Loppuvuosi on yleensä tavallista vilkkaampaa eläkesäästämisen aikaa, kun ihmiset havahtuvat hyödyntämään mahdollisuutensa kuluvan vuoden verovähennyksiin. Mutta miten toimia nyt, kun pääomatulovero nousee ensi vuonna?
Vajaan kahden vuoden ajan suomalaisilla on ollut kaksi mahdollisuutta verotuettuun eläkesäästämiseen, kun perinteisen eläkevakuutuksen rinnalle tuli ps-tili.
Uusien eläkevakuutusten ja ps-tilin verotus, eläkeikäraja ja säästöjen nostorajoitukset ovat samat, mutta ps-säästäjällä on käytössään paljon enemmän sijoitusvaihtoehtoja kuin vakuutussäästäjällä.
Ps-säästäjä voi sijoittaa eläkesäästöjään yhtä hyvin talletuksiin, joukkolainoihin, rahastoihin kuin suoriin osakesijoituksiinkin, jos hänen valitsemallaan ps-palveluntuottajalla on nämä tuotteet valikoimissaan.
Ps-säästäjä saa vähentää ps-tilille maksamansa maksut verotuksessaan aina 5 000 euroon saakka vuodessa. Vähennys tehdään pääomatuloista tai maksettavista veroista pääomatuloprosentin suuruisena. Kun pääomatulovero on 28 %, vähennyksestä saatava verohyöty on 28 % maksuista. Jos siis maksaa ps-tilille esimerkiksi 1 000 euroa, verot vähenevät 280 euroa.
Hallituksen esityksen mukaan ensi vuonna pääomatulovero on nousemassa 30 prosenttiin. Ensi vuonna siis myös ps-maksuista saisi tämänvuotista suuremman verovähennyksen.
Eläkesäästäjän ps-tili
■ Pitkäaikaissäästämistä, jota tuetaan verovähennyksellä.
■ Verovähennyksen vastapainona ovat säästöjen nostamista koskevat ehdot. Säästöjä ei esimerkiksi saa nostaa kerralla.
■ Säästöjen nostoaika on sidottu työeläkejärjestelmän vanhuuseläkeikärajaan. Jos eläkeikäraja nousee, myös ps-säästöjen nostoikäraja nousee vastaavasti.
■ Kun säästöt aikanaan nostaa, joutuu maksamaan pääomatuloveron sekä ps-tilille säästetystä summasta että sille kertyneestä tuotosta. Kukaan ei tiedä, miten verotus vuosien kuluessa muuttuu.
|
Jos vuodessa maksaa ps-tilille verotuetun enimmäissumman 5 000 euroa, vähennys on tänä vuonna 1 400 euroa ja ensi vuonna 1 500 euroa eli satasen suurempi. Jos ps-tilille sijoittaa 100 euroa kuussa eli 1 200 euroa vuodessa, tänä vuonna vähennys on 336 euroa ja ensi vuonna 360 euroa eli 24 euroa suurempi.
Jos toisaalta jättää tänä vuonna maksut väliin suurempaa vähennysprosenttia odotellessa, menettää tietysti vähennyksen kokonaan tältä vuodelta.
Edullisuuden spekulointi on hankalaa, koska lopullisesti verovähennyksestä saatava etu ratkeaa vasta, kun säästöjä eläkevuosina nostetaan. Etu supistuu, jos veroprosentti on vähennyksiä tehdessä pienempi kuin säästöjä nostaessa. Jos eläkeaikaan kuitenkin on vuosia tai kymmeniä vuosia, kukaan ei tiedä, mikä veroprosentiksi aikanaan tulee.
Kurssilasku ei huumaa varovaisia
Yleensä eläkesäästäminen vilkastuu loppuvuodesta, kun säästäjät kiirehtivät hyödyntämään verovähennysmahdollisuuksiaan ennen vuodenvaihdetta.
”Viime vuonna marras-joulukuu oli hyvin vilkasta normaalitahtiin verrattuna”, johtaja Risto Kuoppamäki Nordeasta kertoo.
”Meillä ps-tilien myynti kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä yli 50 prosenttia kolmannesta neljänneksestä”, varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen Sampo Pankista laskee.
Vuoden lopussa aktivoituvista säästäjistä on tavallista suurempi osa isoja kertasijoituksia tekeviä, mutta tyypillinen ps-säästäjä säästää ps-tilille suunnilleen satasen kuussa. Pääomatuloveron kiristyksen vaikutus jää heillä pieneksi, ja siksi pankeissa ei myöskään uskota, että veromuutos juuri vaikuttaisi ps-säästämiseen.
Sitä paitsi osakkeisiin sijoittavat ps-säästäjät saattavat nähdä viimeaikaisessa kurssilaskussa mahdollisuuden. Jos edessä on pitkä säästöaika ja jos uskoo osakemarkkinoiden uuteen nousuun, kannattaa miettiä, milloin ps-tilille voisi saada ostettua osakkeita edullisesti.
Tosin Kimmo Laaksonen arvelee, että kriisit ja osakemarkkinoiden hurja heilunta ovat saaneet säästäjät varovaisiksi. ”Aika suuri osa ps-säästöistä pannaan varmaan nyt joksikin aikaa tilille odottelemaan. Paljon riippuu siitä, mitä lähiviikkoina tapahtuu – alkavatko näkymät muuttua yhtään valoisammiksi.”
Tähän mennessä Sampo Pankin ps-säästäjät ovat sijoittaneet ps-varoistaan 63 prosenttia rahastoihin ja 25 prosenttia suoriin osakesijoituksiin. Noin 12 prosenttia varoista on parkkeerattu ps-tilille odottamaan sopivaa sijoituskohdetta.
Myös Nordeassa ja OP-Pohjolassa rahastot ovat suosituimpia ps-sijoituskohteita.
”Joukossa on aktiivisia sijoittajia, mutta huomattava osa ps-säästäjistä valitsee sijoituskohteekseen yhdistelmärahaston. Silloin heidän ei itse tarvitse tehdä sijoituksiinsa muutoksia markkinatilanteen muuttuessa”, Risto Kuoppamäki sanoo.
”Valtaosa ps-säästäjistä on riskiä vältteleviä ja maltillisia sijoittajia, ja keskiverto ps-säästäjä valitsee kohteekseen yhdistelmärahaston”, pankinjohtaja Timo Liukkonen OP-Pohjolasta kertoo.
Kilpailu karsinut kustannuksia
Sampo Pankki on erittäin aktiivisesti markkinoinut ps-tilejä, ja ainakin vielä kevätpuolella yli puolet koko maan ps-tileistä oli siellä.
OP-Pohjola ja Nordea tarjoavat asiakkailleen molempia vaihtoehtoja. OP-Pohjolassa on tänä vuonna myyty hieman enemmän eläkevakuutuksia kuin ps-tilejä, Nordeassa puolestaan ps-tilejä menee nykyään enemmän kuin vakuutuksia.
Kaikkiaan ps-tilejä on kuitenkin avattu vasta viitisentoistatuhatta. Risto Kuoppamäki tuumii, että innostuksen laimeuteen on monta syytä.
Yksi niistä lienee, että ps-säästöjen käyttö on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään. Ps-tilistä puuttuu alemman ikärajan houkutin, joka vanhoilla eläkevakuutuksilla oli. Tuota houkutinta ei siis enää ole uusilla eläkevakuutuksilla, ja vakuutustenkin myynti on vähentynyt murto-osaan huippuvuosista.
Toinen merkittävä tekijä on epävarmuus. Säästäjän pitäisi sitoutua jopa kymmeniksi vuosiksi, mutta ilmassa on jatkuvasti epävarmuutta niin vanhuuseläkeiästä kuin verotuksestakin.
Risto Kuoppamäki arvelee senkin voineen vaikuttaa, että julkinen keskustelu eläkesäästämisestä on usein ollut keskustelua säästämisen kustannuksista. ”Hinnoista on voinut syntyä vääriä käsityksiä”, hän sanoo ja lisää, että kilpailu on toiminut, kuten tarkoitus oli: moni palveluntuottaja on esimerkiksi luopunut ps-tilistä peritystä erillisestä hoitokulusta.
Ulla Simola
Kuva: Istockphoto.com