Pääanalyytikko Katja Keitaanniemi ei epäröi, kun häneltä kysyy, vieläkö Helsingin pörssin metsäteollisuusyhtiöistä on sijoitukseksi suomalaisen osakesäästäjän salkkuun.
Syksy taisi alkaa tavallistakin vauhdikkaampana Swedbankin pääanalyytikolle Katja Keitaanniemelle.
Sekä spekulaatioita että suunnitelmia eurooppalaisen metsäteollisuuden yritysjärjestelyistä on keikkunut uutisissa.
|
Katja Keitaanniemestä metsäteollisuuden viimeaikaiset yrityskauppakaavailut ovat olleet hyviä uutisia. ”Alalla tarvitaan nyt lisää yritysjärjestelyjä.”
Kuva: Patrik Lindström
|
Niiden vuoksi analyysiraportteja on välillä jouduttu rukkaamaan uusiksi kovalla kiireellä. Tiedotusvälineet ovat myös ahkerasti kyselleet kommentteja vuosien mittaan moneen kertaan palkitulta ja tunnustetulta metsäanalyytikolta.
Katja Keitaanniemi vaikuttaa innostuneelta siitä, että alalla tapahtuu. Esimerkiksi tämän haastattelun aikaan lokakuussa UPM-Kymmene neuvotteli Myllykosken ostamisesta. ”Tällaisia ratkaisuja alalla pitääkin tehdä. Näitä tarvitaan lisää”, hän sanoo yritysostoista.
Hänen mukaansa alalla on jo tapahtunut sijoittajan näkökulmasta paljon parannuksia.
”Euroopassa paperin ylituotanto oli viime vuoden lopussa kuusi miljoonaa tonnia. Tämän vuoden lopulla sen arvioidaan olevan enää reilu kolme miljoonaa tonnia. Tehtaita on suljettu ja toisaalta markkinat ovat piristyneet”, hän kertoo.
Yksityissijoittaja – ainakin pitkällä aikajänteellä toimiva osakesäästäjä – katselee Helsingin pörssin metsäteollisuusjättejä synkemmissä tunnelmissa. Tuorein taloustaantuma runteli tietysti metsäyhtiöidenkin kursseja, mutta myös 5-10 vuoden kurssikehitys on ollut paljolti masentavaa. Vieläkö metsäteollisuudesta ylipäätään on kansanosakkeeksi, jota harkita säästäjän salkkuun?
”Kyllä!”, Katja Keitaanniemi vastaa heti.
”Ala on nyt käännekohdassa, josta osakkeiden arvostus saattaa nousta uudelle tasolle”, hän sanoo.
Se vaatii kuitenkin vielä töitä – muun muassa juuri uusia, mittavia yritysjärjestelyjä.
Yrityskauppojen oikea hinnoittelu vain on nyt hankalaa, kun ylituotantoa vastaan taistelevat yhtiöt joutuvat kaupoissa ostamaan tehtaita lakkautettaviksi. Mikä silloin on investoinniltaan satojen miljoonien eurojen paperikoneen arvo?
Katja Keitaanniemi huomauttaa, että jos yhtiöt onnistuvat kauppojen avulla parantamaan hinnoitteluvoimaansa, kaupat maksavat itsensä nopeasti takaisin: ”Esimerkiksi kymmenen prosentin hinnannousu aikakauslehtipaperin hinnassa merkitsisi UPM-Kymmenelle jopa 270 miljoonaa euron lisätuloa vuodessa.”
Summa vastaa lähes viittä prosenttia yhtiön paperiliiketoiminnan liikevaihdosta viime vuonna.
Kyllä – paperin kysyntä kasvaa yhä
Vastoin yleistä luuloa paperin kysyntä ei ole katoamassa. ”Globaalisti kysyntä on edelleen kasvussa. Eri puolilla maailmaa ollaan vain paperin kulutuksessa kehityskaaren eri kohdissa.”
”Paperin hinnatkin ovat taas kääntyneet nousuun.”
Viime ajat on puhuttu sanomalehtipaperin alennusmyynnistä. Tulevaisuus onkin hienompien painopapereiden sekä pakkausmateriaalien. Kulutus kasvaa, ja samalla pakkausten tarve.
Pakkauksiin kehitellään uusia, älykkäitä ominaisuuksia.
”Ruokapakkaus voi antaa tietoa ruoan tuoreudesta ja lääkepakkaus ilmoittaa, että on lääkkeen ottamisen aika. Tai pakkauksessa olisi ominaisuus, jonka avulla voisi hakea tietoa internetistä... Kuluttajanakin todella odotan näitä älyominaisuuksia”, Katja Keitaanniemi sanoo.
Kuitupohjaisten pakkausten huikeimmat menestysmahdollisuudet hän kuitenkin näkee siinä, että ne sopivat erinomaisesti nykyiseen ympäristötrendiin korvaamaan muovipakkaamista.
Raaka-aine on uusiutuvaa ja tuotteista saa turvallisia, kierrätettäviä ja hajoavia tai energiana hyödynnettäviä. ”Nämä ovat aivan loistavia elementtejä vihreiden brändien luomiseen”, Katja Keitaanniemi sanoo ja hämmästelee, ettei teollisuus ole jo pannut mainostoimistoja töihin ja ryhtynyt levittämään sanomaa kuluttajille.
”Vihreä viesti” auttaisi alan maineen päivittämisessä. ”Varsinkin Keski-Euroopassa moni pitää paperiteollisuutta yhä savuisena perusteollisuutena.”
Mutta entä metsäteollisuuden ”eksoottisemmat” tuotteet, joista jo vanhoja esimerkkejä ovat ksylitoli ja kolesterolin alentamiseen käytettävä kasvisteroli? Onko luvassa vastaavia uusia keksintöjä?
”Tutkimusta uusien keksintöjen synnyttämiseksi tarvitaan, mutta tämäntyyppisten tuotteiden merkitys tuskin meidän aikanamme nousee lähellekään massiivisen paperi- ja sellutuotannon merkitystä.”
”Esimerkiksi älytarrabisnes on metsäteollisuudelle hyvin pientä. Biodieseltuotantokaan ei vielä pitkään aikaan pärjää ilman yhteiskunnan tukea. Siinä on myös riskinä, että tehdään polttoainetta puusta, joka sopisi jalostetumpien tuotteiden raaka-aineeksi.”
Metsäteollisuutta on kritisoitu siitä, että se ei ole panostanut tuotekehitykseen tarpeeksi ja että kehitystyöhön on lähdetty myöhässä. Onko näin?
”Jälkiviisaasti niin voi aina sanoa”, Katja Keitaanniemi tuumii. ”Kun Venäjältä saatiin halpaa puuta, keskityttiin takomaan voittoja.”
”Kehitystyössä olisi pitänyt olla rohkeampi, etsiä erilaisia näkökulmia ja ottaa mukaan ihmisiä myös paperiteollisuuden ulkopuolelta. Mutta nyt tähän suuntaan on jo mentykin.”
Teollisuuden toimintaympäristö on muuttunut nopeasti.
”Vielä kymmenkunta vuotta sitten metsäteollisuudessa esimerkiksi pidettiin energiaa tärkeänä lähinnä siksi, että sitä tarvitaan paperin valmistamisessa”, Katja Keitaanniemi kertoo.
Nyt energiasta on tullut metsäyhtiölle erittäin arvokas omaisuuserä ja bisnesmahdollisuus, jossa ei näperrellä pelkillä biopolttoaineilla. Siihen on tarttunut etenkin UPM-Kymmene, joka on muita voimallisemmin mukana sekä vesi- että ydinvoimatuotannossa. ”UPM:stä tullee sähkön nettomyyjä jo Olkiluoto 3:n valmistuttua, ja yhtiö on mukana myös Olkiluoto 4:ssä.”
Kolme firmaa, kolme strategiaa
Kaikki pörssin metsäyhtiöt tuottavat paperia, mutta yhtiöissä ja niiden strategioissa on eroja. Katja Keitaanniemi luettelee esimerkkejä yhtiöiden ominaispiirteistä:
UPM:llä on moderni konekanta ja erittäin tuottoisa energian- ja selluntuotanto. Yhtiöllä on myös miljoonan hehtaarin metsäomaisuus – arvokasta raaka-ainetta niin tehtaille kuin energiankin tuotantoon.
Stora Enson vahvuuksia ovat pakkauskartongit sekä Latinalaiseen Amerikkaan suunnitellut uudet sellutehdasinvestoinnit, joista tehdään päätöksiä ehkä vielä tämän vuoden aikana.
M-real on onnistunut nousemaan kriisiyhtiön asemasta, sen tase on korjaantunut ja myös tulosta alkaa syntyä. Se on valinnut strategiakseen ensikuitukartongin (ensikuitu = ilman kierrätyskuitua valmistettu), ja valinta näyttää onnistuneelta. Ensikuitupakkauksia käytetään etenkin elintarvikkeissa.
”Kun paperin hinta heittelee, pakkauskartongin, sellun ja energian myynnillä vaikutusta pystytään tasaamaan.”
Suomalaisyhtiöt osaavat plantaasit
Katja Keitaanniemi uskoo, että suomalaisfirmoilla on tulevaisuudessakin hyvät eväät pärjätä kilpailussa muiden metsäyhtiöiden kanssa.
”Esimerkiksi suomalaisten sellubisnes Latinalaisessa Amerikassa on hyvin kustannustehokasta. Stora Enso ja UPM osaavat jo homman ja hallitsevat plantaasikasvatuksen ja logistiikan. Kylmiltään ei mikään yhtiö pysty niitä siellä ohittamaan – eikä uusille toimijoille ole loputtomasti tilaakaan.”
Suomalaisille voi avautua uusia mahdollisuuksia myös Kiinassa, joka on tekemässä päätöksiä saastuttavan olkisellutuotannon ajamisesta vähitellen alas. ”Kiinassa suljetaan yli neljä miljoonaa tonnia vanhaa ja saastuttavaa sellu- ja paperikapasiteettia. Silloin kemiallisen sellun menekki mitä todennäköisimmin kasvaa. Se olisi hyvä uutinen Stora Ensolle ja UPM:lle.”
Menestymisen mahdollisuuksia siis on, mutta miten se näkyy yhtiöiden osakekursseissa?
”Ala ei ole onnistunut tuotteidensa hinnoittelussa, ja se näkyy kurssikäyrissä, samoin tehtaiden sulkemiset. Osakkeiden arvostustaso on historiallisessa vertailussa matala. Nyt ollaan kuitenkin käännekohdassa”, Katja Keitaanniemi arvioi.
Hänen mukaansa ilmassa on viriävää optimismia, ja sijoittajat maailmalla ovat taas kiinnostuneet ostamaan metsäosakkeita.
”Mutta alalla on myös konkurssin partaalla heiluvia yrityksiä.”
Paljon riippuu siitä, miten alan rakennejärjestelyt pitkällä aikavälillä onnistuvat. Toisaalta esimerkiksi yrityskaupat voivat vaikuttaa kurssikehitykseen hyvinkin nopeasti ja voimakkaasti. Kurssimuutos ja sen pysyvyys riippuvat muun muassa siitä, arvioidaanko kauppa markkinoilla edulliseksi vai kalliiksi ja paljonko kapasiteettia kaupan jälkeen aiotaan sulkea.
Suurin osa isoimpien metsäyhtiöidemme omistuksesta on ulkomailla. Ulkomaalaiset omistavat 67 prosenttia Stora Ensosta, 56 prosenttia UPM:stä ja 19 prosenttia M-realista. Onko sijoitus Helsingin pörssin metsäyhtiöihin vielä kotimainen sijoitus?
”Suuryritykset toimivat nykyään aina kansainvälisesti, mutta isoilla metsäyhtiöillämme on edelleen paljon tuotantoa Suomessa.”
”Yhtiöt ovat kansainvälisesti omistettuja, joten jos voittoa tulee, osa siitä menee osinkoina ulkomaille. On kuitenkin myös suomalaisen piensijoittajan etu, että kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneita yhtiöistä.”
Kuka?
Nimi: Katja Keitaanniemi
Tehtävä: Pääanalyytikko Swedbankissa. Vetää Swedbankissa myös pohjoismaista paperi- ja selluteollisuutta seuraavaa tiimiä.
Swedbank on Ruotsin suurin pankki, joka toimii useissa maissa ja jolla on yhteensä noin 10 miljoonaa yksityisasiakasta. Suomessa se palvelee toistaiseksi vain yhteisö- ja yritysasiakkaita.
Opiskelit paperi- ja sellutekniikkaa ja jatkoit aina tekniikan lisensiaatiksi asti. Mikä veti metsään?
”Kouluaikana ajattelin huilistiksi ryhtymistä, mutta toisaalta matikka, fysiikka ja kemia kiinnostivat. Vaihtoehdot olivat siis Teknillinen korkeakoulu tai Sibelius-Akatemia. TKK voitti, koska ajattelin, että insinöörinä on helpompi tienata leipänsä kuin muusikkona.”
”Ajattelin myös, että jos metsäteollisuus joskus kuolee Suomesta, täältä häviää kaikki muukin…”
Milloin siirryit perinteisistä insinöörin töistä rahoitusalalle?
”Evli haki paperipuolen analyytikkoa vuoden 2000 alussa, ja sain paikan. Sen jälkeen työpaikka on ehtinyt vaihtua Nordeaan, Conventum-Pohjolaan, EQ:hun ja tämän vuoden alussa Swedbankiin. Vuodesta 2002 lähtien olen kuitenkin vaihtanut firmasta toiseen aina yrityskaupan yhteydessä ja saman osakevälitystiimin kanssa. Tiimissä on nyt 14 henkeä.”
Miten porukka pysyy noin hyvin kasassa firman vaihdoksesta toiseen tuulisella rahoitusalalla?
”Kova duunihan näissä vaihdoksissa aina on, mutta kai meillä on niin hauskaa yhdessä!”
Ulla Simola