Kuluttajat

Sähköisen laskun maksamisen eli verkkolaskun suosio kasvaa vähitellen. Pankit kutsuvat digitaalisuuden ja ekologisuuden risteytystä e-laskuksi ja Itella NetPostiksi.

Jos kuluttaja haluaa paperilaskun sijaan ekologisemman laskun, hän voi valita pankkien e-laskun tai Itellan Netpostin tai molemmat. Parhaimmin verkkolasku sopii säännölliseen maksamiseen, kuten sähkö- ja puhelinlaskuihin sekä taloyhtiöiden vastikemaksuihin.

Laskun vastaanoton ja maksun sähköistäminen vaatii e-laskussa sitä, että kuluttaja tekee verkkolaskusopimuksen omassa verkkopankissaan. Verkkolaskun saa joko kaikilta laskuttajilta, jotka sitä tarjoavat tai asiakas voi valita tarjoajista ne, keiltä sen haluaa.

Jos rekisteröi itsensä NetPostin asiakkaaksi, alkaa saada haluamansa laskut sähköisesti NetPostiin. Uutta verkkolaskusopimusta ei joudu tekemään.

Verkkolaskutus sisältyy ainakin toistaiseksi verkkopankkitunnusten hintaan. Pankit tosin hinnoittelevat palvelunsa vaihtelevasti. 

E-lasku ja NetPosti ovat kilpailijoita, sillä molemmilla on samoja laskuttajayrityksiä. Lisäksi teleoperaattorit tarjoavat asiakkaalleen omia sivuja, joilla voi maksaa telelaskunsa.

Ekologinen, nopea ja varma

Verkkolasku ei kuluta paperia, tulostuskemikaaleja eikä energiaa, jota vaaditaan paperin tulostukseen, kuoritukseen, lajitteluun ja kuljetukseen. Sähköinen kirje ei synnytä fyysistä jätettä. Verkkolaskusta tulee ennakkotieto päivä tai pari nopeammin kuin paperikirje postilaatikkoon.

Verkkolaskun tiedot näkyvät tietokoneen ruudulla, ja pankkitunnukset takaavat turvallisuuden. Laskun voi tallentaa omalle koneelle ja siitä voi tarpeen tullen ottaa paperikopioita.

Verkkolasku on suoraveloitusta parempi siinä, että verkkolaskussa voi muuttaa laskun summaa tai eräpäivää.
Laskuttaja kohdistaa maksun viitteen avulla, joten viitettä ei pidä muuttaa, saati poistaa. Jos laskussa on jotain epäselvää, pitää ottaa yhteys laskuttajaan.

Samalla verkkolaskusopimuksella voi maksaa vaikkapa koko perheen laskut. Kun verkkolasku tulee, siihen voi vaihtaa toisen veloitustilin.

Kuluttaja voi pistää kunkin laskun automaattisesti maksettavaksi haluamaansa eurorajaan asti. Vasta jos euroraja ylittyy, kuluttajan pitää erikseen hyväksyä lasku verkkopankissa.

Laskuttajan on lähetettävä asiakkaalle verkko- tai paperilasku hyvissä ajoin eli vähintään kaksi viikkoa ennen eräpäivää. Niinpä kuluttajan ei tarvitse vilkuilla verkkolaskuja useammin kuin pari kertaa kuukaudessa.

Pankilta voi tilata ilmoituksen laskun saapumisesta joko sähköpostilla tai tekstiviestillä tai molemmilla. Tyypillisesti pankit veloittavat tekstiviesti-ilmoituksesta.

Alle kolmannes e-maksaa

Finanssialan Keskusliitto (FK) teki alkuvuonna laajan kyselyn, jonka otos vastaa Suomen väestöä. Vastaajat tuntevat e-laskun hyvin, sillä vastaajista 77 prosenttia tietää asiasta enemmän kuin pelkän nimen. Vain 13 prosenttia vastasi, että ei ole edes kuullut e-laskusta.

Kyselyn mukaan suomalaisista verkkopankkiasioijista 29 prosenttia saa e-laskuja verkkopankkiinsa. Osuus on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut.

Toisaalta niistä verkkopankissa raha-asioitaan hoitavista, jotka eivät saa e-laskuja, vain joka kuudes haluaa e-laskuja suoraan verkkopankkiin. 

Voi siis päätellä, että noin joka toista e-maksaminen ei kiinnosta.

Yrityksille aika on rahaa. FK:n kehityspäällikkö Pirjo Ilola arvioi, että kuluttaja taas ei helposti muuta tapojaan ilman porkkanaa. Enemmistö suomalaisista naputtelee tyytyväisenä laskut verkkopankkiinsa, vaikka senkin ajan voisi käyttää mukavammin.

Ilmeisesti moni yritys tekee jatkossa kuten ainakin Saunalahti jo nyt. Se lisää 95 senttiä jokaiseen kuluttajan paperilaskuun. Elisa veloittaa yritysasiakkailtaan 4,95 euroa paperilaskusta.

Ilola tietää, että muualla Euroopassa paperilaskusta veloitetaan jo yleisesti.

Ilolan mukaan e-laskua tarjoaa kuluttajille jo yli 1 500 yritystä. Valtio oli aloitteellinen, mutta nyt mukana on lisäksi lähes 90 kuntaa, isot yritykset ja taloyhtiöitä.

”Isot kunnat sekä esimerkiksi kuntosalit ja apteekit pitäisi vielä saada laskuttajiksi”, Ilola kaavailee.

Hänen mukaansa ohjelmistotalot, operaattorit ja pankit osaavat jo e-laskutuksen. Jos kuluttajan laskutus ei kuitenkaan suju, ensiksi pitää ottaa pankkiin yhteyttä.

Ilola tietää, että jotkut e-laskun tilanneet ovat pettyneet, kun ovat saaneet vielä yhden paperisen laskun. Käytäntö ei näet muutu ihan heti. Lisäksi laskuttaja ei aina onnistu kytkemään laskua oikeaan asiakkaaseen, tällöin yleensä jokin tieto puuttuu asiakkaan ilmoituksesta.

Nuoret eivät tunne e-laskua

Tietotekniikkapalveluja tarjoava Enfo Oyj selvitti touko-kesäkuussa suomalaisten e-laskun käyttöä. Yllättävästi nuorimmat eli 18–29-vuotiaat vastaanottivat e-laskuja verkkopankkiinsa vähiten.

Tähän kyselyyn vastasi internetissä noin 1 200 suomalaista, joista liki puolet oli nuoria ja lähes neljännes 30–41-vuotiaita.
Myös Pirjo Ilolaa tulos hämmästyttää, sillä nuoria on pidetty diginatiiveina, jotka ensimmäisinä ottaisivat e-laskun käyttöön. FK teettääkin parhaillaan tutkimusta, jossa selvitetään, mitä nuoret ajattelevat e-laskusta.

”Ehkä vanhemmat hoitavat lastensa laskuja tai nuoret eivät tunne e-laskua. Sekin vaikuttanee, että jotkut palvelut edellyttävät suoraveloitusta”, Ilola miettii.

Käyttäjät tyytyväisiä

Enfon kyselyyn vastanneista 38 prosenttia vastaanotti e-laskuja verkkopankkiinsa. Ahkerimmin e-laskuja maksoivat 30–41-vuotiaat.

Palvelua käyttävä maksoi yleensä 2–5 yrityksen e-laskuja. Vain muutama prosentti maksoi kaikki laskunsa e-laskuina.
Käyttäjät olivat tyytyväisiä e-laskutukseen. Heistä yli puolet aikoo tehdä uusia e-laskusopimuksia ja 38 prosenttia tekisi, jos e-laskun tarjoajia olisi enemmän.

Palvelussa nähtiin myös kehitettävää. Vastaajia harmitti esimerkiksi laskuttajien ja pankkien kirjavat käytännöt. Joitakin arvelutti maksamisen muistaminen.

Enfon sähköisen laskutuksen erityisasiantuntija Oili Mönkkönen arvelee, että mobiilimaksamisen kehittyminen voi ratkaisevasti lisätä e-laskun suosiota.

Tiedon puute oli pääsyy olla ottamatta e-laskutusta käyttöön. Mönkkösen mielestä kuluttajalta ei pidä vaatia aktiivisuutta, vaan hän toivoo pätevästi kohdennettua tiedotusta alan toimijoilta.

”Tiedottaa pitäisi ainakin sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi nuorten suosiman julkisuuden henkilön voisi ottaa tiedotuskampanjan keulakuvaksi”, Mönkkönen ehdottaa.

Posti liikkuu sähköisesti

Itella, jonka suomalaiset tuntevat Postina, on pohjannut liiketoimintansa paperisten viestien välitykseen. Nyt se haluaa olla monikanavainen.

Kuluttajaliiketoiminnan johtaja Atte Varsta alustaa, että sähköistyminen on tullut maailmaan, ja Itella haluaa peltistä postilaatikkoa laajemman mielikuvan itsestään.

Itella on yhteiskunnan omistama laitos ja sen on ylläpidettävä osoitesaajarekisteriä. Itella tarjoaa kansalaisille ilmaista sähköistä postilaatikkoa. Itella lähettää NetPosti-asiakkailleen sähköisesti käsiteltävät laskut, palkkalaskelmat ja vaikkapa laboratoriotulokset.

NetPostista pääsee lisäksi yli 7 500 viranomaislomakkeeseen. Niitä tarjoavat esimerkiksi verottaja, Kela, poliisi ja Viestintävirasto. Lomakepalvelu ei ole suosittu, sillä vain jotkut lomakkeet voi lähettää sähköisesti viranomaiselle, valtaosa pitää tulostaa.

NetPostiin voi tilata parisataa näköislehteä. Osa lehdistä on maksuttomia.

Varstan mukaan lokakuussa NetPostin käyttäjiä oli noin 350 000, joille palveluitaan tarjosi yli 4 000 yritystä tai yhteisöä. Varsta toivoo, että viiden vuoden päästä valtaosa suomalaisista verkkopalveluiden käyttäjistä olisi NetPostin asiakkaita. Se edellyttää kaikkien isojen yritysten ja yhteisöjen mukaantuloa.

Arkisto 2 tai 7 vuodeksi

Pankit säilövät tyypillisesti kaksi vuotta asiakkaan laskutustiedot. Pirjo Ilolan mielestä aika riittää hyvin kuluttajalle.
Kun jättää pankin, verkkoyhteys sulkeutuu. Uuden pankin uusilla verkkopankkitunnuksilla pitää tehdä uudet e-laskusopimukset.

Ennen pankin vaihtumista kuluttajan kannattaa tallentaa verkkopankistaan verottajaa varten ainakin vähennys- ja tiliotetositteet. Varminta on tallentaa sähköiset tiedostot muutamaan fyysisesti eri paikkaan, esimerkiksi ulkoisille kovalevyille.

NetPosti on pankkineutraali. Sen käyttöön ei pankin vaihto vaikuta.

NetPosti arkistoi maksutta kaikki vastaanotetut verkkokirjeet seitsemäksi vuodeksi. Tämä on tärkeä etu verotuksessa, sillä verottaja vaatii tositteiden säilyttämistä kuudelta vuodelta.

Atte Varsta lupaa, että seitsemän vuoden arkistointiautomaatti säilyy kuluttajalle ilmaisena. Sitä pidempi arkistointi maksaa nykytaksalla 9,90 euroa vuosittain.

Arkistointia voi helpottaa luomalla NetPostiin omia kansioita, jotka voivat olla esimerkiksi kuvia, sopimuksia ja todistuksia.
Maksutta voi arkistoida kymmenen tiedostoa, joista kukin voi olla korkeintaan kymmenen megatavun kokoinen.

Samankokoisia tiedostoja voi lisätä tuhat kappaletta, jos maksaa 19,90 euroa. Lisätaksa kattaa myös seitsemän vuotta vanhempien kirjeiden arkistoinnin vuodeksi.

Verkkomaksu neljästi ekologisempi

FK, Finncontainers Oy, Valtiokonttori ja Natural Interest Oy tutkivat viime vuoden lokakuussa verkkolaskun hiilijalanjälkeä. Tutkittavina olivat työn, jakelun ja arkistoinnin osuudet.

Tutkimuksen mukaan verkkolasku on pienelle ja keskisuurelle yritykselle keskimäärin neljä kertaa ilmastoystävällisempi kuin paperilasku. Eniten säästyy aikaa, mikä tehostaa etenkin ostolaskun käsittelyä.

Valtiokonttori selvitti 2009, että isossa yrityksessä laskun vastaanotto ja kierrätys maksavat 30 euroa. Sähköisenä tämä maksoi kymmenen euroa. Jos esimerkiksi vuokranmaksun pystyi automatisoimaan, sen käsittelykulu putosi euroon.
Laskun lähettäjälle paperilaskun käsittelykulut vaihtelevat viidestä kymmeneen euroon.

Itellan mukaan NetPostin jakelu on täysin päästötön. Kun laitteistot ja menetelmät vaihdettiin ympäristöystävällisiksi 2010, hiilidioksidijalanjälki pieneni kolmeen grammaan. Nekin Itella lupaa korvata osallistumalla ilmastoprojekteihin, jotka korvaavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Yrittäjällä tallennettavaa

Kirjanpitovelvollinen voi arkistoida verkkolaskut sähköisesti. Myös tyylitiedosto on tallennettava, jotta laskut voi myöhemmin avata internetselaimella. Niin ikään tilitiedot laskun maksamisesta on tallennettava verottajaa varten. Turvakopiot on syytä tallentaa esimerkiksi hyvälaatuiselle dvd-levylle.

Pirjo Ilola suosittaa ammatinharjoittajaa harkitsemaan yrityspalveluita, jos tarvitsee laskutustietoja kirjanpitoonsa. Yrityspalveluilla voi automatisoida esimerkiksi laskujen vastaanottoa ja kierrätystä kirjanpitoon.

Yritys voi tehdä e-laskuttajailmoituksen ilmaiseksi Finvoice-ohjelmalla (www.finvoice.info). Yrityksellä pitää olla laskutusohjelmisto, joka osaa lähettää verkkolaskuja. Lisätietoa kustannuksista saa omalta palveluntarjoajalta.
Jos laskuja on vähän, yrityksen e-laskuja voi tehdä myös yrityksen verkkopankissa. Pankki neuvoo.

Itella kehuu, että sen NetPosti yrityksille vaatii pienyritykseltä vain tietokoneen ja verkkoyhteyden. NetPosti arkistoi yrityksen maksuliikenteen koko sopimuksen voimassaoloajan. Alimmillaan yritys maksaa NetPosti-palvelusta 12,89 euroa.

”Mitä enemmän laskuja on, sitä enemmän säästää. Jo mikroyritys säästää kymmeniä prosentteja joka laskulta”, Varsta konkretisoi.

Hannu Kaskinen

Internetlähteet: www.e-lasku.info ja www.netposti.fi

Kuva: Istockphoto.com