Maailmantalouden kasvu on hidastumassa, Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen sanoo. Suomen talous nousi muita myöhemmin, joten se kääntyy myös alamäkeen jälkijunassa. Myös vientiteollisuuden tilauskannat ovat yhä kohenemassa.
Joko Suomessa on päästy talouskriisissä niskan päälle?
”Ainakin hetkellisesti on päästy – loppuvuoden näkymät ovat kohtalaisen hyvät. Mutta kun maailmantalouden suunta kääntyy uudelleen alaspäin, Suomi menee pienellä viiveellä perässä.”
Onko muu maailma nyt jo ehtinyt alamäkeen?
”Monet ennakoivat viisarit osoittavat, että teollisuusmaissa on tapahtunut käänne alaspäin. Kasvu on hidastumassa esimerkiksi USA:ssa, Englannissa ja Japanissa.
Kehittyvistä talouksista Kiinan tahti on hidastumassa.
Tässä vaiheessa on hyvin vaikea arvioida, onko kysymys normaalista suhdanneluonteisesta heikkenemisestä tai huomattavasti syvemmästä käänteestä.
Kuluva vuosi jää joka tapauksessa kasvun huippuvuodeksi maailmantaloudessa. Ensi vuodesta tulee hitaamman ja vuodesta 2012 vielä hitaamman kasvun vuosi. Yhdysvaltain uuden notkahduksen riski on kasvanut merkittävästi viime kuukausina.”
Pitkin kesää on kinasteltu siitä, onko Suomen viimeaikaisesta talouskehityksestä puhuttu liian myönteiseen sävyyn. Onko sinun mielestäsi keskustelu ollut liian optimistista?
”Ei sikäli, että pidemmän aikavälin riskit ja rakenteelliset heikkoudet on kyllä koko ajan tunnustettu. Mutta nyt on ehkä enemmän keskitytty suhdanneluonteisiin tekijöihin, kuten yritysten viimeaikaisiin hyviin tuloksiin, kohenevaan kannattavuuteen ja paraneviin työllisyysnäkymiin.
Toki toivoisi, että talouskasvu olisi kansainvälisesti kestävällä pohjalla, jolloin meilläkin voisi hengittää vapaammin. Toistaiseksi näin ei valitettavasti voi päätellä olevan.”
Kuluttajabarometri kertoo, että suomalaiset uskovat oman taloutensa näkymien olevan varsin hyvät.Barometrikyselyn mukaan myös kuluttajien luottamus Suomen taloustilanteen paranemiseen on vahva. Onko kuluttajilta jäänyt jotain huomaamatta?
”Ei välttämättä. Kuluttajien luottamus on aika paljon vaihdellut. Nyt se on ennätyskorkealla tasolla. Se on hyvä uutinen. Kuluttajien luottamus etenkin omaan talouteensa on tärkeää, koska silloin he uskaltavat kuluttaa.
Kyselyihin saatetaan kuitenkin vastata hiukan eri tavalla kuin käytännössä omalla lompakolla toimitaan.
Lisäksi kuluttajien luottamus heiluu hyvin herkästi myös kansainvälisesti. Jos USA:ssa luottamus horjuu, tunnelmat välittyvät nopeasti meille asti.”
Tuntuu siltä, että viime kuukausina kotimaisissa talousennusteissa on ollut tavallista suurempia eroja. Mistä se voisi johtua?
”Ennusteiden hajonta on tosiaan ollut poikkeuksellisen suurta. Se kertoo epävarmuudesta. Talouden kehityksessä on isoja kysymysmerkkejä, kuten se, miten valtioiden velkaongelmat ja valtiontalouksien tasapainottaminen hoidetaan.
Esimerkiksi tulossa on uusia veroratkaisuja – se on tiedetty, mutta ratkaisujen tarkempaa sisältöä ei.
Siksi monenlaiset tulkinnat tasapainotustoimien vaikutuksista ja talouden tulevasta kehityksestä ovat mahdollisia.”
Vientiteollisuus on joka tapauksessa saanut lisää tilauksia. Eikö niitä ole tullut tarpeeksi?
”Tilauskantojen prosentuaalinen kasvu näyttää komealta, jos vertailukohtana on vuodentakainen pohja. Pidemmän aikavälin vertailussa näkymä on erilainen.
Hyvään suuntaan tilauskannat joka tapauksessa ovat menossa. Se kertoo, että suomalaisten yritysten kilpailukyky on paranemassa ja että maailmalla on edelleen kysyntää.
Monille suomalaisille yrityksille tärkeintä on, miten kehittyvillä talouksilla menee. Niissäkin kasvu on heikkenemässä, mutta ei yhtä rajusti kuin teollisuusmaissa.
Esimerkiksi Kiinan kasvun on ennustettu hidastuvan 8 prosenttiin. Sehän on edelleen hyvä kasvuvauhti, vaikka tuntuu vaatimattomalta, kun kasvu on pitkään ollut yli 10 prosenttia.”
Mainitsit talouskehityksen epävarmuustekijänä muun muassa sen, ettei vielä tiedetä, millä keinoin valtiontalouksia ryhdytään tasapainottamaan. Mitä riskejä siinä on? Tulisiko esimerkiksi veronkiristyksistä pidättäytyä vielä?
”Ainakin tulisi edetä hyvin maltillisesti – on suuri virhe ruveta liian aikaisin kiristämään taloutta.
On myös tutkimustietoa siitä, että jos kiristyksiä tarvitaan, kannattaisi ennemmin leikata menoja kuin korottaa veroja. Menoleikkauksilla on talouteen tilapäisiä, veronkorotuksilla pidempikestoisia vaikutuksia. Jos tehdään pelkästään veronkorotuksia, vaikutukset ovat huonoja taloudelle. Pelkät verojen korotukset saattavat johtaa verotulojen laskuun.
Suomessa päättäjien suunnitelmissa on tehdä molempia.”
Monelle kuluttajalle asuntojen hinnat ovat yksi tärkeimmistä arkitalouden kuumemittareista. Ovatko asuntohinnat meillä nousseet riskitasolle?
”Asuntojen hintojen perustekijät, kuten korkotaso, käytettävissä olevien tulojen kehitys, muuttoliike ja rakennuskustannukset, selittävät osan noususta.
Hinnat ovat kuitenkin nousseet niihin nähden liikaa ja enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Jossain vaiheessa tulee vastaan raja, miten suuria lainoja asunnonostajien on ylipäätään mielekästä ottaa.
Korot ovat nyt niin matalat, että missään tapauksessa lainalaskelmia ei pidä tehdä nykytason mukaan. Vaikka korkojen nousupaineet ovat lähivuosina hyvin lieviä, pitkän laina-ajan kuluessa korko muuttuu moneen kertaan.”
Mikä olisi ”turvallinen” korkotaso, jonka mukaan lainalaskelma kannattaisi tehdä?
”Lainan hoidosta tulisi selvitä 5 prosentin kokonaiskorolla. Kun tämänhetkiset lainanhoitokulut ovat pienemmät, erotus kannattaa panna säästöön.”
Jos korot nousevat, miten pian ne alkavat hillitä asuntohintojen nousua?
”Markkinakorkojen nousu nykyisestä yhden prosentin tuntumasta kahteen prosenttiin ei välttämättä vielä näy. Jos korot nousisivat kolmeen tai neljään prosenttiin, nousu alkaisi jo vaikuttaa, koska se tuntuisi reilusti myös asuntolainojen kuukausilyhennyksissä.”
Ulla Simola