Taloyhtiössämme on tänä vuonna yritetty viedä rivakasti eteenpäin pitkään suunniteltua julkisivuremonttia.
Vauhdittajana on ollut maan hallituksen lupaama 10 prosentin elvytystuki, joka tällaisessa hankkeessa tekee jo ison kasan euroja.
Mutta vaikka kyse ei ole mistään häthätää kyhätystä jutusta, matkassa on pakolliset hidasteensa. Täytyy tehdä suunnitelmia ja selvityksiä, kokoustaa, käsitellä ja päättää.
Välillä kysytään yhtiökokoukselta valtuuksia viedä asiaa eteenpäin. Taas jatketaan suunnittelua. Piirretään malleja, teetetään tarjouspyyntöjä. Sitten odotetaan vastauksia, tehdään yhteenvetoja, kokoustetaan, neuvotellaan, esitellään taas yhtiökokoukselle ja niin edelleen. Ennen kuin urakka on edes alulla.
Tässä kyse on yhden taloyhtiön yhdestä remontista. Ajatelkaapa tilalle isoja valtion rakennushankkeita, ja mitä kiemuroita ne vaativat.
***
Pitkin syksyä on varoiteltu, ettei elvytystä saa vielä missään tapauksessa lopettaa. Jopa talousnobelisti
Paul Krugman kävi syksyllä täällä muistuttamassa tästä.
Mutta mitä se tarkoittaa? Elvytystä on nimittäin monenlaista, nopeaa ja hidasta.
Ensimmäisenä tuli korko- ja rahoituselvytys, jolla estettiin pankkijärjestelmän romahdus. Luulen, että kansainväliset varoittelijat puhuvat – ihan viisaasti - juuri tästä. Siis että korkoja ei saa liian äkkiä ryhtyä korottamaan ja rahoitushanoja kiristämään.
Sillä voisi olla tuhoisat seuraukset. Samoin kuin äkkinäisellä verotuksen kiristämisellä.
Vaan enpä ole havainnutkaan, että kukaan korkea päättäjä kiirehtisi näitä elvytystoimia purkamaan.
***
Sitten tulee tämä
kaikkein hitain elvytys, josta eniten politiikan piirissä kiivaillaan. Siis kaikenlaiset julkiset ja verorahoilla tuetut rakennushankkeet. Tiet, koulukorjaukset – ja vaikka nämä taloyhtiöiden remontit.
Ne ovat tosiaan toistaiseksi työllistäneet lähinnä suunnittelutoimistoja. Varsinainen rakennuselvytys on vasta oraalla.
Omassa taloyhtiössämme töiden painopiste asettunee ensi vuodelle. Isot julkiset hankkeet taas alkavat ensi vuonna vasta hiljalleen päästä vauhtiin.
Näin hiljattain laskelman, jonka mukaan alkuvuonna päätetyistä elvytyshankkeista vain yksi viidennes vaikuttaa ja työllistää tänä vuonna. Suurin paino on ensi vuodella, kaksi viidennestä. Mutta kaksi viidennestä vaikutuksista ajoittuu pitkin ensi vuosikymmentä.
Häntä on pitkä.
Elvyttämistä ei siis saa millään äkkiä loppumaan, vaikka yrittäisi.
Mutta se ei tarkoita, että elvytyksen jälkihoitoa ei pitäisi jo kohta ryhtyä pohtimaan. Myös siinä vierähtää melkoinen aika sanoista tekoihin.
Ei aikajärjestyksen hahmottaminen turhan helppoa ole.
Pörssimaailma on nyt jo puhkumassa ja puhisemassa kohti seuraavaa kuplaa, kun
julkinen talous vasta on aloittamassa syöksykierrettään. Päätä siinä sitten, onko lama ohi, päällä vai vasta tulossa?