Jokaisella aikakaudella on sankarinsa. Tunisiassa merkkihenkilöksi nousi torikauppias, joka poltti itsensä, koska ei pysynyt maksamaan lahjuksia paikalliselle poliisille. Tapaus aloitti kansannousun, jonka seurauksena pitkäaikainen itsevaltias ja hänen ahne lähipiirinsä syöstiin vallasta. Arabimaailmassa alkoi historiallisesti merkittävä kuohunta.
Korruptio ei valitettavasti rajoitu ainoastaan epädemokraattisiin maihin, vaan sitä esiintyy eri muodoissaan lähes kaikkialla maailmassa.
Transparency International (TI) on kansainvälinen järjestö, joka toimii lahjoitusten varassa. Joka vuoden lopussa TI julkaisee korruptioindeksin.
Indeksi perustuu laajoihin haastatteluihin, joissa kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijat ilmaisevat mielipiteensä eri maiden korruptoituneisuudesta. Vastaajat jakavat pisteitä siten, että täysin mädäksi koetulle maalle annetaan nolla pistettä, kun taas rehelliset valtiot saavat täyden kympin. Miinuspisteitä ei saa antaa. Indeksiin otetaan keskiarvot pisteytyskyselystä ja maiden sijaluvut määritellään niiden perusteella.
Hyvinvointivaltioissa korruptio on veronmaksajan painajaisuni. Hyviin tarkoituksiin kerätyt verorahat menevätkin mahdollisesti vääriin taskuihin.
Tätä ikävää vaihtoehtoa on moni kreikkalainen ehtinyt mielenosoitusten lomassa epäillä, eikä ehkä ilman syytä.
Korruptioindeksissä Kreikka sai vain 3,4 pistettä, mikä toi maalle sijaluvun 80. Bulgaria, jonka EU-tukia pantiin pari vuotta sitten jäihin ilmeisen korruption takia, on suunnilleen Kreikan tasolla. Romania on saanut indeksissä hieman Kreikkaa paremmat pisteet.
Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat aina vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon TI:n indeksissä. Tuoreimmassa mittauksessa Uusi-Seelanti voitti kisan. Tanska ja Suomi olivat jaetulla toisella sijalla pistein 9,4.
Venäjällä parlamenttivaalien alla sosiaalisessa mediassa levisi huhu, että valtapuolue Yhtenäinen Venäjä on huijareiden ja varkaiden yhteisö. Transparency Internationalin taulukossa Venäjä on sijalla 143 pisteillä 2,4.
Monet puolueet karsittiin pois Venäjän vaaleista. Ennen vaaleja Boris Nemtsov, entinen ministeri, arvioi korruption kokonaissummaksi 300 miljardia euroa vuodessa. Ei ollut mikään yllätys, että hänen puoluettaan ei vaaleihin asti päästetty. Ennen vaaleja Nemtsov pidätettiin varmuuden vuoksi. Tästä huolimatta Kremlin valtapuolue menestyi odotettua selvästi heikommin, vaikka vaalituloksia ilmeisesti manipuloitiin.
Presidentti Medvedev on useaan otteeseen ottanut kantaa maan investointi-ilmapiirin heikkouksiin, joista yksi tärkeimpiä on korruption yleisyys. Medvedevin huomautukset eivät kuitenkaan olleet tältä osin riittävän painavia auttaakseen hänet toiselle virkakaudelle.
Vladimir Putinille on perustuslaissa taattu kaksi kuuden vuoden presidenttikautta, joista molemmat voivat hyvinkin toteutua Venäjän ”johdetussa demokratiassa”. Putinin tavaramerkkinä on ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden takaaminen maassa, jossa 1990-luvulla vallitsi melkoinen sekasorto.
Putinin suosio perustuu elintason selvään nousuun, mikä puolestaan johtuu pitkälti öljyn ja kaasun suotuisasta hintakehityksestä kansainvälisillä markkinoilla. Energiaraaka-aineiden hinnat eivät enää seuraa läntistä suhdannekehitystä, kuten viime vuosisadan lopulla. Aasian voimakas talouskasvu auttaa Venäjän ”johdettua demokratiaa” pysymään raiteilla myös jatkossa.
Tauno Tiusanen