Taide ja keräily

(keräily) Alkoholijuomien – varsinkin viinipullojen – huutokaupoissa liikkuu maailmalla jo iso raha. Enimmillään viinipullosta joutuu maksamaan tuhansia euroja – niin paljon, että tuskin kukaan ostaa sellaista enää juotavakseen.

Suomalaisista kovinkaan monella alkoholijuomat eivät säily varastoissa niin kauan, että niille alkaisi muodostua  keräilyarvoa. Perin harva ostaa viinejä puhtaasti keräilytarkoituksessa, mutta sellaisiakin löytyy. Suomesta Alkon varastoista löytyy yllättävänkin vanhoja vuosikertoja, mutta todelliset keräilijät suuntaavat alan erikoishuutokauppoihin. Niitä löytyy lähimpänä Tukholmasta.

Ruotsalainen huutokauppakamari Stockholms Auktionsverk järjesti viime joulukuussa kaksikin huutokauppaa, jotka keskittyivät alkoholijuomiin ja yhden, joka keskittyi pelkästään viskeihin. Yhteistyökumppanina huutokaupoissa oli Ruotsin Alko eli Systembolaget.

Laivahylyn sampanjaa kaupan

Erikoisuutena isossa huutokaupassa oli pari Heidsieck Monopol Gout Americain -samppanjapulloa vuodelta 1907. Ne olivat uponneet höyrylaiva Jönköpingin mukana vuonna 1916 ja pelastettu hylystä vuonna 1998. Sen jälkeen niitä oli säilytetty yksityisessä viinikellarissa. Pullon hinta kohosi noin 700 euroon, jonka päälle tulee vielä 20 prosentin huutomaksu sisältäen liikevaihtoveron.

Saksalainen sukellusvene torpedoi Jönköpingin noin 40 km Raumalta, kun se oli kuljettamassa ilmeisesti Venäjän tsaarille melkoista juomalastia: mukana oli mm. 40 tonnia konjakkia tammitynnyreissä ja 4 400 pulloa samppanjaa.
Omistuksesta kehkeytyi sittemmin riita värikkään liikemies Peter Fryckmanin ja ruotsalaisten välillä, mutta markkinoille laivan uumenista korjattiin kuitenkin monta pulloa.

Isompiakin eriä oli myynnissä, mutta tukkualennuksesta ei oikein voi puhua, vaikka olisi ostanut koko laatikollisen. Esimerkiksi 9 pulloa Chateau Mouton Rothschild Pauillacia (1er Cru Classé) vuodelta 1995 vaihtoi omistajaa 2 150 eurolla, jonka päälle tulivat siis myös huutomaksut. Pulloa kohden lopulliseksi hinnaksi muodostui vajaat 240 euroa.

Myös tämän vuosituhannen viinejä oli tarjolla. Esimerkiksi 6 pulloa Chateau Palmer Margauxia (3ème Cru Classé) vuodelta 2004 maksoi 540 euroa.
 
Huutokaupan kallein kohde oli laatikollinen eli 12 pulloa Chateau Petrus – viiniä vuodelta 1982. Se maksoi 30 000 euroa ja oli kallein koskaan maksettu viinilaatikollinen Ruotsissa.
 

Alkonkin varastoista löytyy ikäviinejä

Vanhoja viinejä arvostavien ei tarvitse mennä Tukholmaan asti. Alkonkin erikoisvalikoimista löytyy todella vanhoja viinejä, joista monet maksavat yli sata euroa.

Vanhinta vuosikertaa edusti joulukuussa portugalilainen Blandy´s Bual Vintage Madeira vuodelta 1920. Sen hinta oli 474,90 euroa. Kallein oli puolestaan ranskalainen punaviini Chateau Latour vuodelta 1990: 1 490,90 euroa.

Tämä hinta tuntuu hämmentävältä, sillä Stockholms Auktionsverkin huutokaupassa oli myynnissä kokonainen laatikko eli 12 puolikaspulloa Chateau Latour Pauillacia (1er Cru Classé) samaiselta vuodelta, ja korkein huuto oli 1 300 euroa.

Vaikka päälle pitää laittaa huutomaksut, hintaero oli melkoinen siitäkin huolimatta, että Alko myy koko pulloa ja Tukholman huutokaupassa oli laatikossa puolipullot. Ehkä siihen löytyy joku luonteva selitys, mutta ainakin maallikon on sitä vaikea ymmärtää.

Pullollinen viiniä 10 000 dollarilla

Erikoisviinihuutokauppoja järjestävät myös maailman tunnetuimmat huutokauppakamarit. Esimerkiksi Christie´llä on niitä ympäri maailmaa, ja vuonna 2008 huutokauppakamarin kautta virtasi viinejä yli 40 miljoonan euron edestä. Tuon vuoden myyntihelmiä oli kuuden Hermitage La Chapelle -pullon (vuosikerta 1961) myynti USA:ssa: huutokauppahinta kohosi pulloa kohden 10 000 dollariin.

Tätäkin kalliimpia hintoja on viinipulloista maksettu. Esimerkiksi Château Lafite maksoi Christien huutokaupassa Lontoossa vuonna 1985 yli136.000 dollaria. Maailman kalleimpiin kuuluva viinapullo on  puolestaan 50 vuotta vanha Glenfiddich-viski, joka maksoi huutokaupassa vuonna 1992 lähes 80 000 dollaria.

Alkoholijuomien huutokaupoissa ei hinta muodostu pelkästään juoman haluttavuudesta, vaan hinanmuodostukseen vaikuttava monet mutkin asiat. Pullon sulkijan viallisuus laskee ymmärrettävästi hintaa, koska se voi vaikuttaa sisällön laatuunkin. Mutta hintaan vaikuttavat myös muut tekijät kuten esimerkiksi numeroitu pullo, tahrainen etiketti, pullon täyttömäärä sekä se, jos viinipullo on säilytetty jossain tunnetussa viinikellarissa jne.

Oivallinen keksintö tuntuu olevan esimerkiksi juuri tuo numerointi. Jos se on merkattu grafiikan tapaan 163/500, ostaja tietää heti, että ko. tuotetta tai erää on tehty vain 500 pulloa, joten tuo 163. pullo lienee aika harvinaisuus, mikä näkyy myös ostohinnassa. Ja ehkä tulevaisuudessa keräilyhinnassakin.

Pentti Avomaa

Kirjoittaja on keräily- ja sijoittajamarkkinoiden asiantuntija.

Alkoholijuomien huutokauppahintoja
Stockholms Auktionsverk, joulukuu 2009

Kuvat: Istockphoto