Kuluttajat

(asiantuntija) Kodin kuluja on hyvä seurata vaikkapa budjetin ja kirjanpidon avulla, sillä yllättävän pienistäkin päivittäisistä menoista voi kasvaa iso puro vuodessa. Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku suosittelee järkevää säästeliäisyyttä, jonka ei tarvitse olla pihiyttä.

”Turhaa saituruutta on sellainen, että ei salli koskaan itselleen mitään luksusta tai että jo terveydenkin kannalta menee riskirajoilla, jos on niin pihi ettei malta ostaa itselleen kunnon ruokaa”, kiteyttää Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku.

Kitsasteluun ei siis taloudellisesti tasapainoisessa kotitaloudessa ole tarvetta, mutta menojaan tarkkailemalla ja järkiperäistämällä voi vuosittain säästää tuntuvasti. Suurimmat menoerät kotitalouksissa ovat asunto, liikenne ja ruoka, joista varsinkin kahdessa jälkimmäisessä voi tarkalla taloudenpidolla säästää.

Kodin talous on silloin tietenkin tasapainossa, kun tuloja on riittävästi menoihin. Teija Jerkku muistuttaa, että jotakin olisi myös hyvä jäädä säästöön, pahan tai hyvän päivän varalle. ”Jos haluaa lähteä matkoille tai hemmotella itseään, siihenkin olisi sitten rahaa.”

Yksityistalouden hallinnasta ei Jerkun mukaan juurikaan ole tutkimuksia, vaikka kotitalouksien merkitys talouden rattaiden pyörittämisessä on merkittävä.

Budjetti ja kirjanpito apuvälineeksi

Joissakin elämänvaiheissa olisi Jerkun mielestä suotavaa, että perheessä kerättäisiin kaikki kuitit talteen ja pidettäisiin tuloista ja menoista seikkaperäistä kirjanpitoa. Esimerkiksi Marttaliiton verkkosivuilta osoitteesta löytyy selkeät ja yksinkertaiset excel-taulukot perheen budjetin tekoon ja kirjanpitoon.

Jos kirjanpitoa pitää vain lyhyen aikaa, siitä ei välttämättä saa riittävästi hyöytä irti. ”On tietenkin tiettyjä menoja, jotka toistuvat kuukausittain. Mutta on myös sellaisia menoja, jotka ovat kausiluonteisia. Nämä eivät tule esille, jos kirjaa menojaan vain pari viikkoa tai kuukauden. Myös tiliotteista voi seurata, mihin rahaa menee, jos ei ole vain käteisnostoja”, Jerkku sanoo.

Suurimmassa osassa perheistä Jerkun mukaan kyllä suurin piirtein tiedetään, mitä tilille jää ennen palkkapäivää. Mutta mihin rahat sinänsä menevät, on monelle hieman epäselvää.

”Jos esimerkiksi haluaa lisää rahaa johonkin toiseen hankintaan, voi kirjanpidon avulla katsoa mistä voisi sitten tinkiä. Rahankäyttöä on hyvä seurata ainakin jonkin aikaa aivan päivittäin”, Jerkku tähdentää.

Budjetin avulla pystyy paremmin ennakoimaan tulevia menoja, varsinkin kausiluonteisia maksuja. ”On hyvä tietää, että tilillä on rahaa, kun esimerkiksi vakuutusmaksut on maksettava.”

Jos on seurannut talouttaan hieman pidempään, se voi antaa uskallusta myös lainanottoon, kun tietää onko se realistista. ”Kun ottaa lisää lainaa, pitää tietenkin löytyä kuukausittainen raha lainan takaisinmaksuun, että ei joudu liian tiukoille. Talouden seuranta antaa myös turvallisuuden tunnetta”, Jerkku sanoo.

Kun kesäloma lähestyy, olisi hyvä myös ennen sitä tehdä kesälomabudjetti. ”Tuolloin ei tarvitse lomalla miettiä, onko meillä rahaa lomamatkaan.”

”On kaksipiippuinen juttu, rahoittaako loman velalla. Voihan sitä visaa vinguttaa ja maksaa menot syksyllä. Mutta tuolloin pitää huolehtia siitä, että syksyllä on sitten rahaa millä velkaa maksaa takaisin. Viisainta on kuitenkin säästää lomaa varten etukäteen, varsinkin silloin jos taloudessa ei ole kovin paljon pelivaraa”, Jerkku toteaa.

Toinen tili  säästämiseen

Perheellä on Jerkun mukaan hyvä olla kaksi tiliä, joista toinen on arjen kulutusta varten ja toinen säästämiseen. ”Palkkapäivänä on hyvä siirtää aina tietty summa, vaikkapa 50 tai 100 euroa säästötilille. Summien ei siis tarvitse olla suuria.”

Vararahastona tulisi olla noin kahden kuukauden nettopalkan verran rahaa pahan päivän varalle. ”Ihmisillä puskuri tuppaa olemaan paljon tätä pienempi.”

Perheessä kannattaa myös varautua siihen, että asuntolainojen korot nousevat tuntuvasti nykyisestä. Voi vaikkapa laittaa säästötilille sen verran rahaa, mitä nyt jää yli edullisten korkojen vuoksi.

”Ainakin kannattaa miettiä, mistä raha otetaan kun korot nousevat. Onko meillä sen verran ylimääräistä, että korkojen nousu tai energian hinnan nousu ei aiheuta ongelmia. Jos näin ei ole, sitten on pakko jostakin muusta ryhtyä tinkimään”, Jerkku pohtii.

Jos näyttää siltä, että perheen budjetti on toistuvasti miinuksella, ei ole muuta keinoa kuin miettiä, millä tuloja voisi kasvattaa tai menoista tinkiä. ”Käydään esimerkiksi lomamatkalla vain kerran vuodessa, vaihdetaan harrastuksia vähän halvempiin ja pyritään säästämään ruokamenoissa”, Jerkku pohtii. Tarvittaessa kannattaa myös neuvotella lainan uusista maksuaikatauluista.

Kiinteitä kuluja on ainakin nopealla aikavälillä melko vaikeaa muuttaa, kuten esimerkiksi asuntomenoja, vaikka toki energiankulutuksessa voi säästää. ”On hyvä miettiä, voisinko luopua joistakin ostoksissa. On paljon sellaista, mitä ilman tulee hyvin toimeen”, Jerkku sanoo.

Kotiruoka ei ole kallista

Suomalaisella nelihenkisellä perheellä menee ruokaan keskimäärin 300 – 400 euroa kuukaudessa. Joillakin voi mennä jopa 600 – 700 euroa. ”Ruokaan saa menemään vaikka kuinka paljon rahaa, jos syö joka päivä vaikkapa sisäfilettä. Ruokakuluissa sinänsä vain taivas on kattona”, Jerkku toteaa.

Kun tekee itse ruokaa, se on halpaa ja hyvää. Valmisruoat tulevat tyyriiksi. ”Tekemällä itse suomalaista peruskotiruokaa, ruoka ei ole kallista”, Jerkku sanoo.

Suomalaiset käyvät myös melko usein ruokakaupassa. ”Kun ruokakaupassa ei kävisi niin usein, vaan toimisi suunnitelmallisemmin ja ostaisi kerralla vähän enemmän ja suunnittelisi mitä perheessä syödään, se auttaisi järkiperäisempiin ruokaostoksiin”, Jerkku opastaa.

Monet ostavat myös ruokaa liikaa ja heittävät sitä sitten menemään. ”Erään tutkimuksen mukaan Suomessa menee henkilöä kohden noin 20 kiloa syötävää ruokaa jätteisiin vuodessa”, Jerkku sanoo.

Marttaliiton tekemien laskelmien mukaan nelihenkisellä perheellä, joka syö runsaasti eineksiä, uppoaa päivittäisiin ruokakuluihin reilut 37 euroa. Kun taas perhe, jossa ruoka tehdään pääasiassa itse, ruokakulut ovat vain runsaat 16 euroa. Eroa päivää kohden tulee näiden kahden perheen välillä siis peräti 20 euroa.

Laadukas vaate kestää pidempään

Myös vaatteiden ostamisessa Jerkku suosittelee kohtuullista kuluttamista. ”Emme me tarvitse esimerkiksi joka vuosi uutta talvitakkia, vähemmälläkin tulee toimeen.”

Kerralla kannattaa maksaa hieman enemmän laadukkaasta tuotteesta, joka kestää pidempään. ”Kannattaa ostaa laadukasta ja harvemmin”, Jerkku sanoo.

Melko monet nuoret ja myös aikuiset ovat myös löytäneet kirpputorit, joilta Jerkun mukaan saa aivan käypiä ja kivoja vaatteista. Myös kauppojen alennusmyyntejä on hyvä hyödyntää.

”Kannattaisi opetella myös tiettyjä käden taitoja, jotta osaa esimerkiksi lyhentää housuja, ommella nappeja ja parsia sukkia”, Jerkku toteaa.

Jokaisen on Jerkun mukaan myös omalta osaltaan hyvä miettiä, voisiko vähentää oman auton käyttöä. ”Kannattaa lisäksi tarkkaan pohtia, tarvitseeko perhe kakkosautoa. Voi laskea, kuinka monta kertaa vuoden aikana voin kulkea vaikkapa taksilla ja se tulee silti halvemmaksi kuin sen toisen auton hankkiminen perheelle.”

Autoillessa on myös hyvä hoitaa useampi asia samalla kertaa. ”Lapsia ei lisäksi tarvitse kiikuttaa joka paikkaan autolla. Taloudellisen ajon niksit on myös hyvä opetella ja valita vähemmän polttoainetta kuluttava auto”, Jerkku sanoo.

Kulutusluotot eivät sinänsä Jerkun mielestä ole pahasta, jos ne vain pystyy maksamaan takaisin. ”Jokainen joutuu joskus turvautumaan kulutusluottoonkin. Niitä tulee kuitenkin käyttää harkiten ja vertailla korkoja. Pikavipit ovat kaikkein onnettomin vaihtoehto ja niitä kannattaa välttää viimeiseen asti.”

Jos kodin taloudessa on puskuria, kannattaa isommatkin kodin hankinnat ostaa käteisellä. ”Jos tuntuu siltä, että luottokorttien käyttö menee överiksi, ei muuta kuin saksilla kortit poikki. Kun korttia ei ole siellä lompakossa, ei sitä myöskään voi käyttää.”

”Aina kun hankkii jotakin isompaa, tulee myös miettiä, millä minä tämän maksan. Joskus voi jotakin jäädä hankkimattakin, kun pysähtyy miettimään, kuinka paljon minun täytyy tehdä töitä, jotta minulla on rahat kasassa tämän hankintaan, ja onko hankinta sen väärtti”, Jerkku huomauttaa.

Riitta Rimmi

KUKA?

Nimi: Teija Jerkku
Tehtävä: Marttaliiton kehittämispäällikkö, alueina kodin talous ja kodinhoito.

Miten balansseeraat oman taloutesi kanssa?

”Me pidimme kodin kirjanpitoa monta vuotta mieheni kanssa. Olen opiskellut kuluttajaekonomiaa, niin se tuli ehkä jo sieltä. Ja kun on Marttaliitossa töissä, tämä on kuulunut jo hieman velvoitteisiinkin.

Kodin kirjanpidosta on ollut todella paljon hyötyä meille isoissa ratkaisuissa. Sitä kautta on saanut uskallusta tehdä hankintoja ja ottaa esimerkiksi asuntolainaa. Vuosien varrella on oppinut myös tietämään, mitä pystyy kuluttamaan.”

Pieni ostos – isot menot

Kannattaa laskea, miten paljon rahaa menee vuodessa pikkuostoksiin. Tulos voi yllättää. Jos vähennät vähemmän tärkeitä pikkuostoksia ja laitat nämä rahat säästöön, voit tehdä jonkin isomman hankinnan.

Lähde: Marttaliitto  
 

Lue myös: Oma talous kasvykäyrälle