Taide ja keräily

(taide) Taiteilijan urakehitys askarruttaa, kun on hankkimassa taidetta. Jos ostaa nuoren taiteilijan teoksen, mistä tietää nouseeko hän kuvataiteilijoiden tähtikaartiin?

Käytännössä taiteilijan täytyy menestyä omalla aikakaudellaan, ja jos suosio toistuu 10-30 vuoden kuluttua tyylin tullessa uudelleen muotiin, taiteilijan tuotannolla on suurempi mahdollisuus päästä klassikoksi.

Taiteen arvottajia on tällä hetkellä monia, siksi taiteilijan tuotannon on menestyttävä ja myynnin on sujuttava jo hänen elinaikanaan. Muuten tuotanto tuskin muodostuu klassikoksi tai sijoituskohteeksi.

Keräilijöiden maku on vakaa, asiantuntijoiden häilyvä

Taiteilijan laadukkaan tuotannon on erottauduttava edukseen muista. Tämän lisäksi taiteilija tarvitsee arvostetun galleristin markkinoijaksi. Ilman vakuuttavaa välittäjää taiteilija ei menesty ellei hän itse ole hyvä myyjä.

Taiteen harrastajien ja keräilijöiden on myös pidettävä teoksista. Vielä parempi on, jos asiantuntijatkin pitävät, tosin se ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska asiantuntijoiden arvostus on häilyvää.

Asaintuntijoiden antama arvostus saattaa vuosien kuluttua heiketä, jos taiteilija on esimerkiksi alkanut menestyä ja vaurastua töillään. Keräilijöiden arvostus on siksi luotettavin tae.

Kaupallisuuden leima tulee usein hyvästä myynnistä. Toisaalta, kun teoksia myydään paljon, ovat hinnat luotettavammat, koska samalla syntyy hinnoitteluhistoriaa. Tärkeää on myös tiedostaa se, että taiteilijalla on julkinen ammatti, siksi taiteilijan on oltava tunnettu ja hän tarvitsee myös mediajulkisuutta.

Muusa ja innostuksen moottori

Nuori taiteilija on helposti oman opettajansa tyylin vanki. Mitä varhaisemmassa vaiheessa taideopiskelija alkaa kapinoida ja hakea omaa tyyliään, sitä varmempi menestys on.

Näin siksi, että koulujen päättötöitä käyvät katsomassa taiteen ammattilaiset ja samantyyliset työt eivät jää mieleen, ainoastaan tieto siitä, kuka on opettaja. Nuoren taiteilijan on satsattava omaperäisyyteen, pidettävä hinnat edullisina, oltava sopeutuvainen ja luottamuksen arvoinen.

Ryhmänäyttelyihin on laitettava vain parhaimmat teokset. Usein itse katson vielä, kuka tai mikä toimii taiteilijan muusana tai innostuksen moottorina.

Klassiset taidot ovat tärkeitä

Ennen kaikkea taiteilijan on osattava tekniikkansa paremmin kuin muut. Laatu ratkaisee.

Kun taiteilija on tehnyt itsensä tunnetuksi ja hänellä on oma keräilijäkuntansa, tulee urakehitys jopa vaikeammaksi.

Monet taiteilijat tulevat levottomiksi, jos eivät heti saa uutta näyttelysopimusta hyvään näyttelytilaan ja ovat valmiita esiintymään epäedullisemmassa paikassa. Maltti on siis valttia tässäkin asiassa.

Taidekeräilijä, metsänhoitaja Markus Saikun mielestä taiteilijan on tärkeää olla sosiaalisesti aktiivinen ja hänen on verkostoiduttava, koska aktiivisuus lisää mahdollisuuksia menestyä.

”Lahjakkuutta on vaikea arvioida, mutta arvostan monipuolisia opintoja ja myös klassisia taitoja sekä sitä, että taiteilijan kuvakieli on tunnistettavaa. Myös erilaisia tyylillisiä kausia sitoo joku yhteinen kiinnostava tekijä”, Saikku sanoo.

Omasta kokoelmastaan Saikku nostaa esiin taiteen maisterin Jussi Pöyhösen tuotannon.

Pöyhönen maalaa aina elävästä mallista.

”Mies ja kala -maalauksessa malli istui noin 20 tuntia. En kopioi näkemääni, vaan karsin ja yksinkertaistan. Mallin ympärille on hyvä rakentaa tarinoita ja erilaisia tunnelmia”, Pöyhönen kertoo.

Markus Saikku kartuttaa kokoelmaansa vaistonvaraisesti.

”Minua kiinnostaa tapa, jolla taiteilija siirtää kokemuksiaan tai kuvitelmiaan kankaalle. Haluan nähdä teoksessa herkkyyttä ja syvyyttä. Lisäksi haluan, että että teos herättää tunteita.”

Saikku uskookin, että mestareita ei pysty kopioimaan, mutta heidän tavastaan nähdä ja oivaltaa voi oppia paljon.

Pauliina Laitinen-Laiho

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija