”Työstä karttuu työeläkettä, vanha mainoslause pitää edelleen paikkansa. Jos pidennät työuraa, saat parempaa eläkettä”, johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta sanoo. Talouden vastatuulissa luoviva eläkejärjestelmä korjaa itse itseään. Myös elinaikakerroin luo vakautta järjestelmään.
Työeläkeotettaan tutkailevan mielen täyttää huoli: valtiolla on velkaa jo lähes 69 miljardia euroa ja velan osuudeksi bruttokansantuotteesta arvioidaan tänä vuonna 43,5 prosenttia. Työttömiä on 293 000. Kiihtyvä inflaatio leikkaa tänä vuonna eläkkeiden ostovoimaa.
Toisaalta Eurostatin kesäkuinen tilasto kertoo Suomen olevan bruttokansantuotteella mitattuna EU:n kymmenenneksi vaurain maa. Pääomamarkkinoilla vaikuttavat noin 125 miljardin eläkerahastot. Vuonna 2009 eläkkeitä maksettiin 22,3 miljardia euroa.
”Suomalainen eläkejärjestelmä on hyvällä tolalla”, Hannu Uusitalo vakuuttaa ja hän sanoo eläkejärjestelmän talouden kestävän eläkkeet.
”Työeläkkeet eivät ole julkiselle taloudelle menokysymys, sillä työnantajat ja työntekijät rahoittavat työeläkkeet yhdessä.”
Pitenevät työurat ja paraneva työllisyys ovat julkisen talouden hyvinvoinnille ehdottoman tärkeitä. Työeläkkeen tarkoitus on säilyttää kohtuullisessa määrin kulutustaso, johon työntekijä on työllään yltänyt. 2000-luvun alkupuolella eläke on ollut keskimäärin 60 prosenttia palkasta.
”Eläkejärjestelmässämme on useita automaattisia vakauttajia. Systeemi hoitaa itse itsensä hyvinkin erilaisilla talous- ja väestökehityksillä.”
Kun esimerkiksi työllisyys heikkenee, eläkemenot suhteessa palkkasummaan kasvavat lyhyellä aikavälillä. Samaan aikaan työttömille ei kartu työeläkettä samaan tahtiin kuin työstä. Pitkällä aikavälillä eläkemenot tasaantuvat ja järjestelmä korjaa itse itseään.
Ikävä puoli järjestelmässä on työttömien eläkkeisiin syntyvä aukko. ”Työttömyyden aiheuttaman eläkeriskin kantaa pääosin työtön, ei eläkejärjestelmä.”
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisiä on kymmenen vuoden kuluessa 150 000 vähemmän kuin nyt. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin.
”Tämä vuosi on ensimmäinen, jolloin työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Kuluvalla vuosikymmenellä tapahtuva rakenteellinen muutos parantaa mahdollisuuksia työllistyä”, Hannu Uusitalo luottaa.
Eläkejärjestelmä selätti kriisin
Finanssikriisi pudotti työeläkesijoitusten arvoa 18 prosenttia vuonna 2008.
Hallitus muutti tuolloin eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevia säännöksiä siten, ettei eläkelaitosten tarvinnut myydä muun muassa kotimaisia osakesijoituksiaan epäedullisessa markkinatilanteessa.
”Tämän seurauksena vuonna 2009 eläkejärjestelmään saatiin hyvät tuotot, jotka olisivat jääneet saamatta, jos sijoituksia olisi realisoitu. Vuoden 2008 kolaus on jo otettu eläkejärjestelmässä kiinni.”
”Suomalainen eläkejärjestelmä hoitaa finanssikriisin kaltaisia poikkeustilanteita myös kansainvälisesti katsoen hyvin.”
Elinaikakerroin toimii odotetusti
Elinaikakerroin tasapainottaa väestön ikääntymisen ja elinajanodotteen kasvun eläkejärjestelmälle aiheuttamat paineet.
Hannu Uusitalo ei jaa pääministeri Mari Kiviniemen edeltäjän Matti Vanhasen huolta liian tehokkaasta elinaikakertoimesta. Hän muistuttaa, että väestön työkyky on parantunut eliniän nousun ennusteen tahdissa.
”Elinaikakertoimen vaikutuksen eläkkeen määrään voi häivyttää työskentelemällä pidempään. On reilua, että osa pitenevästä elämästä käytetään työntekoon. Kun käyttää puolet eliniän pitenemisestä työntekoon, kompensoi elinaikakertoimen vaikutuksen työeläkkeeseen.”
Tavoitteena on pidentää työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kertoo, että joka kolmas yli 45-vuotias palkansaaja on valmis jatkamaan työssään myös 63 ikävuoden jälkeen.
”Voi tuntua pahalta, että me kannamme itse pitenevästä elämästä eläkejärjestelmälle aiheutuvan riskin, mutta ellei elinaikakerrointa olisi otettu käyttöön vuonna 2005, olisi pitenevä elinikä syönyt vähitellen eläkejärjestelmän kestävyyttä.”
Hannu Uusitalo muistuttaa elinaikakertoimeen liittyvästä porkkanasta. ”Yli 63-vuotiaan eläkekarttuma on 4,5 prosenttia.”
Elinaikakertoimen laskenta perustuu kuolevuustilastoihin ja väestön yleiseen eliniän odotteeseen.
Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Vuonna 1948 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkkeeseen elinaikakerroin vaikuttaa.
Alkuvuosina elinaikakertoimen vaikutus on vähäinen. Vuoden 2020 paikkeilla alkavia vanhuuseläkkeitä elinaikakerroin pienentää arvion mukaan hieman alle 10 prosenttia.
Epäluottamus kalvaa nuoria
Kun nuorilta kysyy, saavatko he aikanaan eläkettä, on tavallisin kommentti ”enpä usko”.
”Epäluottamusta järjestelmään ilmenee paljon. Vastaukset ovat nyt samanlaisia kuin 1990-luvulla taantuman aikaan. Jos silloisten vastausten uhkakuvat olisivat toteutuneet, meillä ei maksettaisi enää lainkaan eläkkeitä.”
Myös eläkejärjestelmään kohdentuvat jatkuvat remonttivaatimukset syövät luottamusta. ”Ihmiset ajattelevat, ettei eläkkeitä haluta maksaa. Oikeasti eläkejärjestelmään tehdään muutoksia siksi, että eläkkeitä kyetään maksamaan.”
Toisaalta Euroopan Unionin tekemät tutkimukset kertovat suomalaisten luottavan eläkejärjestelmäänsä. Kansa uskoo, että eläkevelvoitteet hoidetaan sovitulla tavalla.
Nuoria, 1980 - 1990-luvuilla syntyneitä, eläkekonkari kannustaa olemaan murehtimatta tulevia eläkkeitä.
”Nuorilla on toimeentulossaan välittömämpiäkin murheita kuin eläke. Huolehtikaa niistä, ja jos euroja jää yli, kannattaa harkita suoraa sijoittamista.”
Keskimääräinen eläke on tällä hetkellä 1 344 euroa. OP-Pohjolan keväisen kyselyn mukaan suomalainen toivoo noin 1 500 euron eläkettä.
Eläkejärjestelmässä on edelleen väliinputoajia eikä pienituloisten eläkeläisten joukko juuri hupene jos ei kasvakaan. Kun tyypillinen kansaneläkkeen saaja on nyt iäkäs nainen, on hän lähitulevaisuudessa syrjäytynyt mies. Lisäksi useilla työkyvyttömyyseläkeläisillä eläke on pieni.
Vuonna 2008 eläkeläiskotitalouksista 16 prosenttia oli Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pienituloisia. 65-74-vuotiaista noin 10 prosenttia on pienituloisia. Yli 75-vuotiaista pienituloisia on jo viidennes. Pienituloisuuden rajan käytetään ns. köyhyysrajaa, joka on 60 prosenttia vuosittaisesta mediaanitulosta.
Hienoista korjausta pienituloisimmille eläkeläisille tuo ensi vuoden alussa käyttöön otettava takuueläke. Kun eläkkeensaajan kansaneläke ja ansioeläke jäävät alle laissa määritellyn eläketulorajan (2010, 685 e), puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä.
”Täytyy muistaa, että tulevilla eläkeläisillä on elinaikakertoimesta huolimatta paremmat työeläkkeet, koska myös ansiot ovat suuremmat.”
Eläkerahastoissa miljardeja euroja
suomalaisessa työeläkejärjestelmässä liikkuu valtavia rahasummia. Vuonna 2009 eläkerahastojen arvo oli 125 miljardia euroa. Joka kymmenes kansantaloudessa kiertävä euro on eläke-euro.
”Jos eläkemaksujen kerääminen lopetettaisiin nyt, varat riittäisivät työeläkkeiden maksuun 6-7 vuodeksi”, Hannu Uusitalo sanoo.
Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, jolloin osaan tulevista eläkemenoista varaudutaan säästämällä etukäteen. Työntekijöiden ja työnantajien maksamista työeläkemaksuista noin neljännes rahastoidaan tulevien eläkkeiden maksamista varten.
TyEL-maksu on tänä vuonna keskimäärin 21,6 prosenttia. Vuoteen 2014 mennessä TyEL-maksu nousee jo sovitut 1,2 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen maksujen korotuspaine on 4-6 prosenttiyksikköä.
Hannu Uusitalo muistuttaa, että kunta-alalla ja valtiolla on jo vuosia maksettu korkeampia työeläkemaksuja ja varauduttu puskurirahastolla väestön ikärakenteen muutokseen. Tänä vuonna KuEL-maksu on keskimäärin 28,4 prosenttia ja VaEL-maksu 25,1 prosenttia.
Mutta riittääkö tuleville eläkkeille maksajia?
”Eivät eläkkeiden maksajat lopu. Moiset puheet ovat populismia”, Hannu Uusitalo kuittaa.
Suomessa syntyvyys ei riitä väestön uusiutumiseen, mutta moniin EU-maihin, esimerkiksi Saksaan, Espanjaan tai Italiaan verrattuna, tilanne on kohtuullinen. Lisäksi maahanmuutto kasvattaa maksajien joukkoa vähitellen.
”En liioin usko, että maksuhalukkuus horjuu.”
Minna Petäinen
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kuka?
Nimi: Hannu Uusitalo
Tehtävä: Johtaja Eläketurvakeskuksessa (ETK). Eläketurvakeskus on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Hannu Uusitalo on työskennellyt aikaisemmin Stakesin ylijohtajana (1991-2001) ja apulaisprofessorina Turun ja Helsingin kauppakorkeakouluissa (1978-1991).
Ensi keväänä on eduskuntavaalit. Millaisiin eläkeasioihin poliitikkojen on pureuduttava ensi vaalikaudella?
”Työllisyyden hoitaminen ja sen kautta työurien pidentäminen ovat julkisen talouden kannalta avainkysymyksiä.
Henkilökohtaisesti arvioin, että suuria muutoksia nykyiseen eläkejärjestelmään ei tarvita, kunhan työmarkkinat saadaan kuntoon. Jatkuvat muutokset tekevät järjestelmästä vaikeasti hallittavan.”
Suomessa vanhuuseläkkeelle pääsee 63-vuotiaana. Monessa EU-maassa vanhuuseläkeikä on 65 vuotta ja eläkeikiin kaavaillaan korotuksia. Pitäisikö meilläkin korottaa vanhuuseläkeikä 65 vuoteen?
”Jälkeenpäin voi toki jossitella, että 63 vuotta oli väärä päätös. Toisaalta meidän mallimme on joustava ja kannustaa työskentelemään pidempään.”