Nettihuutokaupoissa on riskejä, mutta lähinnä siinä, vastaako huudettu tavara myyntiesitteen lupauksia. Harvinaisempaa on, että myyjä osoittautuu huijariksi – ottaa rahat, muttei lähetäkään huutamaasi tuotetta.
Yhä useampi keräilijä asioi kansainvälisissä nettihuutokaupoissa. Kun arvioi huutokaupan luotettavuutta, on osattava tehdä johtopäätökset muun muassa myyjistä annetusta palautteesta.
Sen sijaan itse maksuliikenne hoituu esimerkiksi tunnetuimman kansainvälisen nettihuutokaupan EBayn oman maksuvälityssysteemin Paypalin kautta hyvin luotettavasti.
|

Lautasen postituskulut (lähes 30 euroa) ja Suomessa tullille maksettava arvonlisävero (20 euroa) notivat lautasen kokonaishinnan noin 110 euroon. Lisäksi sekistä piti maksaa 20 euron lunastuskulut.
Tsaarin ajan venäläinen emalihopealusikka on ostettu 2010 EBayn huutokaupassa yhdysvaltalaisesta antiikkiliikkeestä. Hinta oli 60 euroa, jonka päälle tuli lähetyskuluja noin 20 euroa.
Kuva: Pentti Avomaa
|
Yhtenä iltana EBayssa tehdyllä ”Finnish”-koehaulla löytyi lähes 6 000 myyntikohdetta. Kun hakuehdoksi laitettiin ”Finland”, kohteita löytyi yli 22 000. Niistä postimerkkejä oli lähes 8 000, puukkoja noin 150, kolikkoja ja paperirahoja 1 600 sekä keramiikka- ja lasiesineitä 2 200.
Erikoista oli, että sodankäyntiin liittyviä suomalaisia esineitä oli suhteellisesti ottaen melko paljon eli lähes 700 G.W. Sohlbergin alumiinisesta aseöljykannusta lähtien. Yllättävän paljon oli tarjolla mm. toisen maailmansodan aikaisia suomalaisia valokuvia niin rintamalta kuin siviilistäkin. Niillä ei juuri näyttänyt olevan kysyntää.
Valokuvista eniten tuntui kiinnostavan Belgiasta myyntiin pantu vanha mustavalkokuva ”uudesta juutalaisesta synagogasta Helsingissä”. Huutajia oli 10 ja ylin tarjous noin 48 dollaria, kun huutokauppaa oli vielä runsas vuorokausi jäljellä.
Muita yleisiä suomalaistavaroita olivat esimerkiksi postimerkit, kuoret, markka-ajan rahat ja erilaiset muumituotteet. Myös vanhoja savikiekkoja oli jonkin verran tarjolla.
Kallein suomalaistuote oli Ilmari Tapiovaaran ruokapöytä ja 6 tuolia. Ne olivat tarjolla Texasista. Yksi eniten huutajia kerännyt tuote oli Matti Hyvärisen hopeinen moderni riipus 1970-luvulta, paino 38 grammaa. Huutajia oli 37 ja korkein huuto 144,50 dollaria, kun huutoaikaa oli yhä jäljellä 6 tuntia.
Erikoisemmista tuotteista mainittakoon Kaj Franckin Kremlin kellot -tyyppiset mausteikot ja sokerikko. Ne lienevät uniikkituotteita – tai sitten väärennöksiä, koska sellaisia ei suomalaishuutokaupoissa ole näkynyt.
EBayn keräilytavaroista kalleimpia näyttävät olevan tsaarin ajan venäläiset jalometalliesineet. Jostain erikoisesta emalihopeisesta teelasin pidikkeestä saatetaan pyytää jopa 5 000 dollaria.
Ruotsissa paljon Arabiaa
Ruotsalaisessa EBayn omistamassa nettihuutokauppayhtiössä Traderassa on suomalaisia tuotteita myynnissä jatkuvasti.
Hakusanalla ”Finska” löytyi hakupäivänä Traderasta runsaat 150 tuotetta ja hakusanalla ”Finland” yli 1 500, joista neljännes oli postimerkkejä ja -kortteja. Näiden lisäksi suomalaistuotteita oli myynnissä paljon myös ilman mainintaa alkuperämaasta. Esimerkiksi Arabia ja Iittala tunnetaan Ruotsissa hyvin ilman mainintaa suomalaisuudesta, samoin muumit.
Suomalaispuukko on Ruotsissakin käsite. Myynnissä oli esimerkiksi erikoinen 3 puukon yhdistelmä. Vaikka huutoaikaa oli jäljellä yhä kahdeksan vuorokautta, tarjouksia oli tehty jo 9, ja korkein niistä oli 130 euroa. Puukkojen teräosassa oli kaiverrus AK-Puukko.
Arabian kahvi- ja maustepurkkeja oli tarjolla useitakin ruotsinkielisillä teksteillä varustettuina, ja hinnat tuntuivat halvemmilta kuin Suomen huutokaupoissa. Arabian tuotteita oli tarjolla kaikkiaan yli tuhat. Erityisesti käyttötavara tuntui melko halvalta. Iittala-tuotteita löytyi yli 500.
Kaksi esimerkkiä nettiostosten hintalisistä
Venäläisen agitaatiolautasen kauppa on hyvä esimerkki lisäkustannuksista, jotka nettiostaja joutuu yllätyksekseen enimmillään ehkä maksamaan.
Lautanen ”60 vuotta Lokakuun Suuresta vallankumouksesta” on ostettu Yhdysvalloista yritykseltä, joka on erikoistunut venäläisiin tavaroihin ja erityisesti militariaan eli sotilastavaroihin. Se on tehty Korostenskij-posliinitehtaassa 1977. Mikäli lautanen on aito – kuten ainakin näyttäisi olevan – sen hinta ei ollut kesäkuussa 2011 kovin korkea: vain runsaat 60 euroa.
Mutta kun mukaan lasketaan postituskulut (lähes 30 euroa) ja Suomessa tullille maksettava arvonlisävero (20 euroa), kokonaishinta nousikin jo noin 110 euroon.
Lisäksi on laskettava hintaan itse maksutapahtuman kustannukset, sillä myyjä olisi hyväksynyt elektronisen rahanvälityksen vain, jos ostaja olisi maksanut ylimääräiset 45 dollaria (runsaat 32 e) – kuulemma myyjälle aiheutuvien ylimääräisten kulujen vuoksi.
Edes kansainvälinen luottokortti ei käynyt maksuvälineenä, vaan pankista piti tilata ja käydä lunastamassa dollarimääräinen sekki ja lähettää se kirjeessä myyjälle! Tämä sekkitouhu vei paitsi aikaa myös rahaa, sillä sekin lunastuskustannukset ovat 20 euroa. Kun tämäkin lisätään vielä ostokustannuksiin, lautasen alkuperäinen ostohinta yli kaksinkertaistui.
Lautasen vierellä tsaarin ajan venäläinen emalihopealusikka, jonka on tehnyt Gustav Klingert Moskovassa. Ostettu 2010 EBayn huutokaupassa yhdysvaltalaisesta antiikkiliikkeestä. Hinta 60 euroa, jonka päälle tuli lähetyskuluja noin 20 euroa.
Pertti Avomaa
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.