(sijoitukset) Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, luvassa on eläkesäästäjälle uusia vapauksia sijoituskohteiden ja palveluntuottajan valintaan, mutta myös uusia rajoituksia säästöjen nostamiseen.
Verotuettuun eläkesäästämiseen tulee lisää vaihtoehtoja nykyisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen rinnalle, jos hallituksen esitykset sidotusta pitkäaikaissäästämisestä hyväksytään eduskunnassa.
Hallituksen tavoitteena on, että tähän asti vain vakuutuksille annettu verotuki tarjottaisiin jatkossa myös niille, jotka säästävät eläkevuosiaan varten suoraan sijoitusrahastoihin tai esimerkiksi pörssiosakkeisiin taikka pankkitalletuksiin. (Järjestelmän ulkopuolelle jäisivät sijoitukset kiinteistöihin, asuntoihin ja listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin.)
Tällaista eläkesäästämistä varten säästäjät avaisivat ps-tilin, jonka avulla pankki, rahastoyhtiö tai muu sijoituspalveluyritys hallinnoisi säästäjän sijoituksia. Säästäjä tekisi palveluntuottajan kanssa tietyksi ajaksi sopimuksen siitä, miten tilille säästetään, millä tavalla varat sijoitetaan ja miten sijoitukset aikanaan realisoidaan.
Verotuki olisi yhtä suuri kuin nykyisissä eläkevakuutuksissa. Verotuksessa saa vähentää eläkevuosia varten tehtyjä vuotuisia sijoituksia enintään 5 000 euron verran.
Sijoitukset (kuten nyt eläkevakuutusmaksut), vähennetään pääomatuloista. Jos pääomatuloja ei ole, tehdään erityinen alijäämähyvitys ansiotuloista menevästä verosta. Verohyöty on molemmilla tavoilla pääomatuloveroprosentin suuruinen eli tällä hetkellä 28 prosenttia sijoituksesta. Jos sijoitettu summa on 5 000 euroa, verohyöty on 1 400 euroa.
Lakiasiain johtaja Vesa Korpela Veronmaksajain Keskusliitosta muistuttaa, että eläkesäästöille saatu verotuki on lykättyä veronmaksua. Kun säästöt eläkevakuutuksesta tai ps-tililtä nostaa, joutuu maksamaan pääomatuloveron koko summasta: sekä säästösummasta että sille saadusta tuotosta. Tavallisissa sijoituksissa vero menee ainoastaan tuotosta.
Pääomatulovero on nyt 28 prosenttia. Kukaan ei tiedä, minkäsuuruista pääomatuloveroa tulevaisuudessa peritään. Verotuksen kireys suhteessa säästövaiheessa saatuun verotukeen vaikuttaa siihen, minkälaisen hyödyn säästäjä lopulta verotuesta saa.
Lopputulos riippuu olennaisesti myös siitä, miten hyvän tuoton pystyy hankkimaan lykätylle veron osuudelle, joka siis voi olla enintään 1 400 euroa vuodessa.
Säästöt käyttöönpitkän ajan kuluessa
Hallituksen suunnitelmien mukaan eläkesäästöjä saisi ruveta nostamaan vasta, kun on jäänyt vanhuuseläkkeelle. Tällä hetkellä tavalliselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan 63-vuotiaana.
Nostot olisi ajoitettava vähintään kymmenen vuoden jaksolle. Töissä jatkamiseen kannustettaisiin siten, että esimerkiksi vasta 64-vuotiaana eläkkeelle jäävä saisi nostaa säästönsä kahdeksassa vuodessa ja 65-vuotiaana jäävä kuudessa vuodessa.
Jos säästäjä kuolee, verotuetusti säästetyt eläkesäästövarat ovat kuolinpesälle veronalaista pääomatuloa. Kun ne siirtyvät perillisille, niistä maksetaan perintövero.
Myös eläkevakuutuksiin liittyvästä kuolemanvaravakuutuksesta maksettavasta kertakorvauksesta tulee normaalin perinnön tapaan verotettavaa. Toisaalta kuolemanvaravakuutuksen maksuista tulee vähennyskelpoisia.
Eläkesäästäjän kuluttajansuojaa on hallituksen esityksessä suunniteltu parannettavan monin tavoin. Säästäjälle tulee esimerkiksi mahdollisuus siirtää säästönsä toisen palveluntuottajan hoitoon.
Vanhoille vakuutuksille seitsemän vuoden siirtymä
Vanhoille eläkevakuutuksille on tulossa seitsemän vuoden siirtymäaika. Niiden maksuja voidaan vähentää vanhaa eläkeikää koskevin ehdoin vuoden 2016 loppuun.
Vanhan vakuutuksen voi vaihtaa yhtiöstä toiseen vain, jos asiasta pääsee sopimukseen vakuutusyhtiön kanssa.
Ulla Simola
Lue myös: Eläkesäästämiseen halutaan tarjota helppoja tapoja