Taide ja keräily

Ruotsissa tavaratarjontaa on enemmän kuin Suomessa. Se on omiaan painamaan hintoja. Halpa kruunukin on houkutellut ostajia.

Antiikkikauppiaiden lisäksi yhä useammat suomalaiskeräilijät käyvät nykyisin ostoksilla Ruotsissa. Viime vuonna antiikin ja muunkin tavaran ostoja auttoi halpa kruunu, mutta sittemmin kruunu on kallistunut merkittävästi euroon nähden: kun viime vuoden maaliskuussa eurolla sai 11,70 kruunua, tämän vuoden elokuussa niitä sai enää noin 9,40.

Kruunun kallistumisesta huolimatta ostosmatkailu saattaa kannattaa – jos ei sijoitusmielessä, niin ainakin sen takia, että Ruotsista voi saada käsiinsä tavaroita, joita ei Suomesta juuri löydy.

Suomalaiset kotiuttavat Ruotsissa myyntiin tulevia suomalaisia maalauksia, hopeaesineitä ja designia, mutta ostavat myös ruotsalaista antiikkia ja taidetta.

Ruotsissakin arvostetaan eniten oman maan taiteilijoita ja antiikkia, mutta myös muutamia suomalaistaitelijoita. Esimerkiksi Tukholman Bukowskin kesäkuun huutokaupassa oli myynnissä Albert Edelfeltin kaunis öljyvärimaalaus Naurava malli kooltaan 46,5x38 cm. Siitä maksettiin noin 180 000 euroa ja huutomaksut päälle.

Helene Schjerfbeckin värilito Toipilas myytiin runsaalla 4 000 eurolla.

Molemmat taiteilijat tunnetaan hyvin myös Ruotsissa.

Kuljetuspalveluja ovelta ovelle

Monet suomalaiset antiikkiliikkeiden edustajat risteilevät Tukholman huutokauppoihin pakettiautollaan, ja autoon mahtuu hyvin vaikkapa hopeitten joukkoon esimerkiksi kattokruunu tai kustavilainen ruokailuryhmä, jotka Ruotsista saa yleensä selvästi halvemmalla kuin Suomesta – siellä kun tarjontaa on paljon enemmän.

Jotkut suomalaiset kuljetusyrittäjät kauppaavat kuljetuspalveluita ovelta ovelle: siis huutokauppakamarilta Tukholmasta asiakkaan luo Suomessa.

Kovin tavallista tavaraa ei kuitenkaan kannata huutaa ja kuljettaa Suomeen ainakaan tällä tavoin, sillä kuljetusmaksu nousee melko suureksi. Ison ruokapöydän ja 10 tuolin kuljetus tukholmalaiselta huutokappakamarilta Itä-Helsinkiin maksaa helposti noin 350 euroa.

Myös esimerkiksi Auktionskompanietin sivuilta löytyy yhteystiedot suomalaiseen kuljetusyritykseen, joka kuljettaa esineet Suomeen kotiovelle asti. Kuljetuksia on yleensä joka toinen viikko, joten tavaraa kyllä kulkee maiden välillä.

Ostoksen edullisuutta puntaroidessa kannattaa muistaa, että huutomaksuja joutuu Tukholmassa maksamaan vasarahinnan päälle samoin kuin vastaavissa huutokaupoissa Suomessa.

Esimerkiksi Bukowski perii sekä Helsingin että Ruotsin huutokaupoissaan huutomaksua 16 % vasarahinnasta, jonka päälle tulee arvonlisävero. Stockholms Auktionsverk puolestaan perii 20 prosentin huutomaksun, mutta se sisältää arvonlisävero-osuuden.

Aitoja turkkeja saa nykyään halvalla

Stockholms Auktionsverk järjestää mm. varsin suosittuja huutokauppoja (Stadsauktion) joka toinen viikko lähes vuoden ympäri.

Näissä huutokaupoissa näkee useinkin suomalaisia, koska huutokaupat järjestetään varsin lähellä Siljan terminaalia Tukholman vapaasatamassa vanhassa tavaramakasiinissa. Ostotavaroiden kuljetusmatka laivaan ei siis ole pitkä. Bussikin kulkee laivan läheltä muutaman sadan metrin päähän huutokauppapaikalta.

Kussakin huutokaupassa on myynnissä yleensä noin 1 400 esinettä minkkiturkeista antiikkikaappeihin.

Aitoja turkkeja saa muuten Ruotsin huutokaupoista nykyisin varsin halvalla, koska ne eivät ole järin suuressa suosiossa nuorison keskuudessa.

Ostosmatkaan palaa helposti paljon aikaa

Ihan ongelmatonta ei huutokauppaostosten teko Tukholmasta kuitenkaan ole: esimerkiksi Stadsauktion-huutokaupat pidetään yleensä maanantaina ja tiistaina, ja näyttö on sitä edeltävänä viikonloppuna perjantaina-sunnuntaina. Luettelo ilmestyy tätä ennen internetiin, mutta kireän huutokauppatahdin takia se ilmestyy usein vasta torstaina.

Jos siis haluaisi olla varma huutokauppakohteen kiinnostavuudesta, suomalaiskeräilijän pitäisi lähteä ostosmatkalleen laivalla lauantaina, perehtyä huutokaupan esineistöön sunnuntaina ja osallistua huutokauppaan maanantaina. Helsingissä hän olisi siis taas tiistaiaamuna.

Matka voisi olla hauska, mutta kyllä se melkoisesti maksaisi matkoineen, yöpymisineen ja aterioineen.

Toki voi ottaa pienen riskin ja tehdä tarjoukset netin kautta. Nettikuva kertoo aika paljon tarjolla olevasta tavarasta, mutta hyväkin kuva häivyttää tärkeää informaatiota kohteesta.

Ostokset on joka tapauksessa Tukholmasta tuotava itse tai haetuttava lunastusajan kuluessa. Lunastusaika vaihtelee huutokauppakamarista riippuen, mutta on 3-10 päivää.

Pienoisen riskin vastapainoksi hakukustannukset jäävät varsin vähäisiksi, jos siihen käytetylle ajalle ei laske tuntikorvausta – kuten keräilijät yleensä eivät laske. Päiväristeily laivalla voisi olla edullisin tapa.

Luottokommunisti myi Fabergétä

Monet suomalaiset kuvittelevat, että Suomessa on historiallisista syistä johtuen esimerkiksi venäläistä esineistöä jopa enemmän kuin Ruotsissa, mutta tämä ei valitettavasti pidä paikkansa.

Tukholma oli nimittäin yksi niistä merkittävistä länsimaiden paikoista, joissa Neuvostoliiton kommunistinen puolue myi rikkailta varastamaansa venäläistä antiikkia Fabergésta lähtien hankkiakseen kipeästi tarvitsemaansa länsivaluuttaa.

Siihen liittyy tragikoominen episodikin: NKP:n edustaja etsiskeli Suomesta luotettavaa kommunistia, joka olisi jonkin verran perehtynyt jalokivikauppaan ja joka voisi lähteä Tukholmaan avaamaan jalokiviliikettä näitä arvoesineitä – koruja, hopeaa, jalokiviä, kultaa – myymään.

Niitä oli näyteikkuna täynnä läjittäin ja sekaisin, kuten asiasta kertoo Aino Kuusinen muistelmissaan vuosilta 1919-1935. Aino Kuusinen oli Neuvostoliiton hierarkiassa korkealle kohonneen tunnetun kommunistijohtajan Otto-Ville Kuusisen puoliso.

Nämä jalokivet ja muut arvoesineet löysivät siis tiensä länsimaiden markkinoille, mutta rahaa ei herunut yhtään Neuvostoliittoon, sillä myymälän pystyttänyt suomalainen luottokommunisti häipyi maan alle rahoineen ja vei loput arvoesineet mukanaan.

Joten kyllä Ruotsista ostettavaa on aina löytynyt.

Pentti Avomaa

Kuvat: Pentti Avomaa