Poliittiseen keskusteluun kuuluu yksinkertaisten haukkumasanojen luominen. Niitä liittyy puolueiden nimityksiin – sossut, kokkarit, kepulit ja persut – ja käsitteisiin.
Tämän vuoden suosikkisana on tasavero. Tutkijat ja poliitikot keräävät toinen toistaan ruokkien todisteita siitä, kuinka ”Suomea viedään kohti tasaveroa.” Hui kauhistus!
Eikä todisteiden löytäminen edes ole vaikeaa. Tarkasti ja tiukasti tulkiten nimittäin tasaveron suuntaan etenemisen voi välttää vain kiristämällä jatkuvasti palkansaajan ja eläkeläisen tuloveroja.
Jos tuloverot eivät nouse ja mikä tahansa muu kiristyy, haa! Edetään kohti tasaveroa. Jopa pääomaveroa kiristämällä edetään kohti tasaveroa. Jos viinaa tai tupakkaa… sama juttu.
***
Tasaveron suuntaan edetään myös, jos työn veroja kevennetään ja arvonlisäveroa vastaavasti kiristetään, kuten Veronmaksajat on ehdottanut. Ja onhan kympin laskussa tosiaan pari euroa arvonlisäveroa, maksoi sen köyhä tai rikkaista rikkain.
Mutta ei sekään ihan näin yksinkertaista ole.
Arvonlisävero on kulutusvero. Mitä enemmän kulutat ja tuhlaat tavaraa tai ympäristöä, sitä enemmän maksat. Mitä säästäväisempi olet, sitä vähemmän maksat. Omien arvonlisäverojen määrään vaikuttaa voimakkaasti tulotaso, mutta myös kulutustottumukset.
Arvonlisävero on ylellisyysvero; mitä kalliimpaa kulutat, sitä enemmän maksat. Viiden euron possunlavassa on paljon makua, mutta arvonlisäveroa kilossa vain vajaa 60 senttiä, kun taas viidenkympin fileessä veroa on lähes 6 euroa kilolta.
Ja arvonlisävero on myös brandivero. Viidenkympin farkuissa on veroa vajaa kymppi, mutta kun niihin Kiinan tehtaalla isketään joku toltsekappanan merkki, hinta nousee täällä tonniin ja verokin lähelle kahtasataa. Maksaa ken haluaa, kaksi lahjetta kummassakin.
Euroissa se siis on kaukana tasaverosta, vaikka prosentit ovat samat.
***
Arvonlisävero kohdistuu yhtä lailla kaikkeen täällä kulutettuun, oli se tehty Suomessa tai ulkomailla. Tulovero taas rokottaa vain Suomessa tehtyä työtä, muttei korealaista, kiinalaista, saksalaista tai ruotsalaista, vaikka se tuodaan Suomeen.
Arvonlisävero ei kohdistu ollenkaan suomalaiseen vientialan duunariin, toisin kuin tulovero. Pienituloisille ja eläkeläisille mahdollinen arvolisäveron korotus palautuu automaattisesti indekseissä. Nämäkin puolet siinä on, vaikka helposti unohtuvat.
Moni ei haluaisi korottaa mitään veroja. Joku toinen taas kaikkia, varsinkin toisten maksamia. Mutta jos on pakko valita jompikumpi, työ tai kulutus? Kumman sinä mieluummin valitset?
Antti Marttinen
PS. Arvonlisäveroa joutuu maksamaan ostoksistaan myös se, joka muuten kiertää kaukaa kaikki verot. Tasa(puolinen) vero siis siinäkin suhteessa.