Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajien toimitusjohtaja. Lehtisen kolumnit ovat Veronmaksajien verkkosivuilla

Tiusanen

Professori Tauno Tiusanen on tehnyt pitkän uran vertailevan taloustieteen alalla.

Kolumni

27.4.2010

Pallo pyörittää rahaa

Piinallinen odotus on kohta ohi. Kesällä alkavat jalkapallon maailmanmestaruuskisat Etelä-Afrikassa. Yli miljardi katsojaa on henkisesti valmistautunut seuraamaan maailman suosituimman pallopelin suurtapahtumaa. Suurin osa faneista katselee pelejä televisiosta.

Jalkapallo on nykyisin seuratasolla suuren luokan liiketoimintaa. Viime kaudella (2008-2009) maailman kahdenkymmenen merkittävimmän jalkapallojoukkueen toiminta tuotti yhteensä lähes neljä miljardia euroa. Tämä potti kasvoi 26 miljoonalla eurolla edelliseen kauteen verrattuna. Elämää suurempi jalkapallosirkus ei siis tunnu olevan suhdanneherkkä ala.

Espanjalainen Real Madrid on tulotilaston kärjessä ainoana seurana, joka haali yhdessä kaudessa yli 400 miljoonaa euroa. Toiseksi on kolmannelta tilalta noussut saman maan Barcelona. Kolmantena on englantilainen Manchester United, joka Barcelonan tavoin ylitti viime kaudella tuloissaan 300 miljoonan euron rajan.
Tähän summaan ei aivan yltänyt Saksan paras seura Bayern München. Italialaiset kilpailijat, Juventus (Torino), Internazionale ja AC Milan (molemmat Milanosta) jäivät kukin noin 200 miljoonan euron rajalle.

Rahaliigan kärkijoukkueet tienasivat molemmat noin 150 miljoonaa euroa televisio-oikeuksilla. Pelipäivien tuotot, joihin lasketaan pääsylipputulot ja stadioneilla tapahtuva oheispalvelumyynti, olivat molemmille espanjalaisseuroille lähes yhtä suuret, noin 100 miljoonaa euroa kaudessa.

Real Madrid päihittää Barcelonan selvästi myös mainostuloissa.  Jalkapallon maailmanmestari mainostulojen hankkimisessa on kuitenkin Bayern München, joka viime kaudella kahmi noin 150 miljoonaa euroa kassaansa tällä saralla. Tämä on suunnilleen yhtä paljon kuin AS Roman koko kauden tulo. Roomalainen joukkue on kokonaistulotaulukon kahdestoista.

Liiketoimintana jalkapallo on riskialtista. Real Madrid hankki viime kaudella riveihinsä brasilialaisen Kakán, josta maksettiin ennätyksellinen, yli 90 miljoonan euron siirtosumma. Joukkue ei kuitenkaan  selviytynyt Euroopan mestarien liigassa loppukahinoihin, mikä on varmasti kova taloudellinen isku Madridille.

Olisi mukava tietää, mitä huippupelaajien vakuuttaminen maksaa varakkaille seuroille. Voisi hyvin kuvitella, että rahaseurojen korkeat viskaalit seuraavat sydän kurkussa maailmanmestaruuskisoja, koska he joutuvat ”lainaamaan” tähtiään maajoukkueille.

Etelä-Afrikan kisoissa ilmeisesti maajoukkueet joutuvat osallistumaan vakuutuskulujen kattamiseen. Seurajoukkueet toivovat saavansa kalliit tähtensä, joita vartioidaan huolellisesti maailmanmestaruuskisoissa, suunnilleen terveinä takaisin seuraavan syksyn koitoksiin.

Asuin 1960-luvulla usean vuoden Saksassa, jossa maajoukkue on perusteisesti menestynyt hyvin arvokisoissa.

Tuohon aikaan eräs nuori kyky, joka pelasi ammatikseen Espanjassa, valittiin maajoukkueeseen. Kyseinen henkilö ilmoitti, että hän ei ole raskaan liigakauden jälkeen kiinnostunut pelaamaan pikkurahalla maansa kunnian puolesta maajoukkueessa. Jokin aika sitten samainen henkilö valmensi Real Madridin joukkuetta, mutta sai kenkää melko pian.

Viime vuosikymmenen aikana maajoukkueiden arvokisoissa on rahahuolet ratkaistu. Euroopan- ja maailmanmestaruuskisojen finaaleissa maksetaan kunnon korvauksia. Menestys palkitaan muhkeilla bonuksilla. Kansallista kunniaa ei enää tarvitse tavoitella pikkurahalla.

Kansallisella tasolla paikallisottelut ovat aina suuria kassamenestyksiä jalkapalloseuroille. Kun Liverpool ja Everton tai Manchester United ja Manchester City pelaavat paikallisotteluita, ovat stadionit aina loppuunmyytyjä.

Tämä totuus pätee erityisesti Skotlannissa, jossa asustelin viisi vuotta 1990-luvulla. Glasgown kaupungissa oli kaksi seuraa, Celtic ja Rangers. Näistä edellinen oli irlantilaiskatolinen ja jälkimmäinen brittiläis-protestanttinen. Skotlannin mestaruus ratkaistiin yleensä näiden kahden seuran välillä, jotka kohtaavat neljästi vuodessa mestaruussarjassa. Järjestelmässä muiden seurojen on vaikeaa kilpailla rahallisesti näitä kahta rikasta seuraa vastaan.

Myös Euroopan mestarien liigassa raha tuntuu olevan ratkaiseva tekijä. Rikkaat seurat jyräävät köyhimmät vastustajansa vuodesta toiseen. Raha pyörittää pelaajia tiettyihin seuroihin, jotka haalivat pokaalit kaappeihinsa.

Tauno Tiusanen, professori 

 


 

Plus 6
Minus 0

Kommentit:

Kommentit: 0
: *
: *
Tarkistusluku
=

Tiusanen

25.1.2012
Jokaisella aikakaudella on sankarinsa. Tunisiassa merkkihenkilöksi nousi torikauppias, joka poltti...
7.12.2011
Euroopalla oli viime vuosisadalla kiire integroitua. Tuolloin puhuttiin siitä, pitäisikö keskittyä...
12.10.2011
Epävarmuus on kuluvana vuonna ollut hallitseva termi talousuutisissa. Erityisesti rikkaissa...