Työelämä

Esimies- ja alaistaidot täydentävät toisiaan. Kyse on aina kahden kaupasta: kun molemmat ovat kunnossa, työ luistaa ja työyhteisö voi paremmin.

”Alaistaidot ovat vastuullista vaikuttamista työntekijän roolissa”, toteaa alaistaitoja tutkiva professori Soili Keskinen Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

Soili Keskinen nostaa alaistaitojen rinnalle myös työyhteisötaidot, joka on käsitteenä neutraalimpi. Moni liittää alaistaito-sanaan tiettyä alemmuutta ja alisteisuutta.

Sanoja pyörittelevän kannattaa kuitenkin muistaa, että niin alais- kuin esimiestaidot liittyvät työelämän rooleihin. Työpaikoilla on alaisia ja esimiehiä, ja esimieskin on aina jonkun alainen. Työyhteisötaitoja, alais- ja esimiestaitoja tarvitsevat kaikki.

Alais- ja työyhteisötaitoihin sisältyvät esimerkiksi vuorovaikutustaidot, yhteistyökyky, halukkuus muutokseen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen ja työtaidot.

Vuorovaikutussuhteen ylläpitäminen esimieheen on yksi tärkeimmistä alaistaidoista. Työpaikan vuorovaikutustilanteet määrittävät, miten yksittäinen työntekijä pystyy vaikuttamaan työhönsä.

Vuorovaikutustaitoisella on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä kuin sellaisella työntekijällä, joka välttelee esimiestään tai jopa piilottelee esimieheltään.

”Yhteistyökyky kollegoiden kanssa vaikuttaa työn sujuvuuteen. Tähän liittyy myös vastuunotto työkaverista. Siitä, että hänkin voi tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.”

Työpaikan viihtyisyydestä huolehtimien, resurssien järkevä käyttö ja aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämiseen kertovat hyvistä alais- ja työyhteisötaidoista.

Halukkuus ja suostuvaisuus muutokseen ja työn kehittämiseen kuuluvat myös alaistaitoihin. Taitava työntekijä osaa priorisoida työnsä ja ottaa vastuuta omasta jaksamisestaan. Työntekijän esimiehelleen asettamat odotukset ovat realistisia.

Palaute liittyy työsuoritukseen

Halu antaa ja vastaanottaa palautetta on tärkeä alaistaito työelämässä. Hyvin toimivassa työyhteisössä ilmapiiri sallii avoimen ja rakentavan palautteen antamisen. On tärkeää, että palautetta antavat niin esimiehet kuin työntekijätkin.

”Hyvä palaute liittyy työsuoritukseen, ei koskaan persoonaan. Lisäksi palaute tulee antaa oikeaan aikaan. Työntekijä turhautuu, jos hän saa kuulla tehneensä hyvää työtä pari vuotta sitten. Tällöin positiivinen viesti ymmärretään taatusti negatiivisesti.”

Olennaista on, että työntekijä voi palautteen perusteella muuttaa toimintaansa. ”On epäreilua antaa palautetta, jos työntekijä ei voi vaikuttaa asiaan. Täytyy myös muistaa tasapaino negatiivisen ja positiivisen palautteen välillä. Jos palaute on kielteistä, on kerrottava myös myönteisiä asioita.”

Palautetta saavan tulee puolestaan suostua ymmärtämään palautetta ja hänen on suostuttava keskustelemaan asiasta esimiehen kanssa. Esimies ja alainen voivat pohtia yhdessä, miten toimintatapoja voidaan muuttaa ja mitä muutos edellyttää.

Kiitos kuuluu työpäivään

”Työelämän arjessa unohtuu usein, että palaute on myös kiitosta. Ääneen lausuttu kiitos kuuluu työpäivään”, Soili Keskinen muistuttaa.

Alaistaitoihin kuuluvat myös työtaidot, oman työn tekeminen mahdollisimman hyvin. Halu kehittää ammatillista osaamistaan on osa alaistaitoja. Sitoutuneisuus työhön kertoo alaistaidoista.

Esimies puolestaan mahdollistaa alaistaitojen kehittämisen ja antaa työntekijälle mahdollisuuden osoittaa hyviä alaistaitoja.
Professorilla on lohduttava viesti alais- ja työyhteisötaitojaan pohtivalle. ”Alaistaitojaan voi aina kehittää. Taidot ovat muokattavissa ja niitä voi oppia.”

Koko organisaation tasolla Soili Keskinen kannustaa tarkistelemaan johtamisjärjestelmää ja työhön annettuja resursseja. On pohdittava, antavatko ne työntekijälle mahdollisuuden ylläpitää korkeatasoisia alaistaitoja. Johtajat ja esimiehet vaikuttavat puolestaan siihen, miten työntekijä voi alaistaitojaan toteuttaa.

”Hyvä ja viisas esimies huolehtii, että työnteon edellytykset ovat kunnossa. Hän pitää tavoitteet realistisina ja oikeassa suhteessa resursseihin. On tärkeää huolehtia työntekijöiden motivaatiosta. Työnjaon pitää olla selvä ja työyhteisön vision houkutteleva. Esimies luo edellytykset alaistaitojen kehittymiselle.”

Työntekijä on puolestaan vastuussa siitä, millaista ilmapiiriä hän ympärilleen levittää, tuoko hän työyhteisöönsä iloa vai tartuttaako hän ympärilleen huonoa mielialaa.

”Me kaikki olemme vastuussa työpaikan ilmapiiristä ja siitä, miten sitoutuneesti ja rehellisesti teemme työmme. Kuukausipalkkaa vastaan voi edellyttää, että kaikki käyttäytyvät asiallisesti, olipa sitten kyseessä työntekijä tai esimies.”

”Organisaation mustamaalaamiseen ja ilmapiirin myrkyttämiseen on puututtava mahdollisimman nopeasti, sillä negatiivinen mieliala tarttuu työpaikalla hanakammin kuin positiivinen.” 

Laki velvoittaa huolehtimaan

Soili Keskinen muistuttaa myös työturvallisuuslaista, joka koskee kaikkia työntekijöitä. Lain mukaan jokaisen työntekijän on huolehdittava niin omasta kuin muidenkin työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta.

”Tämä on lakisääteinen alaistaito, joka koskee jokaista. Laissa ei sanota, että vastuu kuuluu vain esimiehelle.”

Hyvistä alaistaidoista on paikallaan palkita työntekijöitä, ja alaistaidot kannattaa ottaa osaksi palkkausjärjestelmää.

”Mallikkaasti toimivat kannattaa palkita. Palkitsemisesta ja palkitsemisperusteista pitää myös kertoa avoimesti työntekijöille. Tämä kertoo muille, mikä on suotuisaa käyttäytymistä.”

Jos työyhteisössä on ongelmia, on työyhteisö- ja alaistaitojen kehittäminen vaikeaa, vaikka halua taitojen kartuttamiseen olisikin. Yhdellä tai kahdella luennolla asioita ei saada kuntoon.

”Kehityskeskustelun yhteydessä voi pyytää työntekijää vastaamaan kysymykseen, mitä työntekijä voi tehdä tullakseen hyvin johdetuksi. Jos työyhteisön tilanne on kovin tulehtunut, voi pyytää nimettömiä vastauksia. Työntekijöitä kannattaa kiperässäkin tilanteessa rohkaista antamaan palautetta.”

Alaistaitojen taso vaihtelee hyvin paljon eri organisaatioissa. Esimerkiksi asiantuntijat ovat konstikkaita johdettavia, sillä he asettavat mielellään omat tavoitteensa, ja ne eivät välttämättä sovi yhteen organisaation tavoitteiden kanssa.

Oman haasteensa tuo se, ettei esimies voi hallita asiantuntijan erityisalaa yhtä hyvin kuin alainen. Esimiehen tehtävänä onkin huolehtia resurssien riittävyydestä ja oikeasta kohdentumisesta.

Maltti valttia odotuksissa

Tutkimukset osoittavat selvän yhteyden alaistaitojen ja työhyvinvoinnin välillä. Hyvinvoivat työntekijät ovat tietoisempia alaistaidoista ja niiden merkityksestä. Yhteisöllisyys on ominaista tällaisille työyhteisöille.

”Hyvinvoivassa työyhteisössä suhtautuminen esimieheen on realistista ja häneen kohdistuvat odotukset ovat maltillisia. Ymmärretään, että ihminen se esimieskin on. Armeliaisuus, suvaitsevaisuus ja hyväksyvyys esimiestä kohtaan ovat myös hyviä alaistaitoja”, Soili Keskinen sanoo.

Tutkimukset kertovat, että suomalaiset sitoutuvat työhönsä. Suostumme johdettaviksi ja viihdymme loppujen lopuksi työssä hyvin. Mitä paremmat alaistaidot ovat, sitä laadukkaampaa työtä organisaatiossa tehdään.

Soili Keskinen kannustaa kiinnittämään huomiota työn hallintaan. On paikallaan pohtia, onko työntekijällä ja esimiehellä selkeä yhteisymmärrys työn tavoitteista. Jos yhteinen näkemys puuttuu, ei työntekijä tunne hallitsevansa työtään.

”Valtaosa suomalaisista työyhteisöistä toimii hyvin. Esimerkiksi työssä jaksamisen ongelmat eivät ole enää lisääntyneet ja tilanne on jopa kohentunut.  Toisaalta yhä useampi tuntee olevansa kiireinen. Kiirettä kannattaa vahtia, ja se on hyvä taltuttaa mahdollisimman nopeasti, sillä kiire synnyttää työyhteisöön epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia.”

Esimies- ja alaistaidot täydentävät toisiaan. Kyse on aina kahden kaupasta.

”Jokaisella työntekijällä on oikeus saada reilu pomo, ja jokaisella pomolla on oikeus saada työntekijä, joka hoitaa hommansa hyvin ja sitoutuu työhönsä.”

Minna Petäinen

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuka?

Nimi: Soili Keskinen

Tehtävä: Soili Keskinen toimii kasvatustieteen professorina Turun yliopistossa erityisalanaan kasvatuspsykologia. Hän on myös opettajakoulutuslaitoksen johtaja, kasvatustieteellisen tiedekunnan varadekaani ja työ- ja organisaatiopsykologian dosentti. Keskinen on työskennellyt Turun yliopistossa useissa eri tehtävissä vuodesta 1975 lähtien.

Mikä sai sinut kiinnostumaan työyhteisö- ja alaistaitojen tutkimisesta?

”Olen tutkinut työyhteisö- ja alaistaitoja vuodesta 2005 lähtien. Olin tuolloin mukana Rauman kaupungin henkilöstön kehittämishankkeesta, jossa selvitettiin, mitä työntekijä voi tehdä tullakseen hyvin johdetuksi. Olen innostunut alaistaitojen tutkimuksesta, sillä esimiehiä syyllistetään kovin herkästi monista asioista.

Ilmiönä alaistaitoa on tutkittu jo kauan, mutta käsitteenä alaistaito on otettu käyttöön Suomessa vasta 2000-luvulla.”

Mikä on ajankohtaisinta alais- ja työyhteisötaidoissa juuri nyt?

”Markkinoille on tulossa työyhteisötaitojen kehittämisohjelmia. Tällä hetkellä niitä on tarjolla vain muutamia, mutta kiinnostus eri konsulttiyhteisöissä vaikuttaa voimakkaalta. Luennointipyyntöjä aiheesta tulee paljon.

Tutkimuspuolella on tulossa ensimmäisiä opinnäytteitä ja väitöskirjoja, jotka käsittelevät alais- ja työyhteisötaitojen vaikutusta tuottavuuteen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan alaistaitojen ja tuottavuuden yhteys, mutta Suomessa siitä vielä ei ole ilmestynyt tutkimuksia.”