Tilastokeskuksen mukaan pienituloisten määrä Suomessa ei enää ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen. Mitä tuona käänteentekevänä vuonna oikein tapahtui?
Oikein ilkeämielinen ihminen muistelisi, että keväällä 2007 käytiin Suomessa eduskuntavaalit. Niiden tuloksena kokoomus syrjäytti demarit hallituksesta ja valtiovarainministeriksi tuli Eero Heinäluoman paikalle Jyrki Katainen.
Sekö eriarvoisuuskehityksen pysäytti? Ei kai sentään, se olisi aika rohkea päätelmä.
Sen sijaan seuraava vuonna alkanut talouskriisi romautti suuret pääomatulot ja sen myötä köyhätkin ikään kuin suhteellisesti vaurastuivat. Ainakin tilastoissa, jos ei ihan oikeassa elämässä.
Näinhän siinä yleensä on käynyt. Kun talous kasvaa vauhdilla, tuloerotkin kasvavat. Ja kun lama ja taantuma iskevät päälle, tuloerot pysyvät ennallaan tai jopa kapenevat.
On hyvä alleviivata syy-seuraussuhteiden järjestystä. Talouden kasvu on takavuosina lisännyt tuloeroja eikä päinvastoin. Tuloerojen kasvattaminen ei ole mikään järjellinen politiikkatavoite, vaikka se on usein ollut menestyksekkään kasvupolitiikan seuraus. Ainakin jonkun aikaa.
***
Voiko poliittisilla päätöksillä kaventaa tilastojen tuloeroja, vai ovatko ne pelkästään talousheilahtelujen tahattomia seurauksia? Elämme tässä suhteessa erittäin mielenkiintoisia hetkiä, ja nyt jos koskaan uskoisi alan tutkijoiden olevan tarkkana.
Nimittäin jos politiikalla – veroilla ja rahanjakopäätöksillä - pystyy kaventamaan tuloeroja, sen pitäisi tapahtua juuri nyt, ihan tällä hetkellä.
Jo viime keväänä päästiin hyvään alkuun kun kansaneläkeläiset pääsivät takuueläkkeen piiriin. Se tarkoitti erittäin reipasta tasokorotusta kaikille kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille, yli sadalle tuhannelle. Tämän luulisi ilman muuta väräyttävän jotain viisaria tulotilastoissa.
Vuodenvaihteessa tuli vielä isompi tulojytky. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha nousivat kertalaakista peräti 22 prosenttia ja samaan aikaan (vain) pienten tulojen verotusta kevennettiin. Ja sen päälle vielä toisaalla pääomaveroa korotettiin reilusti.
Näiden pitäisi molempien vaikuttaa juuri tulonjakoasteikon ääripäissä. Jos eivät tuloerot näillä keinoin kapene, millä sitten?
ANTTI MARTTINEN
Katso myös: Tuloerot kuriin Kreikan tyyliin?