Taide ja keräily

Suomalaiset rakastavat grafiikkaa, sarjatuotannolla eri tekniikoin paperille vedostettua taidetta. Grafiikan huokea hinta tekee mahdolliseksi myös impulssiostokset.

Grafiikka onkin taidekaupassa suosituin taiteen tekniikka ja tärkeä taiteen myynnissä etenkin taloudellisesti huonoina aikoina.

On tavallista, että taiteen keräilijät aloittavat keräilemisen grafiikasta ja siirtyvät vähitellen hitaampiin ja raskaampiin tekniikoihin, kuten maalauksiin ja veistoksiin. Osa keräilijöistä taas on viehättynyt ainoastaan grafiikkaan ja he kartuttavat usein kokoelmaansa seinien täyttyessä grafiikkasalkuilla.

Grafiikan hankinnassa on tärkeää, että osaa erottaa alkuperäisgrafiikan painokuvista. Joskus painokuvat voivat olla hämäävästi aitojen maalausten tai grafiikan näköisiä. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomio siihen, että työ ei ole signeerattu juliste. Hinnan pitää olla näissä erilainen.

Signeeraus on oltava aina

Grafiikan hintaan vaikuttaa selkeimmin koko. Suomalaisen ammattitaiteilijan keskikokoisen grafiikan hinta on noin 300 - 600 euroa.

Originaalissa grafiikassa on aina oltava signeeraus, koska vasta taiteilijan signeeraus yksilöi vedoksen ja tekee teoksesta uniikin. Grafiikan vedossarjan suuruudella on myös merkitystä.

Useimmat yli sadan kappaleen vedossarjat alentavat grafiikkalehden hintaa. Vähemmän tunnetun taiteilijan grafiikassa sarjan suuruudella ei ole niinkään isoa merkitystä. Sen sijaan mitä tunnetumpi taiteilija on, sitä arvokkaampi on pienempi vedossarja.

Grafiikan vedossarjan ensimmäiset numerot eivät ole arvokkaampia kuin muut numeroidut vedokset. Se on lähinnä myyntipuhetta.

Taiteen eri tekniikoista grafiikka säilyttää arvonsa kaikkein parhaiten.

Kun ostaa ulkomaista arvografiikkaa, on tärkeää saada ostokuitin lisäksi dokumentit painajasta ja kustantajasta. Lisäksi tiedot kannattaa tarkistaa taiteilijan grafiikkatuotantoa käsittelevästä katalogista. Tällainen katalogi pitää löytyä jokaiselta ulkomaista arvografiikkaa välittävältä myyjältä.

Ulkomaista grafiikkaa en suosittele ostamaan ilman, että oston kannattavuutta tiedustelee asiantuntijalta.

Intohimona pohjalainen grafiikka

Grafiikasta innostunut taiteen keräilijä, MTV3:n uutispäällikkö Esa Nieminen, kuuluu pohjalaisen taiteen keräilijöihin.

”Pohjalaisten oman maakunnan taiteen palvominen on mielestäni ainutlaatuista Suomessa. Pohjanmaalla taiteilijoilla on vahva tukiverkosto. Saman mentaliteetin kun saisi viljeltyä muuallekin Suomeen”, Nieminen pohtii.

Esa Nieminen kertoo ostaneensa ensi alkuun pohjalaisten töitä, ja alkuinnostus lähti Art Ilmajoki -näyttelystä 1980-luvun lopulla. Hänen ainoat grafiikan ulkopuoliset työtkin ovat pohjalaisten Nandor Mikolan, Oiva Polarin ja Alpo Keturin teoksia.

”Tavoitteeksi tuli saada työt likimain kaikilta keskeisiltä grafiikan tekijöiltämme. Viimeksi olen hurahtanut abstraktille puolelle. Minusta grafiikka on herkkää, pienimmätkin nyanssit näkyvät.  Onhan se myös kukkaroystävällistä taidetta”, Nieminen sanoo.

Esa Nieminen on Esa Riippa -fani. Riipan ohella hän pitää Kuutti Lavosen, Juho Karjalaisen, Samuli Heimosen, Johanna Koistisen ja Elina Luukasen töistä. Pohjalaisista sykähdyttävät myös kurikkalaiset Pentti Koivikko ja Pentti Hänninen.

Nieminen kertoo olevansa taiteen keräilijänä ”naiivin innostunut kauniista teoksista, joissa näkee sisältöä”.

”Käyn vuosittain runsaasti näyttelyissä, ja kesäisin olen kiertänyt Suomea jo lopetetusta SuviPinxistä Salmelaan ja moniin pienempiin kesänäyttelyihin. Tampereen ohi en pääse piipahtamatta grafiikanpaja Himmelblaussa.”

”Välillä unohdan koko harrastuksen, kunnes taas innostun jostakin lehtiarvostelusta. Innostun myös, kun netin kautta perehdyn tuleviin näyttelyihin. Vähintään pari kertaa vuodessa päätän, että nyt en tänä vuonna osta enää yhtään, määrärahat on käytetty.  Mutta jo seuraavassa hetkessä astun ulos galleriasta grafiikanlehti kainalossani. Tosin puolisoni vahvalla myötävaikutuksella”, Nieminen kertoo.

Pauliina Laitinen-Laiho

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija