Ymmärrän hyvin, että ehdotus kerjäämisen kieltäväksi laiksi sai heti vastalauseryöpyn asiantuntijoilta. Ehdotusta pidettiin tehottomana, tulkinnanvaraisena, syrjivänä tai sitten vain pelkkänä rangaistuksena köyhyydestä.
Näinhän se on. Kiellot ja rangaistukset toimivat tässä kohtaa huonosti. Kerjuukielto tekisi uhreista syyllisiä.
Nyt täytyisi käyttää luovuutta. Jos kerjääminen todella koetaan ongelmalliseksi ja sitä halutaan vähentää, on tehokkaampiakin keinoja kuin kiellot.
Ei kielletä kerjäämistä vaan sallitaan se. Säädetään laki, että ”yleisellä paikalla tapahtuva toistuva ammattimainen kerjääminen säännöllisten tulojen hankkimiseksi on sallittua – ja luvanvaraista”. Eli vähän niin kuin normaalia yritystoimintaa.
***
Perustettava ammattikerjuuyritys rekisteröidään kaupparekisteriin. Yksinkertaisinta olisi perustaa toiminimi, mutta miksei myös avoin-, kommandiitti tai osakeyhtiö.
Patentti- ja rekisterihallituksesta saa apua nimen valinnassa. Kotoisa nimi tyyliin T:mi Erkin Kerjuu voisi brandina istua alan mielikuvaan, mutta myös International Begging Oy kuulostaa komealta. Se viittaisi toimialan globaaliin luonteeseen. Jos haluaa luoda mielikuvaa arvokkuudesta ja pitkistä perinteistä, Brunnsparkens Tiggeri Ab toimisi hienosti.
***
Entä toiminnan rahoitus, vakuutukset ja kirjanpito, jotka aloittavalla yrityksellä voivat muodostua pahaksi kompastuskiveksi? Hyvää perustietoa saa esimerkiksi Yritys-Suomen verkkopalvelusta. Ja ilman muuta kannattaa ottaa yhteys lähimpään ELY-keskukseen ja varata aika yritysneuvojalle.
Myös uusyrityskeskukset voivat tarjota hyvää apuaan yritysidean arvioinnissa, liikeidean kehittämisessä, talouslaskelmien teossa, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä, toiminta- ja yritysmuodon valitsemisessa, lupa- ja ilmoitusasioiden selvittämisessä, markkinointisuunnitelman teossa ja toimitilan valinnassa.
Kun nämä portaat on hyvällä avulla selvitetty, ei muuta kuin kadulle yrittämään ja harjoittamaan luvallista kerjuutoimintaa!
***
Luvallisen kerjuutoiminnan myönteisiin puoliin kuuluu se, että työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan monella tavoin. Eläkettä kertyy, työterveyshuolto toimii ja Stefan Wallin katsoo perään, ettei tasa-arvoasioissakaan synny ongelmia.
Työsuojelutarkastajat tutkivat työpaikan ergonomian ja monet työturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Terveysviranomaiset ovat tarkkana, ettei hygieniassa ole puutteita tai kulkutaudit pääse leviämään.
Liittyminen yrittäjäjärjestöön tai alan ammattiliittoon tuo vakautta toimintaan.
Veroasioiden hoitaminen on luonnollisesti tärkeää, ettei uusi yrittäjä vastoin tahtoaan ajautuisi harmaan talouden syövereihin. Verohallinto voisi tätä tarkoitusta varten tuottaa esimerkiksi lisensoituja keräysastioita, joissa olisi valmiiksi oma lokeronsa veroille.
Näin kerjuuyrittäjän vauraampi asiakas voisi sujauttaa suoraan vaikka puolet maksustaan sinne veropuolelle, ja vähän pienituloisempi tuollaiset 20-30 prosenttia.
Kerjuuyrittäjän parhaaksi hänen toimintaansa valvottaisiin monin muinkin tavoin. Modernin julkisen hallinnon periaatteita noudattaen valvottavat vastaavat valvonnan kustannuksista itse. Kohtuullinen kerjuuvalvontamaksu voisi olla vaikka kolmannes päivän tuotosta.
***
No, leikki sikseen. Eihän kerjäämisessä olisi mitään järkeä, jos niskoille isketään noin mahdoton byrokratiataakka. Koko toimialan olemassaolo joutuisi uhanalaiseksi, kun ihmisiä tuolla tavoin käytännössä rangaistaisiin köyhyydestä.
Antti Marttinen