Symbolistiselle taiteelle riittää Suomessa nykyisin kysyntää, mutta ongelmana on se, että teoksia on tarjolla niukasti.
Rooman modernin taiteen museossa oli viime kesänä laaja eurooppalaisen symbolistisen taiteen näyttely, jonka upeimpiin anteihin kuului suomalaisen Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli.
Kiinnostavaa oli panna merkille, että norjalaisen symbolistisen taiteen edustajan Edvard Munchin maalaukset olivat laajassa näyttelyssä ainoita teoksia, joissa oli erikseen teoskohtaisesti varashälyttimet. Tämä selittynee sillä, että kymmenen miljoonaa euroakaan ei taida enää riittää yhden Munchin huippumaalauksen hankintaan.
Vähän aikaa sitten Suomessa Hugo Simbergin Haukotteleva käärme huutokaupattiin 105 000 eurolla ja Auringonlasku 35 000 eurolla. Onko symbolistinen aikakausi kenties tulossa muotiin?
Valistuneiden keräilijöiden oiva resepti
Symbolistista taidetta pidetään välivaiheena kultakauden ja modernin taiteen välissä. Tähän vain lyhyen aikaa 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa Suomessa vaikuttaneeseen tyyliin kytkeytyi osittain ajankohtaan liittynyt Suomen venäläistämispyrkimys ja lisääntyvän kansallishengen kasvu.
Suomalaisessa symbolistisessa taiteessa oli samanaikaisesti vahvasti läsnä makaaberi tulkinta kuoleman ja elämän vertauskuvista. Tunnetuimpia suomalaisia symbolistista tyyliä kokeilleita taiteilijoita ovat Hugo Simberg, Marcus Enckell, Ellen Thesleff, Akseli Gallen-Kallela ja Väinö Blomstedt.
Nykypäivänä näistä taiteilijoista kiinnostus on kasvanut ainoastaan Simbergin, Thesleffin ja Gallen-Kallelan tuotantoihin. Ellen Thesleffin teos symbolistiselta ajalta olisikin kiinnostava aarre omistajalleen.
Toisaalta esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan tuotannon yleinen kallistuminen on saattanut olla yksi syy myös symbolistisen taiteen kallistumiseen. Thesleffin kohdalla hinnat voivat liikahtaa ylöspäin ensi kesän Retretin näyttelyn myötä ja onhan Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan Ellen Thesleffin teos Kaiku Suomen viidenneksi kallein maalaus. Akseli Gallen-Kallelan Pettuleivän virttä laulava tyttö on Suomen 15. kallein maalaus.
Symbolistinen taide on kuitenkin älyllisesti haastavaa ja samalla raskasmielistä. Tämän tyylin taiteen keräilijöitä voidaan pitää hyvin erikoistuneina keräilijöinä, joilla on myös hallussaan oivallinen resepti: niukka tarjonta, hyvä laatu, historiallinen merkittävyys ja kiinnostuksen kasvu.
Onko seinällänne symbolistisen taiteen aarre?
Taide- ja antiikkikauppias Matti Jokela Antiikkiliike Jokelasta kertoo, että symbolistisia töitä ei juuri liiku taidemarkkinoilla.
”Vielä 20 - 30 vuotta taaksepäin asiakkailla ei ollut esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisiin mitään kiinnostusta, saati Hugo Simbergin kuolemaväritteisiin teoksiin. Nyt tilanne on toinen, kiinnostusta riittäisi, mutta teoksia ei tahdo saada hankituksi mistään.”
”Ellen Thesleffin symbolistiset maalaukset olisivat ihan ykkösmyyntikohteita”, Jokela lisää ja toteaa vielä, että ”nythän Gallen-Kallelan Afrikka-aiheiset maalauksetkin kelpaavat asiakkaille, vielä joitakin vuosia sitten, niistä ei oltu yhtään kiinnostuneita.”
Taidegalleristina sekä Helsingissä että Tukholmassa toimiva Eero Solin kertoo, että Ruotsissa symbolistinen taide on liian raskasta hankittavaksi olohuoneen seinälle.
Solinin mukaan suomalaiset ja ruotsalaiset taidemarkkinat ovat hyvin erilaiset. Ruotsissa ei pidetä yhtään vanhoista raskaista tauluista, eikä katsota taaksepäin. Tosin 1950- ja 60-luku kiinnostavat samoin 1980- ja 1990-lukujen taide.
Ruotsissa vain isot nimet kiinnostavat asiakkaita, koska taloudelliset syyt koetaan niin mielenkiintoisiksi. Ruotsissa taidevirtaukset myös soljuvat nopeammin ohitse ja suurin osa keräilijöistä on iältään 35-60 -vuotiaita liikemiehiä ja -naisia.
Suomesta Solin toteaa, että kiinnostus Hugo Simbergin symbolistiseen tuotantoon on selvästi kasvanut, samoin norjalaisen Edvard Munchin töille on hänellä jonossa monta asiakasta. Solin kuitenkin lisää, että ”Norjassa suurella määrällä öljyrahaa on kerätty Munchin töitä jo niin pitkään, että Munchin parhaimpia töitä ei oikein tule enää myyntiin.”
Pauliina Laitinen-Laiho