Torstaina 20. toukokuuta vuonna 2010 tehtiin Suomessa historiaa. Silloin kirjoitettiin ja toimitettiin juhlallisesti apteekkiin maamme ensimmäinen sähköinen resepti. Sähköinen resepti otettiin käyttöön Turussa Kirkkotien terveysasemalla ja Nummenmäen apteekissa. Pilottikokeita tosin tehtiin jo vuosina 2004-2005.
Tämän vuoden aikana käyttö laajenee myös muualle Turkuun. Suunnitelmien mukaan sähköinen resepti otetaan seuraavaksi käyttöön Kotkassa. Hiljaa hyvä tulee.
Eihän ollut kulunutkaan kuin 12 vuotta siitä, kun Leonia Pankki (vieläkö muistatte?) ryhtyi Meritan ja Osuuspankin jälkeen viimeisenä suurista pankeista tarjoamaan asiakkailleen sähköisiä tilisiirtoja, laskunmaksuja, online-ostoksia ynnä muuta mukavaa verkossa vuonna 1998.
Mitä kaikkea – hyvää ja vähemmän hyvää - olemmekaan ehtineet kuluneiden vuosien aikana jo kokea? Mutta niinkin yksinkertainen asia kuin sähköinen resepti ottaa siis vasta hapuilevia ensi askeleitaan. Uskomatonta!
Tämä kiteyttää sen surkean tavan, jolla tietotekniikka on otettu käyttöön Suomen terveydenhuollossa. Lain mukaan sähköinen resepti pitäisi saada toimimaan koko maassa jo ensi huhtikuussa. Veikkaan, että tätä vauhtia vuonna 1998 syntyneet lapset ehtivät täysi-ikäisiksi ennen kuin sähköinen resepti on levinnyt kattavasti.
***
Kuvittele neljänsadan ihmisen työpaikka, jossa jokainen on hankkinut itse omat tietokoneensa ja järjestelmänsä, kuka mistäkin. Monella heistä on ehkä hyvätkin vermeet, mutta suurella osalla ei.
Niiden hankkiminen on tullut erittäin kalliiksi. Ne eivät keskustele keskenään. Harva osaa niitä kunnolla hyödyntää. Jokaisella kuluu kohtuuton osa työpäivästä niiden käytön opetteluun.
Jokseenkin tällainen on tilanne tietotekniikan suhteen Suomen kunnissa. Kaikilla on omat systeeminsä. Osa kuulemma tehty aikanaan jopa tahallaan erilaisiksi, jotta naapurikuntaan liittäminen olisi vaikeampaa.
Minua viisaammat asiantuntijat sanovat, että kunnissa on tuhansia ihmisiä tekemässä niitä it-hommia, joiden pitäisi paremmin organisoituna hoitua satojen, jopa kymmenten ihmisten voimin.
Kun hommat eivät pelitä, tietotekniikka usein vain heikentää ja hidastaa sellaisten ammattilaisten kuin lääkärien ja sairaanhoitajien työtä, kun se pitäisi auttaa ja nopeuttaa sitä.
***
Keskiviikkona 19. toukokuuta, siis päivää ennen Turun Kirkkotien sähköistä reseptiä, 18 kuntaa allekirjoitti aiesopimuksen yhteisen ICT-palvelukeskuksen perustamisesta.
Taustalla on SITRAn puuhaama hanke kuntien yhteistyön kehittämiseksi tietotekniikassa. Palvelukeskuksen myötä on tarkoitus yhteistyöllä parantaa osaamista, yhtenäistää hankintoja ja tuottaa laadukkaampia palveluja nykyistä kustannustehokkaammin. Tavoitteena on, että mukana olisi jo tänä vuonna 50 kuntaa ja 40 prosenttia väestöpohjasta.
Sopii toivoa, että hanke etenee ripeästi. Vihdoinkin vähän valoa pitkään pimeyteen. Kaikki tiedämme, että julkisia palveluja on pakko lähivuosina tehostaa. Tämä on yksi parhaita esimerkkejä siitä, mitä voidaan tehdä järjenkäyttöä lisäämällä. Tehostaminen ei todellakaan tarkoita hiostamista.
Ja kuten Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä toteaa, ”potentiaalia on paljon.” Todella paljon.