Vaalirahakohusta on vaikea saada otetta ilman, että sen yhdistää laajempiin kuvioihin. Nyt nimittäin saattaa vihdoin olla vireillä se uusi vanhan valtaus, jota muinaisen tapahtuman vuosipäivinä on aina kulttuurisivuilla kuikuiltu.
Ja kuten aikaan sopii, tietenkään ei vallata mitään savupiipulla varustettua vanhaa rakennusta vaan mediatila.
Tämän laajemman kytkennän takia vaalirahasolmut eivät oikene millään kliinis-rationaalisella ratkaisulla, jossa vain pöytä putsataan, rikolliset rangaistaan, tehdään uudet säännöt ja ryhdytään toimimaan niiden mukaan.
Kohut ja skandaalit vaihtavat silloin vain aihetta ja muotoa, mutta eivät lopu. Kohut ovat nykyaikaisen sukupolvisodan tärkeimpiä aseita.
***
Uuden valtauksen alkukahakoita on käyty jo parin vuoden ajan seksiskandaalien yhteydessä. On ollut kanervaa, kalapuikkomiehiä ja kiesejä… Juopa mediatilan valtaajien ja vanhan järjestyksen välillä on yhtä syvä kuin 60-lukulaisten ja sodankäyneen sukupolven omana aikanaan.
Se mikä toisille on mustaa, on toisille valkoista. Ja siihen on turha yrittää mennä väliin sanomaan, että tuossahan näyttää olevan valtava värien kirjo, kirkasta ja hyvin työstettyä, mutta toisaalta seassa aika lailla tummempiakin sävyjä.
***
Kun ajatusleikkiä uuden valtauksesta jatkaa, verrokkeja vanhaan löytyy vaikka kuinka.
Irakissa ja Afganistanissa on jo pitkään käyty Vietnamin sotaa. Ylen Mikael Jungner on mediataistojen keskipisteessä kuin Eino S. Repo aikanaan. Todennäköisesti hänet kohta korvataan jollain sisäsiistillä raatikaisella?
Seuraaviin vaaleihin on jo petattu ainekset 70-luvun alun vennamolaisten nousuun vertautuvalle perussuomalaisten äänivyörylle.
Vanhoissa puolueissa uusi sukupolvi marssii esiin kuten Erkki Liikanen, Ben Zyskowicz, Ilkka Kanerva ja kumppanit neljä vuosikymmentä sitten. Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen kuuluvat seuraavan eduskunnan veteraanisiipeen.
Uudeksi kekkoseksi nousee Sauli Niinistö, jonka myllytykset niellään yhtä kritiikittömästi kuin harvatukkaisemman edeltäjänsä.
Himohiihtäjän ja yleisurheilupomon tilalle tulee vain aikaan paremmin istuva rullaluistelija ja jalkapallojohtaja.
***
Myös uudelle taistolaisuudelle on vahva tilaus. Se ei tänä aikana tietenkään löydy puolueiden sisältä vaan pikemminkin facebookista ja verkon keskustelupalstoilta. Eikä yhteys löydy muodoista vaan ajattelutavoista.
Tämän nykytaistolaisuuden johtotähtinä on edeltäjänsä tapaan vankka ”tarkoitus pyhittää keinot” –ajattelu. Ja tietenkin, jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan. Tärkeintä on kuitenkin pyrkimys päästä hallitsemaan kieltä ja määrittämään se, mitä kenenkin on luvallista sanoa.
Jos vanhataistolaisuuden kieltolistan kärjessä oli Neuvostoliiton arvostelu, uustaistolaisen kielenhuollon tabut ovat vahvasti sukupuolisidonnaisia.
Uuden 70-luvun koittaessa rationalistit painavat taas niskan kyyryyn, pistävät suunsa suppuun ja opettelevat uuden kielen vivahteet, haistelevat tuulta ja myötäilevät varovasti vallitsevia suuntauksia. Näin pysytään kiinni työpaikassa, vallansyrjässä…
Mutta ketkä ovat tällaisen uuden 70-luvun ehrnrootheja ja junniloita, oman aikansa kelvottomia vastarannankiiskiä?