit
Lönnströmin taidemuseossa Raumalla on esillä 1.10.-22.1.2012 hienoa veistostaidetta Villu Jaanisoolta, Matti Kalkamolta, Heli Ryhäseltä ja Hanna Vihriältä. Ryhäsen alla oleva vaikuttava työ on kutsukortin kannessa!
Heli Ryhänen, Plan B, 2011, tekonahka, teräs, täytteet.
Galerie Forsblomilla Helsingissä on 23.10. asti Veikko Hirvimäen hirviveistoksia. Kerrassaan hienoja!
Galleria BE’19 Helsingissä on Helena Laineen näyttely 19.10-6.11. White & Black, mustavalkoisia akryylimaalauksia, aineena flyygeli. Must!
Auran galleriassa Turussa on kauneimpia näkemiäni Vaula Valpolan teoksia 9.10. asti.
TOP10 Miksi ihmisen tulee antautua taiteelle
Tässä kymmenen hyvää syytä astella taidenäyttelyyn.
1. Tunnin käynti taidenäyttelyssä kuluttaa noin 125 kilokaloria.
2. Taideteoksen katsominen auttaa selvittämään omia ajatuksia, koska taideteoksen tulkitseminen on aina henkilökohtaista ja heijastaa katsojansa sielunmaisemaa.
3. Museossa käynti on kuin puhdistautumisriitti. Tutkimusten mukaan ihminen on onnellisempi taidekokemuksen jälkeen kuin ennen kokemusta.
4. Huolellinen taidehankinta on pääomasijoitusta.
5. Mene taidemuseoon ystävän kanssa. Tutkimusten mukaan seurallisuus pidentää ikää.
6. Taiteen katselu hiljaisuudessa rentouttaa.
7. Aivot rakastavat pohtimista ja analysointia ilman henkilökohtaista kuormaa. Taide on tähän erinomainen kohde.
8. Taideaarteet kertovat kulttuurihistoriasta ja katsojan omasta paikasta maailmassa.
9. Taidehankinta kotiin on erinomaista lasten kulttuurikasvatusta.
10. Katso mikä on suosikkiteoksesi ja sen jälkeen kyseisen teoksen viereisiä teoksia. Miksi nämä eivät kiinnosta yhtä paljon? Vastauksesi kertoo sinusta!