Kuluttajat

Suomalaisen perheen pahin talousriski on avioero, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen. Pahimmillaan avioero voi kaataa puolisoiden talouden. Avioeron talousriskiä voi pienentää sopimalla raha-asioista mahdollisimman tarkasti ja ajoissa.

Tuhansien avioparien taival päättyy eroon vuosittain. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 avioeroon päättyi runsaat 13 500 avioliittoa, kun avioliittoja samana vuonna solmittiin reilut 29 800. Avioerojen määrä on kahden vuosikymmenen aikana vaihdellut vuosittain hyvin vähän.

Avioero on Nordean yksityistalouden ekonomistin Anu Nummisen mukaan myös kotitalouden suurin talousriski. Se menee Nordean viime maaliskuussa tekemän tutkimuksen perusteella ohitse perheiden kaikkien muiden merkittävien talousuhkien: puolison kuoleman, työttömyyden ja työkyvyttömyyden.

Hyvin usein avioeron talousriski liittyy siihen, että pariskunnalla on yksi asunto ja eron sattuessa yhtäkkiä tarvitaankin asuntoja kaksi. ”Jos puolisoilla on lapsia ja lapset ovat yhteishuollossa, ei riitäkään, että ostetaan yksiö sille, joka muuttaa pois yhteisestä asunnosta, vaan pitääkin olla kaksi melko suurta asuntoa, joissa lapset voivat olla”, Anu Numminen sanoo.

Numminen muistuttaa myös, että avioero on sinänsä ainoa iso riski, jonka varalta kukaan ei myönnä vakuutusta. ”Avioeroon ei siis voi varautua millään muulla tavalla kuin järjestelemällä etukäteen asioita sen varalta”, Numminen tähdentää.

Järjestä raha-asiat ajoissa

Avioero on asia, jota monet avioliitossa elävät eivät halua edes miettiä. ”Jo siinä vaiheessa kun ollaan umpirakastuneita ja kaikki menee fantastisen hyvin, omat ja perheen raha-asiat pitäisi järjestää sen mukaisesti, että avioerokin voi olla mahdollinen”, Numminen opastaa.

”Siinä vaiheessa kun ollaan yhtä mieltä ja hyvissä väleissä, on paljon helpompi keskustella ja miettiä, että mitä jos kävisi sellainen teoreettinen tilanne, että me joskus vaikka eroaisimme”, Numminen toteaa.

Mitä selkeämmin ja reilummin talousasiat on jo avioliiton aikana järjestetty, sen jälkeen ei Nummisen mukaan ole rahasta riidan aihetta eikä nokan kopauttamista kummallakaan, kun toimitaan yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Numminen tähdentää raha-asioiden sopimista ajoissa, sinänsä jopa ennen avioliiton solmimista. ”Kun muutetaan yhteen eli niin sanotusti siirrytään yhteisiin liinavaatteisiin, jo silloin kannattaa kaikki raha-asiat sopia. Ja ihan viimeistään siinä vaiheessa, kun esimerkiksi ostetaan asunto ja otetaan lainaa.”

Puolisoiden raha-asioiden hyvä hoito edellyttää myös päivittämistä, jos perheen elämäntilanne muuttuu. ”Raha-asiat pitää keskustella kuntoon jo avioliiton alkuvaiheessa, mutta aina kun tapahtuu jotakin erityistä ja perheen taloustilanne muuttuu, vaikkapa niin että puoliso jää äitiyslomalle tai vanhempainvapaalle, päivitetään tilanne”, Numminen toteaa.

Muista avioehto

Puolisoiden välinen avioehto, joka takaa sen että avioparilla on yhtäläinen oikeus vain yhdessä kerrytettyyn omaisuuteen, kannattaa Nummisen mielestä tehdä aina.

”Jos ollaan ennen avioliittoa taloudellisesti suunnilleen samalla tasolla, avioehto ei ole aivan välttämätön, mutta viisautta se kuitenkin on”, Numminen sanoo.

Nordean tutkimuksen mukaan avioehto on harvemmalla kuin yhdellä kahdeksasta pariskunnista. Avioehto on Nummisen mielestä usein sellainen, jota ei ehkä uskalla kumppanilleen ehdottaa, vaikka tietää että on esimerkiksi iso perintö tulossa tai omaa omaisuutta on jo kertynyt.

”Ei ehkä uskalleta ehdottaa avioehtoa toiselle vähemmän omaisuutta kerryttäneelle, koska se otetaan usein epäluottamuslauseena ja siinä saattaa olla riidan aihe kypsymässä”, Numminen toteaa.

Erityisen tärkeä avioehto on Nummisen mielestä yritystoimintaa harjoittavalle. ”Jos sinulla yrittäjänä ei ole avioehtoa ja tuleekin avioero, voi käydä niin että joudut antamaan yrityksen omaisuudesta puolet puolisolle. Tässä voi pahimmassa tapauksessa käydä niin, että elinkeino menee. Tätä moni ei tule ajatelleeksi.”

Perintöjen osalta avioehdon vaihtoehto voi olla testamentti: perinnön saajan vanhemmat sulkevat testamentissa puolisot perittävän omaisuuden ulkopuolelle.

Avioehdon voi tehdä myös niin, että se koskee ainoastaan tiettyä omaisuutta tai esimerkiksi vain perittyä omaisuutta. ”Lisäksi voi tehdä niinkin, että avioehto on voimassa ainoastaan avioerotilanteessa, mutta puolison kuollessa taas ei”, Numminen tähdentää.

Yhteinen taloustili

Paras tapa järjestellä perheen rahavirtaa on Nummisen mukaan se, että puolisot perustavat yhteisen taloustilin, vaikka palkat tulevatkin omille tileille.

”Heti palkkapäivänä puolisot siirtävät taloustilille sovitun summan rahaa. Summan pitää olla suhteessa nettotuloihin, eli jos mies saa vaikkapa 3 000 euroa käteen ja nainen 1 500 euroa, mies laittaa silloin kaksinkertaisen määrän tilille rahaa ja nainen kolmanneksen. Silloin automaattisesti kaikki kulut menevät tulojen mukaan oikeudenmukaisessa suhteessa.”

Yhteiseltä tililtä maksetaan lainan lyhennykset, kaikki laskut ja ruokalaskut. ”Kummatkin saavat pankkikortin yhteiseen taloustiliin ja tililtä maksetaan kaikki yhteiset ja lasten kulut”, Numminen sanoo.

Yhteistä taloustiliä voi myös tankata lisää, jos tulee suurempia menoeriä: esimerkiksi huonekalujen tai kodinkoneiden hankintoja.

Numminen tähdentää, että asunnon on oltava molempien puolisoiden nimissä. ”Erityisen tärkeää se on silloin, jos eletään avoliitossa tai jos on esimerkiksi avioehto. Yhteisen omaisuuden tulee olla yhteisissä nimissä.”

Nainen usein avioerossa heikoilla

Avioeron sattuessa naisen talous on usein heikommilla kuin miehen. Tätä tukee myös Nordean viime maaliskuun tutkimus, jossa tiedusteltiin pystyvätkö puolisot jäämään nykyisen asuntoon avioeron sattuessa.

Tutkimuksen mukaan naisista vain 29 prosenttia pystyisi avioeron jälkeen jäämään nykyiseen perheen asuntoon. Miesten vastaava lukema oli 48 prosenttia. ”Käytännössä naiselle jää yleensä lapset ja silti hän joutuu muuttamaan nykyisestä kodistaan pois ja hän tarvitsee isomman asunnon lasten takia kuin mies”, Numminen pohtii.

Nainen on sikälikin avioerossa miestä kehnommassa asemassa, koska naiset usein ansaitsevat vähemmän kuin miehet.

"Lisäksi jos perheessä on useita lapsia, niin nainen on yleensä ollut myös perhevapailla, jolloin palkkakaan ei ole kehittynyt samalla tavoin kuin miehellä”, Numminen muistuttaa.

”Välillä tuntuu myös siltä, että ihmiset luottavat liikaa yhteiskunnan turvaverkkoihin ja moni on yllättynyt kun huomaakin että ei sitä rahaa niin paljon tulekaan”, Numminen toteaa.

Eläketurva tärkeä hoitovapailla

Numminen muistuttaa, että myös puolisoiden vakuutusturvasta huolehtiminen on tärkeää, ja erityisesti silloin jos toinen puolisoista on kotona hoitamassa lapsia.

”Voi olla esimerkiksi sellainen tilanne, että asutaan ulkomailla ja toinen puolisoista tekee uraa ja toinen mahdollistaa sen olemalla kotona lasten kanssa. Voi ajatella, että se puolisoista joka on kotona, on tavallaan kuin työsuhteessa. Hänelle pitäisi ensinnäkin maksaa kotityöstä palkkaa, niin että hänellä on omaakin rahaa.”

Toinen tärkeä asia on Nummisen mukaan eläketurvasta huolehtiminen. ”Kotona olevalle tulee maksaa yksityistä eläkevakuutusta, jotta hänellekin karttuu eläketurvaa.”

Puolet pariskunnista riitelee rahasta

Kaikkinensa suurimmat riidanaiheet avioliitossa ovat Suomessa alkoholin käyttö ja raha-asiat. Rahasta riitelee Nordean tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista pariskunnista ainakin joskus. Nuoret pariskunnat vanhempia enemmän.

”Vanhat pitkään yhdessä olleet pariskunnat, jotka edelleen ovat yhdessä, ovat usein juuri niitä jotka ovat pystyneet sopimaan raha-asioista. Ne joilla on ollut hyvin paljon vaikeuksia ja riitaa, ovat ehkä jo eronneet.”

”Mitä selkeämmin esimerkiksi raha-asiat on järjestetty ja mitä vähemmän niistä tulee arkista riidanaihetta, se ennustaa myös parempaa tulevaisuutta avioliitolle”, Numminen summaa.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

Kuka?

Nimi: Anu Numminen

Tehtävä: Nordean yksityistalouden ekonomisti

Minkälaisena näet suomalaisten kotitalouksien tilanteen tänä vuonna?

”Yleisesti ottaen kotitalouksien tilanne Suomessa on hyvä. Yli 60 prosentilla jää kuukausittain jotakin säästöön ja suurimmalla osalla on muutenkin talous hyvin tasapainossa. Mutta tietysti tämän hetkinen myllerrys taloudessa huolestuttaa ihmisiä. Myös erilaiset verojen ja maksujen korotukset selkeästi huolestuttavat. Korkojen nousuun on myös syytä varautua, jos on asuntolainaa.”

Mitkä ovat yksittäisten kotitalouksien suurimmat talousriskit?

”Paitsi avioero myös mahdollinen työttömyys on aina haaste taloudelle. Erityisesti silloin, jos on lainoja ja korot nousevat. Tosin tällä hetkellä meillä työttömyyslukemat ovat menossa parempaan suuntaan ja työttömien määrä laskee.
Ympäristöverot kallistuttavat monia asioita, ja ne ovat kyllä myös tämän vuoden haasteita.”
 
”Mitä selkeämmin esimerkiksi raha-asiat on järjestetty ja mitä vähemmän niistä tulee arkista riidanaihetta, sitä parempaa tulevaisuutta voi ennustaa myös avioliitolle.”

Riitta Rimmi