Kun tulin täysi-ikäiseksi ja pääsin äänestämään, Kekkonen oli vielä Kekkonen ja kunnallisvero oli tasavero. Vielä parikymmentä vuotta myöhemmin kunnallisvero oli yhä tasavero. Ei ihme, vaikka moni edelleen luulee sitä tasaveroksi.
***
Kunnallisveroon ryhdyttiin tuomaan progressiota ensimmäisen kerran vasta Paavo Lipposen hallituksessa 90-luvun puolivälissä.
Taustalla oli halu helpottaa huippukorkeaksi kohonnutta tuloverotusta kaikilla tasoilla. Myös pienituloiset, jotka eivät maksaneet valtionveroa, haluttiin kevennyksiin mukaan. Kun kuitenkaan valtionverosta tuttu asteikko ei soveltunut käytettäväksi jokaisen kunnan itsenäisesti päättämään veroon, keksittiin tehdä aivan sama temppu tulosidonnaisella vähennyksellä.
Ja niin kunnallisverosta tuli Paavo Lipposen, Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitusten samansuuntaisilla linjauksilla vähitellen selkeästi progressiivinen. Oma ansionsa tähän on ollut kaikilla noissa hallituksissa vaikuttaneilla puolueilla; SDP:llä, keskustalla ja kokoomuksella, vasemmistoliitolla, vihreillä ja RKP:lla.
Tänä päivänä keskivertokunnassa 10 000 euron palkkatulosta menee kunnallisveroa enää 4 prosenttia, 20 000 euron tulosta 12 prosenttia ja 38 000 euron keskipalkasta 16 prosenttia. Eli progressio puree tiukasti.
Valtionveron ja kunnallisveron progressiot ovat viimeisen 15 vuoden kuluessa limittyneet yhteen. Kunnallinen progressio painottuu pieniin tuloihin, valtionveron suuriin. Yhdessä nämä luovat jatkumon, jossa ansiotulosta joutuu maksamaan sitä suuremman prosenttiosuuden verona, mitä korkeammat tulot ovat.
***
Koska kunnallisveron progressiota ei voitu toteuttaa perinteisin tavoin, jotkut saivartelijat ovat sitkeästi jaksaneet ylläpitää legendaa kunnallisverosta tasaverona. Vähän kuin väittäisi, ettei sähköauto ole auto, koska se ei kulje bensalla.
On vaikea uskoa, että ainakaan pitkäaikaisten hallituspuolueiden piirissä tällaiset puheet johtuisivat pelkästä tietämättömyydestä, kun ne itse ovat olleet rakentamassa tätä järjestelmää. Jos johtuvat, nyt on jo korkea aika päivittää verotietämys tälle vuosituhannelle.
Siitä, mihin suuntaan verotusta pitää tulevaisuudessa kehittää on erilaisia mielipiteitä. Hyvä niin. Samoin siitä, missä määrin joku muutos johtaa progressiiviseen, tasaveroiseen tai ties mihin suuntaan – ja mitä siitä lopulta seuraa. Tästähän politiikassa on kysymys, erilaisista arvoista ja näkemyksistä.
Toivottavasti vaalikamppailua käydään näiden todellisten mielipide-erojen pohjalta sortumatta vääntämään selviä tosiasioita liian monelle mutkalle.
Antti Marttinen
Katso myös:
Palkansaajan kaikki verot eri tulotasoilla 2011
Verottaisitko ahkeruutta vai shoppailua?