(taide) Mitkä seikat ovat tärkeitä, kun on ostamassa taidetta?
Taidekauppaan ja taulujen taustoihin liittyy mitä mielikuvituksellisimpia asioita, jotka osaltaan pitävät yllä erilaisia legendoja, myyttejä ja tabuja. Näiden merkitystä ei yhtään vähennä taiteen pitkä historia pyhänä, kalliina ja kunnioitettuna asiana tai jopa palvonnan välineenä.
Taiteessa on myös monia sisäisiä ristiriitaisuuksia, kuten ettei taidetta voi mainostaa uskottavuuden kärsimättä tai että taiteen täytyy aina kapinoida valtaa edustavaa tahoa vastaan. Pelkästään taulujen tarinat ovat välillä viihdyttävyydeltään kuin romaania lukisi.
Taiteen ostoa ja myyntiä on tutkittu vasta vähän ja tiedon todenperäisyyttä on vaikea tarkistaa. Käsittelen seuraavassa asioita, joiden huomioiminen on tärkeää, kun ostaa taidetta. On hyvä myös tiedostaa se, että useimmiten sama henkilö sekä ostaa että myy taidetta.
1. Hinta
Myyjä: Taiteen hintahaarukan tietää vain pieni asiantuntijapiiri ja suurkeräilijät. Taidemarkkinoilla esiintyy paljon ylihinnoittelua.
Ostaja: Kokemattoman ostajan on suositeltavaa kysyä toiselta asiantuntijalta mielipidettä teoksen oikeasta hintatasosta.
2. Lainsäädäntö
Myyjä: Voi kätkeytyä aina ’hyvässä uskossa’ -toiminnan taakse myydessään varastettua tai väärennettyä teosta ja näin pyrkiä todistamaan, että on itsekin väärinkäytöksen uhri.
Ostaja: Välttyy monilta hankaluuksilta ostaessaan taidetta asemansa vakiinnuttaneilta taiteen välittäjiltä tai näyttelyistä. Jos esimerkiksi arvoteoksen taustat eivät ole tiedossa, vaikkapa omistajuussuhteet, osto kannattaa unohtaa.
3. Sisäpiiritiedon käyttö
Myyjä: Voi ostaa edullisemmin teoksia siltä taiteilijalta, jolta on tulossa merkittävä museonäyttely tai joka on tulossa palkituksi. Näillä on useimmiten hintoja nostattava vaikutus.
Ostaja: Taiteen hinnoitteluun vaikuttavat myös odotusarvot, ja siksi ostajan kannattaa ensin varmistua niiden todellisesta vaikutuksesta.
4. Aitouskysymykset
Myyjä: Voi luottaa siihen, että taideteosten aitouden varmistaminen on hidasta, kallista ja epävarmaa. Siksi teoksia, joiden aitoudesta ei ole varmuutta, voidaan hyvin myydä aitoina.
Ostaja: On kaksi varmuuskeinoa: viedä teos itse aitoustutkittavaksi tai saada myyjältä kirjallinen vahvistus teoksen taustahistoriasta. Jos arvoteoksen aitoutta ei pysty tarkistamaan mistään dokumentista, ei teosta kannata ostaa..
5. Myytit
Myyjä: Voi luottaa ihmisen haluun kuulla jännittäviä asioita: ”nuorena kuolleen taiteilijan hinnat nousevat pilviin” tai ”teos löytyi ullakolta”, tms.
Ostaja: On syytä unohtaa kaikki myytit. Niillä pyritään usein teosten keinotekoiseen hinnannousuun ja ostoinnokkuuden lisäämiseen.
6. Asiantuntijapainotteisuus
Myyjä: Voi luottaa siihen, että ostaja ei tiedä kaikkea tarpeellista, mitä myyjä tietää. Taidekauppa on hyvin asiantuntijapainotteista.
Ostaja: Jos teoksen aitoudessa tai hinnassa on epäilyttävää, on syytä varmistaa asia taideasiantuntijalla.
7. Epäoleellisten asioiden esilletuominen
Myyjä: Voi nostaa esille taiteilijan urasta epäoleellisia asioita.
Ostaja: Taiteilijan tuotantoon on hyvä tutustua vaikkapa kirjallisuuden avulla tai etsiä tietoa internetistä. Näin ostaja saa paremman kokonaiskäsityksen taiteilijasta.
8. Tilastojen ja tietojen hajanaisuus
Myyjä: Voi luottaa siihen, että tiedon tarkistaminen on vaikeaa ja tilastoja on erittäin vähän.
Ostaja: Taidemaailmassa taidekauppiailla on paras tietämys hintatasoista, joten heiltä kannattaa tiedustella asiaa. Taidemuseoista hintatietoja ei kannata kysyä.
9. Salamyhkäisyys
Myyjä: Kukaan ei kerro mitään. Taidemarkkinoilla maine ansaitaan mm. sillä, että asiat pidetään yksityisinä. Tämä yksityissyyssuoja pitää samalla huolen siitä, että kaupan osapuolet eivät tule julki eikä kauppa dokumentoidu eri rekistereihin.
Ostaja: Tämä on myös ostajan etu. Taidekauppojen yksityisyys säilyy hämmästyttävän hyvin.
10. Laatutaiteen määritys
Myyjä: Taiteilijoiden ja teosten suuren määrän vuoksi yleensä vain asiantuntijat tietävät, ketkä taiteilijat ovat nousseet aikalaistaiteesta arvostetuimmiksi.
Ostaja: Hintarekisterit paljastavat hyvin sen, miten keräilijöiden kiinnostus vanhempaan taiteeseen on säilynyt.
Pauliina Laitinen-Laiho
Kuva: Istockphoto