(työ) Yhä useampi työntekijä on valmis jatkamaan työelämässä 63 ikävuoden jälkeen.
Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -katsauksen mukaan edellytyksiä työssä jatkamiselle luovat hyvä terveys, taloudelliset tekijät, mielekäs työ, mahdollisuudet työn keventämiseen ja työaikojen joustot.
Työssä olevista 45 vuotta täyttäneistä vain runsas kolmannes (36 %) oli sitä mieltä, etteivät he missään tapauksessa tule jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Heidän osuutensa oli pienentynyt vuoden 2006 tulokseen verrattuna.
Kielteisimmin työssä jatkamiseen suhtautuivat työntekijäammateissa toimivat (47 %). Ylemmistä toimihenkilöistä ainoastaan runsas neljännes (28 %) ei aio jatkaa työssä, alemmissa toimihenkilöissä heidän osuutensa oli 36 prosenttia.
Tärkeimpiä työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat edelleen oma terveys (24 %) ja taloudelliset tekijät (23 %). Lähes yhtä tärkeäksi tekijäksi oli viime vuosien aikana tullut mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ (20 %). Selvästi enemmän merkitystä olivat saaneet myös mahdollisuudet työn keventämiseen ja työaikojen joustot.
Työelämän muutokset edellyttävät usein työajan ja työn tekemisen paikan joustoja. Vuonna 2009 neljä kymmenestä palkansaajasta jousti työajoissa esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta säännöllisesti kuukausittain. Vain joka kolmannella oli yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus, jolloin he voivat itse säädellä työpäivän pituutta.
Työaikajoustot eivät ole juuri lisääntyneet 2000-luvulla, eniten joustivat ylemmät toimihenkilöt ja vähiten yksilöllisen jouston mahdollisuuksia oli palvelu-, myynti- ja hoitotyössä.
Vuonna 2009 etätyötä teki ainakin satunnaisesti 15 % palkansaajista, miehet useammin kuin naiset ja alle 45-vuotiaat vanhempia ikäryhmiä useammin. Etätyötä tekevät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä. Yleisintä säännöllinen, viikoittainen etätyö oli 55–64 -vuotiaiden ikäryhmässä.
Keskeinen kuormituksen lähde työssä on kiire ja kokemus, että joutuu keskeyttämään työnsä muiden väliin tulevien tehtävien takia. Vuonna 2009 palkansaajista noin puolet koki kiirehtivänsä melko tai hyvin usein, että saa työnsä tehtyä. Naiset kokivat enemmän kiirettä työssään kuin miehet.
Suomalaisista palkansaajista puolet koki voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin työpaikallaan melko tai erittäin paljon. Miehet kokevat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi kuin naiset ja toimihenkilöt paremmiksi kuin työntekijät.
Minna Petäinen