Mitä tervejärkinen ihminen tekee, kun ilma on sakeana synkkiä talousuutisia, pankkeja kaatuu ja yritykset irtisanovat.
Todennäköisesti hän vähän tinkii kulutuksesta ja kerää pientä puskuria pahan päivän varalle. Suurimmalle osalle suomalaisista tämä on ollut mahdollista, ja näin on myös tapahtunut sen jälkeen, kun talousmyrskyt iskivät vuosi sitten.
Mitä me olisimme tehneet, jos silloin olisi vielä peloteltu, että nyt sitten peruutetaan kaikki luvatut veronkevennykset, koska se on talousteoreetikkojen mielestä ihan kamalan väärää elvytystä?
Me olisimme tietenkin säästäneet kahta kauheammin!
Tämä on tällaista arkirealistista päättelyä. Mutta ehkä joku kansantaloustieteen teoria todistaa sen perättömäksi?
***
Talousjärjestö OECD on siitä mukava putiikki, että siltä riittää näkemyksiä jokaiseen makuun. Nyt se on niittänyt talousteoreetikkojen keskuudessa suosiota, kun se on arvostellut suomalaista elvytystä. Elvytys on kuulemma painottunut liikaa veronkevennyksiin.
Väärin sammutettu!
Tällainen arvio on saatu aikaiseksi tulkitsemalla jopa sosiaaliturvan parannukset on veronkevennyksiksi.
Samalla toiselta puolelta on karsittu pois vuokratalojen rakentamista julkisella tuella, monet tieurakat, pienyritysten rahoitusjärjestelyt. Siis elvyttäminen.
Ja simsalabim! Lopulta lähes kaikki jäljelle jäänyt onkin ollut veroelvytystä.
Kun kyllin kaukaa katsoo, voi tietysti tulkita näinkin.
Ymmärrettävästi suomalainen oppositiopoliitikko on haljeta riemusta, kun saa näin arvovaltaista tukea kritiikilleen.
Mutta mitä se kertoo suomalaisen taloustieteilijäporukan tasosta, jos tällaisen tulkinnan ympärille muodostuu laaja tieteilijöiden konsensus, kuten Hesari tänään tampereleisen kansantaloustieteen professori Matti Tuomalan suulla arvioi.
***
Suomalaisilla on yhteensä noin 70 miljardia euroa asuntovelkaa.
Kun uutta velkaa ei ole otettu tänä vuonna entiseen tahtiin, se tarkoittaa, että suomalaisten säästämisaste nousee. Uuden velan ottamisen sijasta vanhaa maksetaan pois.
Viime syksystä myös asuntolainojen korot ovat pudonneet nelisen prosenttiyksikköä.
Neljä prosenttiyksikköä tarkoittaa sitä, että suomalaiset maksavat vuodessa lähes kolme miljardia euroa vähemmän asuntovelkojen korkoja. Kun kuukausierät useimmilla pysyvät samana, he vastaavasti lyhentävät velkojaan kolmisen miljardia enemmän.
Näillä ilmiöillä on todella iso vaikutus säästämisasteen nousuun Suomessa. Tuloveron kevennysten säästövaikutus on siihen verrattuna kuin hirvikärpäsen liri Saimaassa. Ja ainakin osittain siis jopa eri suuntainen.
Tähän en ole huomannut taloustutkijoiden kiinnittävän huomiota.