Satakuntaan on saatu uusi 20 000 euron suuruinen Lupaus ry:n taidepalkinto. Kilpailuun kutsuttujen yhdentoista ansioituneen ja tunnetun taiteilijan tehtävänä oli toteuttaa julkinen taideteos Porin keskustaan ihmisvirtojen äärelle. Tekniikka ja toteutustavat olivat tehtävänasettelussa vapaat.
Kilpailun tuomaristossa ovat itseni lisäksi muotoilija Ristomatti Ratia, Maire Gullichsenin taidesäätiön puheenjohtaja Maire Gullichsen-Ehrnrooth, Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala, Porin taidemuseon johtaja Esko Nummelin sekä Porin kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä.
Tuomariston valintojen seuraaminen on ollut kiinnostavaa. Ensisilmäysten perusteella vaikutti siltä, että jokaisella oli eri suosikkiteos. Kun valintaprosessi eteni, oli jokaisella jäsenellä kuitenkin enää kaksi luonnosta, jotka olivat kaikilla samat. Voittaja paljastetaan maaliskuun alussa.
Kiinnostava kommentti tuli Ristomatti Ratialta, joka mielestäni hyvin kiteytti teosten priorisointia. Ratia sanoi eräästä luonnoksesta seuraavasti: ”Aluksi pidin luonnoksesta, mutta kun tunti oli mennyt, se ei enää kiinnostanut.” Toista työtä hän kommentoi: ”Työ vain parani ajan myötä.”
Näinhän se menee. Voittajatyön on kestettävä aikaa ja oltava niin karismaattinen, että teho vain suurenee ja syvenee. Paras julkinen taideteos on mielestäni sellainen, että sen äärellä pohtii, miten on tultu toimeen ennen tuota teosta.
Kiinnostavia luonnoksia ovat esimerkiksi:
Helena Laine, Oluttynnyrit. Porin Oluttehtaan mäskitornit vuorattaisiin kankaalla ja valot korostaisivat värejä iltaisin.
Henry Merimaa, Intercity is back. Rautatieaseman seinään tulisi värillisiä palloja sitä mukaa kun ihmisiä tulee odotushalliin.
Kari Kuisma, Portti. Lasiveistos olisi 3,5 metriä korkea.
Kerttu Horila, Maire. Normaalin naisen kokoinen maalattu pronssiveistos istuisi puiston penkillä.
Ismo Kajander vaatii aikaa
Galerie Forsblomilla avautuu Ismo Kajanderin näyttely 18. helmikuuta. Katsokaapa kuvassa näkyvää teosta nimeltä Kansanlaulu.
Erittäin mielenkiintoista! Kajander on saavuttanut tuotannollaan ja taidekentällä vaikuttamisesta monia arvostettuja palkintoja.
Kajanderin teosten yksi ensiluokkainen piirre on se, että niiden tulkitseminen ei ole pikaisen kävijän hommaa. Työt todella lunastavat katsojansa ajan.
Apollo-huutokaupasta saa taidetta pohjahinnoin
Nikolai Lehto |
Tuntuu välillä siltä, että kaikki puhuvat Tehtaankadulla sijaitsevan Apollo-huutokaupan hinnoista. Olen itsekin alkanut käydä siellä näytöissä hämmästelemässä alhaisia hintoja.
Jos jälkimarkkinoiden taide on muualla edullista, niin siellä se on halpaa. Apollo-huutokaupassa käy paljon ammattikauppiaita ostamassa taidetta ja he myyvät ne sitten korkeammilla hinnoilla keräilijöille. Hyvä niin. Vasta toisella kerralla jälkimarkkinoilla hinta on uskottavampi keräilijöille.
Esimerkiksi Nikolai Lehdon maalaukset olivat lähtöhinnoiltaan 100-400 euron välillä.
Pietarilaista eksotiikkaa
Kävin katsomassa ANT galleriassa Museokadulla Helsingissä pietarilaisen taiteilijan Igor Baranovin Totems-näyttelyn.
Baranovin tuotannosta tulee aina silloin tällöin kyselyjä, ja siksi taiteilijan näyttely kiinnosti. Kyseessä on lahjakas kaveri ja suomalaisille eksoottisia teoksia.
Hinnatkaan eivät olleet liialla suuruudella pilattuja. Kuulin, että suomalaisten museoiden kuraattorit ostavat kuitenkin kovin nihkeästi ulkomaalaisten taiteilijoiden teoksia. Suomalaiset yksityiskeräilijät sen sijaan ostavat.
Baranovin grafiikka on myös ilmeisen suosittua.
