Kuvataiteen kuuma lista

Paletti

Keitä ovat taiteen kuumat nimet juuri nyt? Kuka kiinnostaa keräilijöitä? Tutustu kevään 2013 listaan.

Tapaa taidetohtori

Pauliina Laitinen Laiho

Katso Taloustaidon taidetohtorin
tuoreet videot.

Vinkiksi kaikille niille lukijoille, jotka ovat sekä dekkareiden että taiteen ystäviä: Mirva Saukkola on kirjoittanut kolmannen salapoliisiromaaninsa, jossa on mielenkiintoista luettavaa erityisesti heille, joille taiderikollisuus ja taidekauppa tarjoavat herkullisia aineksia murhavyyhdin ratkaisuun. Saukkola on filosofian tohtori Turun yliopistosta ja toimii nykyään Elle -naisten muotijulkaisun päätoimittajana eli mehukkaita aineksia on kirjoittajalla omasta takaa. Kirjan nimi on Hautajaishäät ja kustantajana on Mäkelä kustannus, 2008. Suosittelen.

Viime päivinä minua on kovasti askarruttanut erityisesti Vaasan ja koko Etelä-Pohjanmaan läänin taidekauppa. Miten on mahdollista, että Suomessa on yksi lääni, missä on osattu esimerkillisesti hoitaa taiteilijoiden markkinointia ja taidekauppaa.

Vaasassa ja lähialueilla on karkeasti arvioiden 30 prosenttia koko maan arvotaiteesta. Tämän alueen taiteilijoita on komeasti nostettu esille ja yllättävän monen jo edesmenneen taiteilijan tuotannolla on valtakunnallista jälkimarkkina-arvoa. Itse uskon, että alueella on ollut niin hyviä taidekauppiaita ja uskollisia taiteen keräilijöitä, että alueen taide on päässyt kukoistamaan. Hyvää taidettahan tehdään joka puolella Suomea, mutta kaikki eivät pääse esille. Olisi kiva kuulla jos lukijoilla on ajatuksia tästä.

Aina kun luen kotimaisia lehtiä, salaa toivon, että haastatellut ihmiset kertoisivat taidehankinnoistaan tai taideharrastuksestaan ja siten nostaisivat kotimaisten taiteilijoiden nimiä esille. Pääsääntöisesti nykypäivänä näin ei tapahdu, vaikka se mielestäni kyllä kuuluisi sivistysvaltion julkisuuden henkilöille. Suureksi hämmästykseksi luin jostain lehdestä, että epämääräisellä maineella julkisuuteen noussut Johanna Tukiainen ilmoitti pitävänsä taiteesta. Toivon Tukiaiselle hyviä hetkiä taiteen parissa ja että taideharrastus myös rauhoittaisi vallatonta elämää. Muut julkkikset voisivatkin nyt ottaa hänestä esimerkkiä.

Olin kuluneella viikolla tapaamisessa, jossa oli lisäkseni viinisijoittaja ja postimerkkeihin sijoittavia. Viini, postimerkit ja taide ovat kaikki hyviä sijoituskohteita, jos sijoitus osataan tehdä oikein. Silti kasvoillani näkyi varmaan hieman ilkikurinen hymy, koska ajattelin, että siinä missä viinisijoittaja ei voi koskaan juoda sijoitustaan, vain antaa pullon maata kellarissa ja postimerkkisijoittaja voi nauttia sijoituksestaan vain suurennuslasin läpi, voi taidesijoittaja oikeasti nauttia sijoituksestaan. No, joku voisi vinoilla taidesijoittajalle, että niin taideteos voi kodin seinällä toimia jopa alttarina tai oraakkelina katsojalleen.

Olen myös pohdiskellut nykytaiteen museo Kiasman brändiä ja miettinyt sitä, miksi sen imagoarvo tuntuu jämähtäneen jonnekin liian alhaiselle tasolle. Museolla olisi kaikki mahdollisuudet tehdä imagostaan todella raudanlujan, mutta vielä vaikuttaa siltä, että välimatka taiteen tekijöiden ja suuren yleisön välillä on aivan liian suuri. Toisaalta, ehkä museo ei edes halua välimatkan lyhentyvän. Onneksi kynnys mennä eläväiseen museokahvilaan on sentään matala. Koska muuten mahtaa tuoreen kansainvälisen mallin mukaisesti tulla museomyymälä Helsinki-Vantaan lentokentälle?
Plus 2
Minus 3

Kommentit:

Kommentit: 1 - 4 / 4 Sivu: 1 / 1 1
pekka | 13.10.2008 10:55
Tuo kysymys Kiasman brändistä on ihan paikallaan. Se voisi olla paljon reippaampi taiteellisesta tasosta tinkimättä. Ja kiasmashop lentokentällä - loistoidea!
Pasi | 13.10.2008 10:57
Parahin Pauliina, pyydät lukijoilta kannanottoa siihen, miksi kaikki hyvät taiteilijat eivät ole päässeet muualla esille yhtä tehokkaasti kuin Etelä-Pohjanmaalla. Kysymys on hyvä ja pohtiminen siis paikallaan. Vastaukseni perustuu omakohtaisiin kokemuksiini taidekaupan ja taiteilijoiden parissa. On niin, että osa äärettömän lahjakkaista taiteilijoista haluaa pitää taiteen tekemisestänsä melko vähän ääntä. He ovat tyytyväisiä siihen myyntiin ja asiakaskuntaan, jonka ovat saavuttaneet, vaikka myyntivolyymi ei olisikaan voimakas. Miksi sitten näin? Siksi, että määrä ei voi korvata laatua. Siksi, että osalle taiteilijoista on tärkeää löytää taideteokselle hyvä koti. Taiteilija, joka haluaa teoksilleen hyvän kodin, ei välttämättä halua, että teoksen kodista on päättämässä taiteilijan puolesta galleristi. Eivätkä kaikki taiteilijat halua ohjeistaa galleristeja ja maksaa näille myyntipalkkioita. Se, mikä on hyvä koti, on tietysti jokaisen taiteilijan itsensä arvio taideteoksen ostajasta. Usein taiteilijat ovat myös herkkäluonteisia ja se vaikuttaa asiaan. Liekö sitten niin, että Etelä-Pohjanmaalla on enemmän junkkariluonnetta? Tai ehkä kotiseuturakkaus on siellä niin voimakasta, että se näkyy paikallisen taiteen menestyksessä? Joka tapauksessa, näitä pienen julkisuuden suuria taiteilijoita on olemassa, enkä viime kädessä näe heidän esille saamisessaan muuta estettä, kuin heidän oman tahtonsa.
Hanna | 13.10.2008 10:58
kiasma on valitettavasti jotenkin kylmä ja etäinen. Kahvila on kyllä ihan ok ja myymäläkin on houkutteleva. Kävin viime syksynä Amsterdamissa Van Gogh-museossa. perjantai-ilta sujui siellä rattoisissa tunnelmissa. Ensin katsottiin näyttely, sitten istuttiin iltaa "aulabaarissa", dj soitti miellyttävää lounge-musaa. Paikalla oli kaiken ikäisiä ihmisiä ja tunnelma oli rento. Ei tullut mieleenkään painella johonkin savuiseen pubiin iltaa istumaan.

Kaipaisin kiasmaan jotain tuollaista, toki tila on erilainen ja asettaa omat rajoituksensa.
Pasi | 13.10.2008 10:58
Kiitos nimimerkille ”Hanna”, joka olet reippaasti mukana täällä kommentoimassa! Tuosta mainitsemastasi Kiasman (Chiasma) hiljaiselosta kommentoisin hiukan. Tuntuu aika kummalliselta, että suomalaiset ovat edelleenkin käyneet kiitettävästi katsomassa Kiasmaa, mutta itse taide sen sisällä ei kiinnosta. Kenties tästä syystä elämä Kiasmassa on hiljaista? Paljon on keskusteltu myös Kiasman arkkitehtuurista. Kiasmassa järjestettävien tilaisuuksien toimivuutta ajatellen, ei voitane syyttää arkkitehtiä kehnosta arkkitehtuurista, koska rakennuksen tilaaja on nimenomaisesti halunnut ja hyväksynyt arkkitehtikilpailun voittajaksi yhdysvaltalaisen arkkitehti Steven Hollin luomuksen. Mainittakoon, että kilpailu oli tarkoitettu vain pohjoismaista ja Baltiasta kotoisin oleville arkkitehdeille. Myös tämän rajauksen tekeminen rakennuksen tilaajalta on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, millaisia tilaratkaisuja kilpailussa oli tarjolla. Mietinkin usein, mitä rakennuksen tilaaja oikeastaan halusi?
: *
: *
Tarkistusluku
=
RSS Kommentit RSS2-syötteenä

Sydämen puhetta taiteesta

...

Pauliina Laitinen-Laiho 

Pauliina Laitinen-Laiho on filosofian tohtori ja taideasiantuntija.

Taidegalleriat ja taideliikkeet

Kokoamme taidesivustolle alan yritysten yhteystietoja.

Pääkaupunki- seudun taidenäyttelyt

Kalenterisivustolla tiedot museo- ja gallerianäyttelyistä.