Taide ja keräily

(keräily) Fabergén taide-esineitä palaa läntisen maailman upporikkaiden kokoelmista takaisin Venäjälle kovaan hintaan.

Maailman antiikkimarkkinoilla tuskin on tunnetumpia ja arvostetumpia esineitä kuin pietarilaisen Carl Fabergén keisarilliset pääsiäismunat.

Peter Carl Fabergén kultasepänliike oli suurelle yleisölle varsin tuntematon aina vuoteen 1934 asti, jolloin muutamat hänen tsaariperheelle suunnittelemansa, jalokivin koristellut pääsiäismunat tulivat ensi kertaa myyntiin Lontoossa.

Euroopan ylimystö oli toki jo aiemminkin tiennyt Fabergén loisteliaista taide-esineistä, mutta erittäin taidokkaasti tehdyistä pääsiäismunista tiesi hyvin harva – nehän oli suunniteltu ja tehty nimenomaan Venäjän keisarihovia varten eikä niistä sopinut puhua.

Vaikka Fabergén maine tuli erityisesti pääsiäismunista, tuotannossa oli valtava määrä erilaisia tuotteita savukerasioista eläinaiheisiin pienoisveistoksiin. On arvioitu, että Fabergéltä on lähtenyt maailmalle noin 250 000 esinettä. Ei siis ihme, että niitä riittää arvohuutokauppoihin ja huippuantiikkiliikkeisiin myyntiin jatkuvasti.

Myös Suomessa niitä myydään lähes vuosittain, ja täällä niitä luulisi olevan enemmänkin, koska ajoittain jopa suuri osa Fabergén Pietarin kultasepänliikkeen mestareista oli suomalaisia. Vuonna 1840 Pietarissa oli Suomessa syntyneitä jalokivi-, kulta- ja hopeaseppiä noin 550, kun koko Suomessa heitä oli samaan aikaan vain puolet tästä määrästä.

Venäjän vallankumouksen jälkeen myös moni ylimystön jäsen pakeni Suomeen tai ainakin Suomen kautta muualle Eurooppaan mukanaan arvotavaransa, joiden myynnillä saattoi ostaa itselleen uuden elämän alun. Näistä tavaroista osa jäi varmasti Suomeen, vaikka varakkaita ostajia oli vähän.

Vallankumouksen melskeissä moni Fabergénkin valmistama esine tuhoutui, ryöstettiin tai piilotettiin. Moni ryöstösaalis saattoi päätyä jonkun ymmärtämättömän punakaartilaisen reppuun ja lojuu ehkä nyt jossain päin Venäjää piironginkaapissa jälkeläistenkään ymmärtämättä, mikä omaisuus heillä on.

Miljoonien pääsiäismunat

Munia tulee huutokauppoihin myyntiin aina silloin tällöin. Christie´sin kansainvälisessä huutokaupassa 2007 myytiin Fabergén pääsiäismuna vuodelta 1902 ennätykselliseen 18,5 miljoonan dollarin hintaan.

Ostajaksi paljastui venäläinen upporikas keräilijä Alexander Ivanov. Muna tuli hänen perustamaansa taidemuseoon näytteille. Muna oli aiemmin kuulunut Rothschild-suvun yksityiskokoelmiin.

Hintakehitys on kova, sillä esimerkiksi vuonna 2002 myytiin Lontoossa Fabergén muna 10 miljoonalla dollarilla.
Maailman suurin Fabergén keisarillisten pääsiäismunien kokoelma oli lehtien kustantajana kuuluisalla Forbesin suvulla – yhdeksän munaa 50:stä. Ne tulivat huutokaupattaviksi New Yorkissa 2004 yhdessä 180 muun Fabergén arvoesineen kanssa.

Pääsiäismunien hinnoista ei ole tietoa tullut julkisuuteen, koska huutokauppa ei ollut yleinen – se oli vain harvoille valituille. Ostaja kuitenkin tiedetään. Se oli Venäjän kolmanneksi suurimman öljy- ja kaasuyhtiön pääjohtaja Victor Vekselberg.

Fabergén esineitä löytyy vieläkin mitä yllättävimmistä paikoista. Viime vuoden lopulla keräilijöitä kohahdutti, kun Ruotsin ulkoministeriön kätköistä löytyi tyynyliinoihin piilotettuina yli 50 Fabergén savukerasiaa ja noin 70 paria mansetinnappeja. Nämä aarteet oli piilotettu Venäjän vallankumouksen aikoihin.

Viisi savukerasiaa myytiin Sothebyllä yli puolen miljoonan punnan kappalehintaan, ja kaikkiaan esineistä saatiin 7 miljoonaa puntaa.

Suomesta ulkomaille

Suomalaishuutokaupoissakin näitä Fabergén tuotteita liikkuu, eikä ihme, sillä monet niistä ovat olleet suomalaismestarien valmistamia.

Esimerkiksi Bukowskin kansainvälisessä huutokaupassa 2008 oli tarjolla peräti kuusi Fabergé-esinettä – kaikki suomalaissyntyisten mestarien tekemiä: monivärikultainen valokuvakehys, kultanen nefriittimalja, hopeasta ja puusta tehty soittokello sekä kultaiset pilleri- ja puuterirasiat. Kallein oli monivärikultainen hajuvesipullo.
Kaikki nämä päätyivät amerikkalaisen keräilijän haltuun.

Englantilaisostajalle kävi Suomessa huonommin. Hän huusi itselleen Hagelstamin huutokaupasta vuonna 2005 Fabergén keisarillisen savukekotelon 56 000 eurolla, mutta kotelon maastavienti estettiin, koska sille ei ollut EU:n maastavientilupaa.

Tarinalle tuli kuitenkin onnellinen loppu Suomen kannalta, sillä kun kotelo tuli myyntiin toistamiseen Hagelstamilla, Suomen Rautatiemuseo sai hankittua yksityisten lahjoittajien ansiosta tämän suomalaiseen rautatiehistoriaan liittyvän esineen kokoelmiinsa.

Savukekotelo oli leskikeisarinna Maria Feodorovnan lahja vuonna 1914 Suomen rautateiden ylijohtajalle Anders Ahoselle tämän palveluksista. Tämäkin savukekotelo oli Fabergén suomalaisen mestarin August Fredrik Hollmingin Pietarissa valmistama.

Bukowskin kansainvälisessä huutokaupassa 2008 myydyistä Fabergé-esineistä kallein oli suomalaissyntyisen mestarin Mihail Perhinin valmistama parfyymipulloa alkuperäisrasiassa. Pullo on koristeltu valkealla emalilla ja pienillä timanteilla. Kansinupissa on koristeena granaatti. Kymmenkunta senttiä korkean pullon hinta nousi 35 000 euron lähtöhinnasta 102 000 euroon. Kuva: Bukowski

Stalin tarvitsi länsivaluuttaa

Kun Carl Fabergén esivanhemmat olivat joutuneet pakenemaan vainoja Ranskasta, hän itse lähimmäistensä kanssa joutui pakenemaan Venäjältä vuonna 1918 vallankumouksen ja sisällissodan pyörteissä – viimeisellä diplomaattijunalla Riikaan.

Hänen kultasepäliikkeensä ja verstaansa kansallistettiin ja ryöstettiin. Koko elämä romahti, ja hän päätyi Sveitsiin, missä kuoli 1920.

Vallan kaapanneet bolshevikit veivät myös Romanovien palatseista kaikki aarteet – niiden mukana myös keisarilliset munat – Leninin käskystä Moskovaan, joskin matkalla jokunen muna katosi.

Leninin aikomuksena oli säilyttää nuo aarteet, mutta hänen seuraajansa Stalin ajatteli toisin: tuhkasta nouseva nuori Neuvostoliitto tarvitsi kipeästi länsivaluuttaa, ja niinpä tsaarinajan aarteita,  keisarilliset munat mukaan lukien, tuli myyntiin. Ne päätyivät suurimmaksi osaksi Yhdysvaltoihin – ilmiselvästi alihintaan.

Voittajiin kuului ainakin Occidental Petroleumin pääjohtaja ja -omistaja Armand Hammer. Hän oli Leninin henkilökohtainen ystävä, sillä Armandin isä oli yksi Yhdysvaltain kommunistipuolueen perustajista.

Armand Hammerin välittäminä tuhannet Fabergén esineet mukaan lukien ainakin 10 pääsiäismunaa päätyivät amerikkalaisostajille 1930-1933, jolloin koko maailma kärsi suuresta lamasta.

Keisarillisia pääsiäismunia on maailmalla 50 kappaletta. Niistä kymmenen on jäljellä Kremlissä. Kuningatar Elisabethin kokoelmissa niitä on kolme. Kahdeksan munaa on yhä kateissa.

Pentti Avomaa 

Kirjoittaja on keräily- ja sijoittajamarkkinoiden asiantuntija.