Epävarmuus on kuluvana vuonna ollut hallitseva termi talousuutisissa. Erityisesti rikkaissa teollisuusmaissa talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet. Dynamiikkaa tuntuu sitä vastoin riittävän monilla nousevilla markkinoilla, kuten Kiinassa ja Intiassa.
Amerikkalainen talouslehti Fortune listaa joka vuosi maailman 500 suurinta yritystä. Tämä jättiläisten lista heijastaa mielenkiintoisella tavalla maailmantalouden murrosvaihetta.
Fortunen viime vuoden tuloksiin perustuvalta listalta löytyy jo 61 kiinalaista yritystä, kun vastaava lukema vuonna 2001 oli vain 12. Samaan aikaan amerikkalaisten yritysten lukumäärä putosi 185:stä 135:een.
Amerikkalaisten suuryritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli Fortunen listalla vuonna 2010 noin 7,7 biljoonaa dollaria, mikä on reilusti kaksinkertainen tilalla toisena olevaan Japaniin verrattuna (3,3 biljoonaa).
Kiina hengittää jo Japanin niskaan 2,9 biljoonan dollarin lukemalla. Euroopan ykkönen, Saksa, on melko kaukana Kiinasta vajaan 2 biljoonan dollarin lukemalla.
Intian dynaamisessa taloudessa todellisten suuryritysten rooli on jatkuvasti melko vaatimaton. Fortunen listalta löytyy vain 8 intialaista yritystä, joista kaksi kuuluu Tatan mahtavaan yritysryppääseen. Kahdeksan intialaisen jättiläisen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2010 oli vain 0,3 biljoonaa dollaria.
Ennen lamaa Tata osti Fordilta Jaguarin ja Land Roverin tuotantolaitokset. Laman aikana näiden molempien laatuautojen kysyntä romahti. Useissa talouslehdissä Tatan hankinta leimattiin virhearvioksi.
Yritysoston jälkeen Tatan autoteollisuusyksikkö palkkasi johtajaksi Karl-Peter Forsterin, joka oli hankkinut kannuksensa BMW:n leivissä. Tata sai nopeasti luksusautojensa myynnin laman jälkeen selvään nousuun, varsinkin Kiinan markkinoilta tulevan dynaamisen kysynnän ansiosta.
Tatan tuotepakettiin kuuluu myös maailman halvin miniauto, Nano, jonka 2 000 euron hintalappu takaa valtavan menekin nousevilla markkinoilla. Myös hyötyajoneuvoja valmistava Tata on vakiinnuttanut paikkansa maailman autoteollisuuden harvalukuisessa joukossa.
Kuusi vuotta sitten amerikkalainen tietokonejätti IBM kohahdutti maailmaa myymällä kannattavan pc-liiketoimintansa kiinalaiselle Lenovolle. Tämän yrityskaupan myötä IBM on yhä enemmän siirtynyt palvelujen tuottamiseen. Yrityksen liikevaihdosta vain vajaat 10 prosenttia tulee teollisesta toiminnasta.
Lenovo on noussut nopeasti yritysmaailman eliittiin liikevaihdon kasvaessa 25-30 prosenttia vuodessa, kiinalaisen yhteiskunnan ripeän tietokoneistumisen myötä. Fortunen listalle Lenovo kiipesi ensi kertaa viime vuonna sijoittuen sijalle 449. Liikevaihtoa kertyi noin 22 miljardia dollaria.
Vielä viime vuosisadan loppupuolella Fortunen listan kärkisijoilla vilisi teollisuusyrityksiä. Nykyisin palvelualat ovat hyvin edustettuina jättiläisten kärkiryhmässä. Tämän vuosisadan aikana amerikkalainen vähittäiskauppaketju Walmart on vain kerran hävinnyt kärkipaikan öljy-yhtiö Exxonille.
Nopeasti kansainvälistynyt kyläkauppa Walmart keräsi viime vuonna liikevaihtoa uskomattomat 422 miljardia dollaria, mikä on reilut 40 miljardia enemmän, kuin toiseksi sijoittunut öljyjätti Shell.
Walmart työllistää 2,1 miljoonaa henkilöä, mikä on lähes yhtä suuri luku, kuin Suomen aktiiviväestö. Halvoilla hinnoilla operoiva kauppaketju keräsi itselleen yli 16 miljardin dollarin voiton.
Fortune listaa vuosittain myös ne yritykset, jotka ovat pudonneet jättiläisten listalta. Näistä nimistä mielenkiintoisin on ilman muuta ranskalainen Areva, joka tuli Olkiluotoon hakemaan potkua uuden sukupolven atomivoimateknologian myynnille.
Suomessa koetut hankaluudet ovat tärkeä osasyy Arevan alamäkeen. Japanissa koettu tsunami on mahdollisesti kuolinisku koko Arevan toimialalle. Ranskalaisen yrityksen nimeä ei lähivuosina tule löytymään Fortunen listalta.
Tauno Tiusanen