Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa, miten Kreikan hätälainoitukseen liittyvä poliittinen päätöksenteko etenee eri euromaissa.
Kreikalle luvattu miljardirahoitus on joka tapauksessa omalaatuinen möykky.
Onko kyseessä avustus vai laina?
Lähtökohtaisesti lainoitus luottokelpoisuutensa käytännössä menettäneelle maalle on ilman muuta luettava varsin epävarmaksi saatavaksi.
Kreikan liikkeelle laskemat lainat kerittiin rahoitusmarkkinoilla luokitella roskaksi ja hinnoitella pilviin, joten markkinoiden arviota Kreikan todennäköisestä kyvystä huolehtia taloudellisista sitoumuksistaan ei tarvitse erityisesti kysellä.
Tuskin kukaan myöskään väittäisi takaisinmaksua ”aika varmaksi”, jos tällaista rahoitusta suunnattaisiin perinteisiin kehitysmaihin.
Toiseen suuntaan vaikuttaa se tosiasia, että kyseessä on sentään eurojärjestelmään kuuluva valtio.
Eikö jo eurovaluutan uskottavuus edellytä, että lainat tulevat hoidetuiksi? Ja eivätkö Saksa ja muut rahoittajat varmista, että lainat hoidetaan ja Kreikan talous laitetaan kuntoon?
Jää nähtäväksi ja toivoa sopii, että Kreikalle nyt annettavat rahat saadaan joskus myös takaisin.
Mitään järkevää vaihtoehtoa Kreikan rahoittamiselle ei muilla eurojärjestelmän mailla tässä tilanteessa tietenkään ole.
* * *
Kreikan tilannetta on myös verrattu Suomen kokemuksiin 1990-luvun alun laman pohjalla. Myös Suomen julkinen talous oli syvästi alijäämäinen ja valtion kykyyn hallita velkojaan kohdistui epäilyksiä.
Ero on kuitenkin selvä: Suomen tapauksessa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n konsultit kerkisivät vain porstuaan asti, kun taas Kreikassa heidät kutsuttiin paraatiovesta sisään. Ja hyvä on, että kutsuttiin.
IMF:n ja Kreikkaa rahoittavien muiden euromaiden yhteinen paine on nyt käytännössä ainoana takeena sille, että Kreikka ryhtyy riittäviin oikaisutoimiin taloutensa kuntoon saattamiseksi.
* * *
Kreikan rahoittaminen on synnyttänyt aika erikoislaatuisen tilanteen eurojärjestelmän sisälle, kun monet itsekin korviaan myöten veloissa olevat maat joutuvat nyt luotottamaan kaikkein heikointa lenkkiä.
Irlanti on osallistumassa Kreikan pelastamistalkoisiin, vaikka sen oma julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2009 vielä Kreikkaakin suurempi eli peräti 14,3 prosenttia kansantuotteesta. Eikä tilanne ole hyvä Portugalissa tai Espanjassakaan.
Niihin uskotaan kuitenkin toistaiseksi Kreikkaa enemmän.
* * *
Euro on kriisissä, mutta kaikki kriisin tähänastiset vaikutukset eivät ole olleet Suomelle pelkästään kielteisiä.
Euroon kohdistuvan luottamuksen rapautuminen on heikentänyt euron arvoa suhteessa dollariin ja muihin valuuttoihin.
Liian kallis euro on ollut ylimääräinen jarru Suomen viennille ja teollisuuden kilpailukyvylle, joten euron arvon laskua voi pitää tässä tilanteessa kriisin myönteisenä sivuvaikutuksena Suomen taloudelle.
Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja, Veronmaksajain Keskusliitto