Laitinen-Laiho

Näin Lontoossa pari viikkoa sitten Tate ModernissaTate Turner Prizen uudet ehdokkaat. Olin täysin äimistynyt. Yksikään teos ei tehnyt minuun mitään vaikutusta, pikemminkin negatiivisen. Oikeastaan niinkään ei asiaa voi ilmaista, koska yhtä videoteosta katsoessa nukuin äärimmäisen sikeät päiväunet. Tuli ikävä tasokasta suomalaista videotaidetta.

Toisaalta Tatessa oli samaan aikaan Francis Baconin näyttely ja se kaikessa upeudessaan ravisteli nopeasti Prize ehdokkaat pois mielestä. Baconin näyttely oli loistava. Bacon on aina osannut olla ristiriitaisia ajatuksia herättävä taiteilija. Muistan, että vielä pari vuotta sitten en oikein pitänyt lainkaan hänen töistään, nyt rakastan niitä. Seurassani ollut israelilaisrouva ei pitänyt taas ollenkaan Baconin ihmisen muotoja vääristävistä töistä.

Niin ikään Lontoossa Saatchin uusi taidemuseo on siirtynyt joen paremmalle puolelle ja on vertaansa vailla. Museo avattiin lokakuun puolivälissä Frieze-nykytaiteen messujen yhteydessä. Ison rakennuksen kaikkiin näyttelysaleihin on tuotu Saatchin keräämää kiinalaista taidetta.

Kiinalaisia shokkeja

Kiinalaiset taiteilijat todella osaavat shokeerata kunnolla katsojansa. Ehkä he käyvät läpi veristä diktatuurin historiaansa taiteen keinoin. Kanssani ollut juutalaisrouva, jonka koko suku äitiä ja isää lukuun ottamatta kuolivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä, koki tämänkin näyttelyn liian kauheaksi ja liian henkilökohtaiseksi. Ohessa on kuvia kiinalaisten taiteilijoiden töistä. Tämä saattaa kuulostaa rumalta sanomiselta, mutta en kirjoita esille kiinalaisten taiteilijoiden nimiä, koska en muista niitä, vaikka miten yritän opetella ulkoa. Uskon myös, että jos nimet olisi mainittu, lukijat unohtaisivat nimet heti.






Menestystä Art Helsingissä

Suomen ensimmäiset nykytaiteen messut Art Helsinki 2008 pidettiin samaan aikaan kuin Lontoon Frieze messut, mikä on sikäli harmi, koska nykyään aika moni taidemaailman henkilö käy näillä ulkomaisilla messuilla. Kotimaiset nykytaiteen messut oli menestys. Teoksia oli mennyt paljon kaupaksi, mikä luo galleristeille kiinnostuksen osallistua seuraavillekin messuille.

Nykypäivänä taidemessut on todettu kaikista edullisimmaksi ja parhaimmaksi tavaksi mainostaa omaa galleriaa ja taiteilijoita. Messujen kutsuvierasavajaiset olivat ennenkuulumattoman täynnä taidemaailman avainhenkilöitä. Tilaisuudessa täytyi oikein miettiä kuka puuttui. Tilaisuudessa oli esimerkiksi useita museonjohtajia, muun muassa Emman johtaja Markku Valkonen, taiteen keräilijä John Linden, taidekriitikot Anu Uimonen ja Jukka Yli-Lassila, taiteilija ja tohtori Kimmo Sarje, viime vuoden nuori taiteilija Hans-Cristian Berg, Roomassa asuva taiteilija Hannu Palosuo ja designeri ja taiteen keräilijä Ristomatti Ratia, John Nurmisen taidekonservaattorit Hannele Heporauta ja Kuvaston Maria Rehbinder jne.

Upea Heimonen Helsingissä



Samuli Heimosen näyttelyn avajaiset pidettiin lokakuun lopulla Helsingin kaupungin taidemuseossa Meilahdessa. Avajaisvieraina oli taidemaailman avainhenkilöitä muun muassa museoiden ylijohtaja Risto Ruohonen ja Taidekeskus Salmelan Tuomas Hoikkala. Näyttelyssä oli myös Heimosen ihan kaikista tuoreinta tämän vuoden tuotantoa. Uudet maalaukset ovat mielettömän vaikuttavia, aivan kansainvälistä tasoa.



Vartijat tarpeen

Turun linnan taiteeseen kohdistunut sabotaasi on harmillinen tapahtuma. Tulee vaan mieleeni, miten Suomi kansainvälistyy tässäkin asiassa.

Tuoreimmassa kirjassani Röyhkeästi ryöstettyä taidetta kerron, miten eri maissa on muutamia kertoja käynyt niin, että henkisesti häiriintynyt ihminen on karannut mielisairaalasta ja mennyt saman tien kuuluisaan taidemuseoon heittämään happoa maalauksen päälle. Tämän on saanut tuta muun muassa Pablo Picasson maalaus ja Vincent van Goghin maalaus. Juuri näiden sabotaasien takia salissa olisi oltava vartija, joka pystyy nopeasti reagoimaan uhkatilanteeseen. Pelkkä valvontakamera ei auttaisi tällaisessa tilanteessa lainkaan.

Taiteilijan vapaus

Eläinmaailmasta linnut ovat minulle läheisimpiä. Huomaan usein vertaavani taiteilijoita lintuihin. Taiteilijat ovat yhtä vapaita kuin linnut lentämään yhteiskunnassa muun muassa ilman tiukkoja rajoja yhteiskuntaluokkiin, käyttäytymiskoodeihin, hallittuihin ja hillittyihin käytöksiin. Taiteilija voi pitää rajat, mutta ei ole pakko ja hänelle on sallittua muukin vapaamielisempi asenne. Ehkä luovuus kukkii vain vapauden kautta. Häkkiin suljettuna lintu ei osaa enää lentää pitkälle.