Erään helmikuun ensimmäisenä maanantaina valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen kertoi, että Suomen julkinen talous ajautuu umpikujaan. ”Ilman sopeutustoimia joudutaan kestämättömään tilanteeseen.”
Ongelman ratkaisemiseksi hän manasi ennen kaikkea rakenteellisia toimia, mutta sen lisäksi kaikkien menojen kriittistä arviointia ja supistuksia sekä verojenkin kiristyksiä.
Vai niin, saisikohan tästä jonkun pikku uutisen raapaistuksi seiskasivun alalaitaan, pohti Pekkarista kuunteleva toimittaja.
***
Samaan aikaan toisaalla katkesivat neuvottelut kuntien työntekijöiden palkoista. Erimielisyyttä oli yllättäen rahasta. Edellisen yhdentoista prosentin palkankorotuksen jatkeeksi piti saada nyt tarjottua enemmän, koska joku muukin on saanut.
***
Samaan aikaan toisaalla katkesivat myös kuljetusalan sopimusneuvottelut. Sen seurauksena AKT:n Timo Räty uhkasi pysäyttää Suomen viennin ja tuonnin satamiin parin viikon kuluttua.
***
Samaan aikaan toisaalla katkesivat myös työmarkkinapamppujen vuoden kestäneet jutustelut siitä, miten eläkkeelle jäämistä saisi myöhennettyä muutamalla vuodella niin, että eläkeikää ei koroteta.
Tosin se Jukka Ahtelan johtama hyvinvointityöryhmä, jossa pelattiin lähinnä veronmaksajien rahoilla, sai kyllä työnsä tehtyä ja ehdotti kaikkea hyvää uusien työryhmien mietittäväksi.
Mutta Jukka Rantalan varsinaisen eläketyöryhmän jäsenet istuivat hiljaa pistimet selässään. Toisten takana tökkivät yritysjohtajat ja määräsivät, että tuumaakaan ei liikuta. Toisten takana koputtelivat ammattiliittojen pomot ja määräsivät, että tuumaakaan ei liikuta.
Eikä siis tuumaakaan liikuttu.
Sitten jäätiin kinaamaan siitä, liikuttiinko kuitenkin. Ja pitikö yleensä liikkuakaan vai ovatko kaikki asiat jo muutenkin ihan mallillaan ja koko rypistys turha?
***
Samaan aikaan toisaalla valtiovarainministeri Jyrki Katainen haukkui yritysjohtajat, jotka loikkaavat hyvävoimaisina kuusikymppisinä eläkkeelle ja näyttävät muille huonoa esimerkkiä.
***
Samaan aikaan toisaalla Sanoma Magazinesin loistokuntoinen ja työn iloa säteilevä Suomen johtaja Raili Mäkinen vietti ensimmäistä eläkepäiväänsä 65-vuotiaana.
Hän jäi eläkkeelle tehtävästä, johon siirtyi kilpailevasta lehtitalosta kymmenen vuotta aikaisemmin, parhaassa eläkeputkeen siirtymisiässä. Tällaisiin rekrytointeihin on viime vuosina harvemmin sorruttu. Tuossa iässä työntekijältä nykyään kysytään, onko parempi lähteä vai itkeä ja lähteä.
***
Samaan aikaan toisaalla Martti Hetemäen verotyöryhmä piti kokoustaan ja yritti kehitellä jonkinlaista järkevää lähestymistapaa verotuksen muuttamiseen tilanteessa, jossa poliitikkojen hermo alkaa pettää ja yksi jos toinenkin alkaa vaatia, että nyt sitä ja sitä yksityiskohtaa pitäisi viilata ja välittömästi. Nyt heti.
***
Samaan aikaan toisaalla kansanedustajat valmistautuivat iloiseen jälleennäkemisen hetkeen. On aika palata levänneenä ja uusia raikkaita ajatuksia täynnä pitkältä ja mukavalta joululomalta. Hyvä niin, sillä vielä on jaksettava monta kuukautta ennen kuin kesäloma koittaa.
***
Samaan aikaan toisaalla joku hyräili tuoretta euroviisuvoittajaa ”työlkii ellää mut kaupall rikastuu…” Niinhän se.
***
Samaan aikaan toisaalla uusi lumipyry lähestyi Etelä-Suomea. Eikä maan hallitus pystynyt sillekään mitään.