Kuluttajat

Suomalaisen kotitalouden kulutustavaroista puolet on kotimaisia ja puolet ulkomaisia.  Kotimaisen tavaran osuus on viime vuosina kutistunut.

”Kuluttaja saa sitä, mitä tilaa. Jos kuluttaja ei vaadi kotimaisia tuotteita ja palveluita, ei hän niitä saa. Kotimaisen vaihtoehdon vaatiminen on kuluttajan oikeus, mutta myös velvollisuus”, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari sanoo.

Suomalaiset kuluttajat arvostavat suomalaisia tuotteita ja haluavat ostaa niitä. Yhdeksän kuluttajaa kymmenestä haluaa tietää, missä maassa tuote on valmistettu.

”Laadukkuus, turvallisuus, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus ovat kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin liitettyjä arvoja. Ne ovat meille tärkeitä”, Pekka Tsupari sanoo.

Suomalaisen Työn Liiton selvitysten mukaan ostopäätöstään tekevälle kuluttajalle suomalaisen hyvinvoinnin edistäminen ja kestävä kehitys ovat melkein yhtä tärkeitä kuin tuoteominaisuudet. Yli puolet suomalaisista sanoo olevansa ylpeitä suomalaisten tuotteiden laadusta. 

 Tärkeää on, että lähellä tuotetut tuotteet ja palvelut kuormittavat vähemmän ympäristöä. Pekka Tsupari nostaa ekologisuuden rinnalle myös yhteiskuntavastuun.

”Kotimaista ostava tietää, ettei tuotteen valmistuksessa ole käytetty lapsityövoimaa ja että työntekijälle on maksettu työstä palkkaa. Tällaisten asioiden merkitys korostuu 2010-luvulla.”

Kuluttajien herääminen kotimaisuuteen näkyi erityisesti viime joulun alla, kun lähes 30 prosenttia kuluttajista arvioi lisänneensä kotimaisten tuotteiden ostamista. Vuotta aikaisemmin näin teki vain 18 prosenttia kuluttajista.

Kuluttajat haluavat vaikuttaa valinnoillaan myös työllisyyteen, ja nyt jos milloinkaan kuluttajien tekemisillä on merkitystä, sillä tammikuun lopussa työvoimatoimistoissa oli jo 296 000 työtöntä työnhakijaa. Kevään kuluessa lukemaan ei ole luvassa laskua. Liiton laskelma kertoo, että yhdellä kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin viikossa käytetyllä lisäeurolla luodaan vuodessa 1 000 uutta työpaikkaa, joten pieneltä tuntuvilla summillakin on merkitystä.

Pekka Tsupari muistuttaa kuluttajien tekemien valintojen merkityksestä yrittäjille. ”Tavalliselle kuluttajalle paras tapa edistää yrittäjyyttä on ostaa kotimaista.” Yksityisissä yrityksissä työskentelevästä työvoimasta 62 prosenttia työskentelee pk-yrityksissä.

Kotimaisten valintojen tekeminen ei ole välttämättä helppoa. Kun luulet, että kahvimuki on tehty Suomessa, valmistusmaa onkin Thaimaa ja lempipurkka syntyy Tanskassa.

”Suomessa kulutuksen merkitystä on vähätelty kautta aikojen. Syy löytyy talouspolitiikan historiasta. Meillä on aina devalvoitu, mikä on puristanut kotimaista kulutusta eikä Suomeen ole syntynyt riittävää määrää kulutustavaroita tuottavia yrityksiä.”

Kulutustavarasaralla Suomella olisi varaa kasvaa. Esimerkiksi Venäjällä riittää kysyntää muullekin kuin suomalaiselle sulatejuustolle. ”Suomalaisuus on Venäjällä kova juttu.”

Kotimaisuus paremmin esiin

Suomalaisuuden edusmies harmittelee, että lukuisissa tuotteissa käytetään harhaanjohtavasti Suomen lippua, vaikka valmistusmaalla tai tuotteen suunnittelulla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa.

Ainoa luotettava kotimaisuudesta kertova merkki on Suomalaisen Työn Liiton alkuperämerkkitoimikunnan myöntämä Avainlippu, joka takaa, että tuote on valmistettu tai palvelu tuotettu Suomessa. Tällä hetkellä Avainlippu näkyy 1 800 tuotteessa ja palvelussa.

Liitto määrittelee suomalaiseksi tuotteen tai palvelun, jonka tuotantokustannuksista puolet on syntynyt Suomessa. Jokin osa tuotteesta, esimerkiksi raaka-aine, voidaan tuottaa muualla.

"Yritysten pitäisi tuoda suomalaisuutta voimakkaammin esille. Kun kävelet tavaratalossa, ei suomalaisuus näy tuotteissa välttämättä millään tavalla. ”

Pekka Tsupari heristää sormeaan kaupan sisäänostajille, jotka suosivat kansainvälisiä brändejä. Hänen mukaansa kaupan kannustinjärjestelmät eivät houkuttele ottamaan valikoimaan suomalaisia tuotteita ja tavaroita tai antamaan tuotteille hyviä paikkoja myymälöissä. 

”Tavaroiden esillepano vaikuttaa erittäin paljon kuluttajan valintoihin.”

”Mikä estäisi järjestämästä Suomi-viikkoja, joilla esiteltäisiin esimerkiksi kotimaisia elintarvikkeita ja kulutustavaroita”, hän sanoo ja viittaa työhuoneensa seinää koristavaan Art deco-julisteeseen vuodelta 1912.Juliste mainostaa ensimmäisiä Suomi-viikkoja, joita 1912 perustettu liitto alkoi järjestää viime vuosisadan alussa.

Suomalaisen Työn Liitto arvostaa suomalaista designia. Pekka Tsupari sanoo, ettei kaikkea voi eikä kannata valmistaa Suomessa ja esimerkiksi jotkin työvaiheet voidaan tehdä muualla. Hän korostaa kuitenkin, että tuotteisiin ja palveluihin liittyvän osaamisen täytyy säilyä Suomessa.

Laatu esiin voimakkaammin

Julkisten hankintojen kilpailutusten lopputulokset kismittävät Suomalaisen Työn Liiton tuoretta toimitusjohtajaa.
”Hinta ei saa olla määräävä tekijä. Toki se tekee päätöksenteosta helppoa”, Pekka Tsupari suomii. Hän vaatii kansallisen näkökulman ottamista huomioon voimakkaammin.

Liitto aikoo seurata aktiivisesti julkisia hankintoja.

Esimerkiksi musiikkitalon helmikuinen päätös hankkia ulko- ja yleisötiloihin suomalaista kiveä saa liitolta kiitosta. Toimitusjohtaja pitää päätöstä ryhdikkäänä. Suomalaista osaamista ja identiteettiä henkivä musiikkikeskus teki arvokkaan valinnan.
”Kivityön jääminen Suomeen takaa töitä käytännössä usealle eri yhtiölle. Musiikkitaloon tulee noin 9 000 neliötä kiveä, josta kolmasosa sisätiloihin. Kotimaisen kivestä tiedetään tarkkaan, mistä raaka-aine tulee. Lisäksi kiven saatavuus on turvattu, jos rakennusta myöhemmin laajennetaan tai peruskorjataan.”

Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden edusmies vaatii avointa keskustelua kilpailuttamisesta. Hän peräänkuuluttaa poliitikoilta avoimia kannanottoja, sillä kilpailuttamiseen liittyvistä asioista päättäminen on viime kädessä poliitikkojen käsissä.

”Pitää myös miettiä, mitä tämä merkitsee suomalaiselle osaamiselle. Ammattitaito ja -tieto häviävät. Alusta aloittaminen on aina tuskallista.”

Samantapainen ilmiö on nähtävissä metalli- ja konepajateollisuudessa.

”Alihankkijayritysten osaaminen häviää nopeasti, kun tilaajayritykset kehittävät yhteistyötä pelkän hinnan perusteella. Alihankkijaverkostoja ei saada enää takaisin, kun ne kerran häviävät. Lyhytnäköiset valinnat saattavat käydä kalliiksi.”

Globalisaation laineet laantuvat

Yltiöpäisen globalisaation kausi on Pekka Tsuparin mielestä jo hiipumassa. ”Huuma nousi, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, ja hiipui finanssikriisin myötä. Yhteisöllisyys ja kansalliset arvot nousevat. Minäkeskeisyys jää taakse.”
Mies on tyytyväinen, sillä suomalaisuus arvona on nousussa.  Myös nuoret arvostavat enemmän kotimaata.

Liiton kyselyn mukaan suomalaiset uskovat Suomen tarvitsevan menestyäkseen sekä laaja-alaista että erikoistuvaa osaamista. Vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että suomalainen omistajuus on yhtä tärkeää Suomen menestymisen kannalta kuin tuotannon jatkuminen Suomessa.

Globalisaation hiipuminen ei kuitenkaan merkitse protektionismin nousua ja umpioitumista Suomen tai Euroopan rajojen sisäpuolelle.

”Me saamme olla terveellä tavalla ylpeitä kansallisesta osaamisesta. Kansainvälistyminen on kasvuyritysten kannalta kuitenkin välttämätöntä. Suomen markkinat ovat 16 kertaa pienemmät kuin esimerkiksi Saksan. Jos yritys aikoo kasvaa, sen on lähdettävä myös ulkomaille.”

Pekka Tsupari arvioi taantuman vaikuttavan osittain jopa myönteisesti.

”Se tuo esiin terveitä arvoja ja vahvistaa niitä. Kyllä täältä noustaan. Ainahan suomalaiset ovat olleet parhaimmillaan tiukoissa paikoissa.”

”Kotimaista ostava tietää, ettei tuotteen valmistuksessa ole käytetty lapsityövoimaa ja että työntekijälle on maksettu työstä palkkaa. Tällaisten asioiden merkitys korostuu 2010-luvulla”, Pekka Tsupari sanoo.

Kuka?

Nimi: Pekka Tsupari
Tehtävä: Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja 1.1.2010 alkaen, toimi johtokunnan varapuheenjohtajan vuodesta 1999 alkaen. Tsupari työskenteli aikaisemmin erilaisissa asiantuntijatehtävissä Elinkeinoelämän Keskusliitossa (EK), viimeiset kolme vuotta hän toimi pk-johtajana.

Miten paljon kiinnität huomiota siihen, mitä ostat, kun käyt kaupassa?

”Olen aina kiinnittänyt huomiota siihen, millaisia tavaroita ja palveluita ostan. Nyt kiinnitän asiaan vielä enemmän huomiota kuin aikaisemmin. Kyselen tuotteista kaikenlaista ja haluan saada lisätietoja. Toivoisin, että kuluttajat olisivat aktiivisia ja vaatisivat tietoa.”

Takana on muutama kuukausi uudessa tehtävässä. Mitä Suomalaisen Työn Liitossa tapahtuu tänä vuonna?

”Suomalainen joulu on tunnettu brändi. Tänä keväänä otamme haltuun myös vapun ja juhannuksen. Selvitämme, miten eri puolilla Suomea vietetään kevään ja kesän juhlaa. Luvassa on vappuun ja juhannukseen liittyvää kampanjointia.
Olemme mukana myös Innosuomi-kilpailussa, joka mielestäni jäänyt turhan vähälle huomiolle suomalaisen osaamisen näkökulmasta. Matkaamme maakuntiin ja palkitsemme kilpailussa mukana olevia yrityksiä. Nuoret innovatiiviset yritykset tarvitsevat markkinointiapua, ja sitä me voimme puolestamme tarjota yrityksille.”

Minna Petäinen