(sijoitukset) Riskitöntä korkotuottoa tavoittelevalle ei tässä taloustilanteessa jää paljon käteen, Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius toteaa. Hän myös arvelee, että osingoista voi tulla houkutin osakesijoituksiin tänä vuonna.
Tilastot kertovat työttömyyden pahentuneen ja työttömyysasteen nousseen jo lähelle kymmentä prosenttia alkuvuodesta. Oliko se odotettua?
”Tähän asti työttömyysaste on noussut aika hitaasti siihen nähden, miten rajusti tuotanto on vähentynyt. Yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa muun muassa lomautuksin. Siksi työttömyystilastot ovat antaneet hiukan liian positiivisen kuvan tilanteesta.
Kuvaa vääristää sekin, että väkeä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. Viime vuonna Suomessa oli 66 000 työtöntä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisiä oli kuitenkin 87 000 edellisvuotista vähemmän.”
Vilkkuuko taloustaivaalla lainkaan valopilkkuja?
”Talous kasvoi viime vuoden kolmannella neljänneksellä, ja tuotannossa on nähtävissä käänne parempaan. Esimerkiksi kemianteollisuudessa on ollut aika hyvää nousua. Vielä ei olla samalla tasolla kuin ennen kriisiä, mutta yli puolivälissä matkaa kuitenkin.
Myös metsäteollisuudessa laskun pohja saattaa olla jo takana. Joillakin teknologia-alan sektoreilla on näkynyt kasvua, perusmetalliteollisuudessa jo viime vuoden alkupuolella. Sähköteknisessä teollisuudessa oli vahva joulukuu.
Kysyntä ei kuitenkaan ole vahvistunut niin paljon, että se alkaisi nopeasti näkyä työllisyydessä. Kapasiteetin käyttöaste ei vielä ole läheskään taantumaa edeltävällä tasolla, joten monissa yrityksissä voidaan lisätä henkilökunnan työtunteja ennen kuin tarvitaan uutta väkeä.
Investoinnit jäävät todennäköisesti vähiin tänä vuonna teollisuudessa. Pk-yrityksissä lainansaantikin voi olla tavallista vaikeampaa, jos viime vuodelta on näyttää huonoja tuloksia. En usko kaikkien finanssikriisin vaikutustenkaan vielä täysin hävinneen.”
Tämä kaikki hidastaa talouden kasvuun pääsemistä?
”Kyllä, ja uusi talouskehitystä varjostava pilvi on epävarmuus Euroopan kasvunäkymistä, kun useat maat ilmeisesti joutuvat tasapainottamaan valtiontalouttaan (karsimaan menojaan ja/tai kiristämään verotustaan) odotettua aiemmin.
Silloin kotimainen kysyntä euroalueella ei vahvistu. Se vaikuttaa kasvuun koko euroalueella – myös Suomessa, joka on viennistä hyvin riippuvainen ja jonka keskeisimmät vientimarkkinat ovat EU-alueella.”
Miltä tällainen tilanne näyttää säästäjän ja sijoittajan näkökulmasta?
”Riskittömät tuotot jäävät hyvin pieniksi.
Jos talouskasvu on aneemista eikä inflaatio nopeudu ongelmaksi asti, ne todennäköisesti myös pysyvät varsin pieninä pidemmän aikaa. En usko, että korkotaso kummoisesti nousee. Esimerkiksi rahamarkkinasijoituksista saa hyvin pientä tuottoa. Pitkistä obligaatioistakaan ei – hitaasta inflaatiosta huolimatta – kovin paljon reaalituottoa irtoa.”
Viime aikoina vuoden talletuskorkotarjoukset ovat pyörineet puolentoista prosentin kieppeillä, mutta toisaalta inflaatiokin on ollut alle nollan (eli kuluttajahinnat keskimäärin ovat laskeneet).
Koroilla on siis pystynyt verojen jälkeenkin säilyttämään säästöjen arvon, mutta tuotto jää näilläkin lukemilla mikroskooppiseksi. Ja eikö inflaation ole ennustettu taas nopeutuvan?
”Ennemminkin normalisoituvan. Me (Handelsbankenin talousennusteessa) uskomme, että tänä vuonna inflaatio pysyy noin 1 prosentissa. Ensi vuonna inflaatio olisi hiukan alle 2 prosenttia.”
Milloin korot nousevat?
”Arvioimme, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan aikaisintaan aivan loppuvuodesta, euroalueen synkentyneiden kasvunäkymien vuoksi ei ehkä vielä silloinkaan. Rahamarkkinakorot siis pysyvät matalina.”
Osakesijoittajat sentään saavat tänä keväänä mukavasti osinkoja.
”Viime vuosi ja etenkin vuosi 2008 oli poikkeuksellinen: silloin riskipitoisista joukkolainoista saattoi saada paremman tuoton kuin osakkeista osinkoina. Nyt tilanne näyttäisi olevan toisinpäin: riskilainojen korkoerot suhteessa vastaavanpituisiin riskittömiin lainoihin ovat pienentyneet ja osinkotuotot puolestaan kohtuullisen hyviä.
Jos lisäksi syntyy odotuksia osinkoverotuksen muuttumisesta, yritysten aiemmilta vuosilta kertyneitä voittovaroja saatetaan jakaa omistajille odotettua enemmänkin. Tämä saattaa tänä vuonna houkutella osakesijoituksiin.”
Osakekurssit Suomessa putosivat vuoden 2007 huipusta keskimäärin suurin piirtein 65 prosenttia. Nyt ollaan suunnilleen puolimatkassa kohti vanhaa huippua. Miltä vauhti vaikuttaa?
”Onko menossa laskevien osakemarkkinoiden ralli vai uuden nousun alku – sitähän nyt taas pohditaan.
Kurssiromahdus oli hurja, ja osakkeisiin varmasti hinnoiteltiin aikamoisia kauhuskenaarioita, kun ei tiedetty, minkälainen lama oli tulossa. Myöskään globaalin elvytyksen tehoa ei osattu etukäteen arvioida.
Nyt jo tiedetään, että talouskasvun elpyminen ympäri maailman on ollut odotettua vahvempaa ja nopeampaa. Toisaalta on syntynyt uusi huoli siitä, onko tämä kehitys kestävää ja miten kauan voidaan pitää julkisen talouden alijäämiä näin suurina ilman että aiheutuu kestämättömiä velkaongelmia.
Elvytyksellä joka tapauksessa saatiin kysyntä liikkeelle. Keskeistä on ollut myös Kaakkois-Aasian alueen välttyminen varsinaiselta finanssikriisiltä. Siellä elvytys on vaikuttanut erittäin tehokkaasti, ja se on luonut vakautta sekä pohjaa kysynnälle myös muilla talousalueilla.”
Onko taantuman aikana tapahtunut ”pysyviä” muutoksia, jotka vaikuttavat osakesäästäjään?
”Siihen en osaa ottaa kantaa, mutta selvää on, että osakkeiden tuotto ei pitkällä aikavälillä voi kovin paljon poiketa reaalitalouden kasvusta”, Tiina Helenius sanoo. Joillakin aloilla ja alueilla löysä raha kasvatti kuplaa ennen finanssikriisiä.
Taantuman seurauksena myös yritysten markkinat muuttuvat.
Esimerkiksi läntisen maailman velkaongelmien vuoksi kehittyvien talouksien tuotteiden kysyntä lännessä ei kasva entistä vauhtia. Taatakseen kasvunsa kehittyvät taloudet joutuvatkin panostamaan kotimaisen kysyntänsä lisäämiseen.
Kulutustavaroita ei lännestä ruveta näihin maihin viemään, mutta investointitavaroita kylläkin. ”Kaupungistuminen on kehittyvissä talouksissa vahva megatrendi, ja se edellyttää infrastruktuurin rakentamista”, Tiina Helenius muistuttaa. Kehitys tarjoaa mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle, investointitavaroihin erikoistuneelle vientimaalle.
Ulla Simola